torstai 30. heinäkuuta 2015

Kemi Suomen mato-onginnan Mekaksi(ko)?

Niin kuin olen aiemmin maininnut, uusien tekstien lisäksi selailen vanhoja, lähinnä 2000-luvun alkupuolen tekstejäni ja mahdollisesti niitä hiukan päivitän.

Tästä asiasta olen kirjoittanut aikaisemminkin. Asia on edelleen ajankohtainen.

Tein 2000-luvun alkupuolella - tarkemmin vuonna 2003 - alla olevan, virallisen esityksen Kemin kaupunginhallitukselle:

ASIA: PERIAATEPÄÄTÖS JULISTAUTUMISESTA ”KEMI, SUOMEN MATO-ONGINNAN MEKKA”, AJATUKSEN AVOIN TUTKIMINEN JA ASIAN ETEENPÄIN SAATTAMINEN
___________________________________________________________

Ihmisen henkilökohtainen vetovoimaprofiili - ne osatekijät, jotka ratkaisevat esim. paikkakunnalla/talousalueella viihtyvyyden, vaikuttamisen ja aktivaatiotason - rakentuu mm. seuraavista tekijöistä:

+ monipuolisista työnsaantimahdollisuuksista
+ hyvistä koulutusmahdollisuuksista
+ liikenneyhteyksistä
+ toimivista julkisista palveluista
+ kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista
+ liikuntapalveluista
+ henkisestä ilmapiiristä
+ kansainvälisistä yhteyksistä
 
Vetovoimaprofiiliin liittyy myös olennaisesti elinympäristöön liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Kemi on kiistatta merkittävä merikaupunki. Olemmeko kyenneet hyödyntämään merta, ranta-alueita ja läheisyyden saaria riittävästi?

Tyytyväisyys koostuu usein pienistä, yksinkertaisista asioista...

Kemin uusi rantamakasiini on valmistunut, sille löytynee monipuolista käyttöä lähitulevaisuudessa, oletettavasti myös Kemin kaupungin ohi kiitävän turistivirran pysäyttämiseksi/ohjaamiseksi rantaan liittyvää käyttöä.

KEMI, SUOMEN MATO-ONGINNAN MEKKA? KYLLÄ!

Perinteinen mato-onginta on yksinkertainen, perin juurin suomalaiseen elämänmenoon liittyvä asiakokonaisuus, joka on erittäin rentouttava jopa terapeuttinen harrastus.
Monet, myös turistit haluaisivat kesällä onkia tai talvella pilkkiä, mutta siihen ei useinkaanole asiallisesti järjestettyjä mahdollisuuksia riittävän täydellisine oheispalveluineen.


Ehdotus
Ehdotan, että Kemin kaupunginhallitus tekee ensi tilassa periaatepäätöksen Kemin julistautumisesta SUOMEN MATO-ONGINNAN MEKAKSI, tutkii/tutkituttaa avoimesti mahdollisuudet nimenomaan harrastuksenomaiseen pienkalastukseen liittyvien palvelujen toteuttamiseksi tarvittavat asiakokonaisuudet.

Ehdotus- ja yhteistyöterveisin

Aki Pyykkö
kaupunginvaltuuston varajäsen
kulttuurilautakunnan jäsen

__________________________________________________________

Valitettavasti asia ei ole - toistaiseksi -edennyt toteutukseen. Aikanaan sain epävirallisesti kuulla, että tuo mainitsemani Mekka-sana oli aiheuttanut ehdotuksessani keskustelua.

Joskus se on vähästä kiinni! 

Tosin myöhäisemmässä vaiheessa tehtiin lähes vastaavantyyppinen esitys mutta sekään ei ole johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin...

Kuitenkin koko ajan pohditaan Perämeren pohjukkaan uusia, pieniäkin ideatoteutuksia. Tässä olisi yksi sellainen, josta kukaties voisi kasvaa "oma juttunsa/tapahtuma" hyvin organisoituna...








keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Kirottu, kirottu, kirottu veto-oikeus...

Tässäkin murheellisessa ja traagisessa tapauksessa viime kädessä voimme onneksi todeta, että totuus ei pala tulessakaan...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä torjui veto-oikeudellaan YK:n ehdotuksen MH17-lennon alas ampumisen tutkimisesta

ULKOMAAT 
DOMINIQUE FAGET / AFP
Hollannista Malesiaan matkalla ollut matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa viime vuoden heinäkuussa.
Hollannista Malesiaan matkalla ollut matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa viime vuoden heinäkuussa.
Venäjä torjui myöhään keskiviikkona veto-oikeudellaan YK:n turvaneuvoston ehdotuksen kansainvälisestä tuomioistuimesta, joka olisi perustettu selvittämään Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumista Itä-Ukrainassa. Tuomioistuinta ehdottivat Malesia, Australia, Alankomaat ja Ukraina.
YK:n keskiviikkoisessa kokouksessa tuomioistuimen perustamista puolsi 15:sta osallistujamaasta 11.
Ehdotusta vastaan olivat Venäjä, Kiina, Angola ja Venezuela.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin kerrottiin aiemmin nimittäneen ehdotusta tuomioistuimen perustamisesta ”ennenaikaiseksi ja vahingolliseksi”, kun hän keskusteli aiheesta Hollannin pääministerin Mark Rutten kanssa.
Levada-keskuksen kesäkuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan venäläisistä lähes puolet piti ajatusta tuomioistuimen perustamisesta täysin tai lähes kannatettavana. 34 prosenttia ei ottanut kantaa, ja vain 19 prosenttia vastusti ehdotusta.
Kyselytutkimuksen mukaan selvä enemmistö venäläisistä syyttää MH17:n alas ampumisesta joko Ukrainan asevoimia tai Kiovan vallanpitäjiä tai molempia. Vain kolme prosenttia arveli syylliseksi "Donetskin kansantasavallan" taistelijat, ja kaksi prosenttia arveli, että syyllinen on Venäjä.
Hollannin Amsterdamista Malesian Kuala Lumpuriin matkalla ollut matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa viime vuoden heinäkuussa ja koneessa olleet 298 matkustajaa kuolivat. Koneessa oli 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä.

Antti Rinne on täysin oikeassa...

Luettuani alla olevan tekstin korvissani alkoi soida Nälkämään laulu:

Nälkämaan laulu

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa!
Meidänpä mainetta mainivat nuot
koskien ärjyt ja surkeat suot!
Meidänpä vapautta vaarat on nää!
Meidän on laulua lahtien päät!
Meille myös kevätkin keijunsa toi,
rastas ja metso täälläkin soi.

Taival lie hankala - olkoon vaan!
Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan!
Kolkasssa synkeän syntymämaan
pirttimme piilköhöt paikoillaan!
Vainojen virmat, oi vaietkaa!
Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa!
Miekkaa ei tarvis - tarmoa vaan
puolesta hengen, heimon ja maan.

Nosta jo rintaasi maausko uus,
taannuta taika ja vanhoillisuus!
Maamies, muista, miss' onnesi on,
riihesi rikkaus riippumaton!
Kainuhun kansa, ah arpasi lyö!
Missä on ryhtisi, kunniatyö?
Meidän on uudesta luotava maa,
raukat vaan menköhöt merten taa!


Sanat Ilmari Kianto, sävel Oskar Merikanto
Nälkämaan laulu, jota myös Kainuun marssiksi kutsutaan, on eniten laulettuja maakuntalaulujamme. Kajaanin maanviljelysseura tilasi sen seuran omaksi laulukseen Ilmari Kiannolta vuonna 1911. Sävellystyö tilattiin Oskar Merikannolta. Seuran sihteeri katsoi, että sanoja oli liikaa ja sovitteli säveltäjän kanssa säkeet nykyiseen järjestykseen.

Alkuperäiset sanat (vuodelta 1911):

Ankara, ankara täällä on työ
pitkä on talvi ja valju on yö -
Miehiset miehet ja naiset, hei:
meillä ei vaikerrus kuulu, ei!

Taival lie hankala - olkoon vaan!
Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan!
Kolkassa synkeän syntymämaan
pirttimme piilköhöt paikoillaan.

Wainojen virmat - oi vaietkaat!
Rapparit, ryöstäjät - kaijotkaat!
Miekkaa ei tarvis, tarmoa vaan
puolesta hengen ja heimon ja maan!

Hammasta purren ja parkumus pois!
Wierasko voimamme korvata vois?
Tänne ne sortuis' tuskahan työn,
tuiskujen helmaan ja yrmyihin yön.

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa!
Meidänpä mainetta mainivat nuot
koskien ärjyt ja surkeat suot!

Meidänpä vapautta vaarat on nää!
Meidän on laulua lahtien pää!
Meille myös kevätkin keijunsa toi:
rastas ja metso täälläkin soi.

Meidänpä karhuja kaikuvi maa,
suksemme suihkivat tanhutten taa,
Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl' aarteitas' myö!

Kosta sun kolhusi, koeteltu mies!
Irroita itse sun kohtalos' ies!
Näytä nyrkkiä maailmalle,
keksi keinosi orjuudelle (alk.orjuuttajalle)!

Nosta rintaasi uskonto uus'!
Taannuta taika ja vanhoillisuus!
Maamies: muista miss' onnesi on,
riihesi rikkaus riippumaton!

Kainuhun kansa, ah arpasi lyö!
Missä on ryhtisi, kunniatyö?
Meidän on uudesta luotava maa!
Raukat vain menköhöt merten taa! 

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Rinne vuorineuvosten muutosta Portugaliin: "Talouseliitillä ei mitään häpyä missään"

Sdp:n ja keskustan puoluejohdot tuomitsevat yritysjohtajien eläkeveropakoilun.

TALOUS 
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Antti Rinne paheksuu voimakkaasti talouseliitin henkilökohtaisia eläkeratkaisuja.
Antti Rinne paheksuu voimakkaasti talouseliitin henkilökohtaisia eläkeratkaisuja.


Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että talouselämän eliitti elää omaa elämäänsä. "Heillä ei ole mitään häpyä missään."
Helsingin Sanomat uutisoi tänään Keskon entisen pääjohtajan Matti Halmesmäen, Rautaruukin Sakari Tammisen ja Nokian renkaiden Kim Granin muuttaneen kotipaikkansa Portugaliin, jossa he voivat nauttia eläkkeistään täysin verovapaasti.
"Nyt pitäisi mennä peilin eteen ja kantaa vastuu. Ei voi kuin ihmetellä kuinka moraali on kadonnut", Rinne sanoo.
Tausta

Eläkeuudistukset eivät koske johtajia

Eläkeiän nostaminen tai eläkkeiden leikkaukset eivät koske niitä toimitusjohtajia, jotka ovat neuvotelleet itselleen etuusperusteisen lisäeläkkeen.
Vapaaehtoisen lisäeläkkeen kustannukset maksaa yleensä osakkeenomistaja.
Osakkeenomistaja voi olla myös valtio eli veronmaksajat.
Myös työeläkeyhtiöiden toimitusjohtajilla on lisäeläkkeitä.
Niiden vuosikustannukset nousivat takavuosina satoihintuhansiin euroihin johtajaa kohden, ja kustannukset maksoi työeläkejärjestelmä.
Eläkejohtajien lisäeläkkeistä päättivät eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenet.
Hallitusten jäsenillä itsellään oli usein lisäeläke.
Hän kertoo saaneensa hallitusohjelman julkistamisen jälkeen 300–400 viestiä kansalaisilta, jotka tuskailevat hallituksen suunnitteleman asumistuen leikkauksen kanssa. Nämä ihmiset elävät jo köyhyysrajalla.
Portugaliin muuttaneen kolmen johtajan eläkkeet vastaavat yhteensä lähes 500 suomalaisen keskimääräistä eläkettä, Rinne sanoo.
"Niillä, jotka näistä palkkioista ovat päättäneet, ei ole mitään suhteellisuuden tajua missä tämä yhteiskunta menee."
Rinne kannustaa miettimään eläkekattoa Suomeen.
"Eläkejärjestelmämme ei ole kestävällä pohjalla, mikäli pienituloisten eläkkeenmaksu perustuu nuukuuteen ja johtajien eläkkeenmaksu ahneuteen."
Keskustan varapuheenjohtaja, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) ei tyrmää ajatusta eläkekatosta, mutta pitää täysin perustavana asiana sitä, että kaikki olisivat saman eläkejärjestelmän piirissä. Rehula sanoo, että aina on tietty joukko ihmisiä, jotka pystyvät hoitamaan oman eläketurvansa.
"Jos päätetään eläkekatosta, kysyn Rinteeltä miten hän hoitaisi sen jälkeen näiden ihmisten osallistumisen yhteiseen savottaan."
Rehula sanoo olevansa pettynyt siihen, että näitä veropakolaisia on ja viittaa kolmeen vuorineuvokseen.
"Tämä joukko pystyy kaikissa tilanteissa oman eläketurvansa järjestelemään."
Rehulan mukaan eläkekatosta on paljon puhuttu, mutta aina se on kaatunut siihen, että kaikkia ei saada saman eläkejärjestelmän piiriin.
Rinteen mukaan eläkeveropakolaiset työntävät palkansaajia yhä kauemmas yhteiskuntasopimuksesta. Hän muistuttaa, että ay-liike on saanut aikaan eläkesopimukset ja maltilliset palkkaratkaisut, mutta "nämä herrat vaativat lisää palkanalennuksia ja työajan pidennyksiä".

Se on sitten jytinää viikonloppuna Kemissä...

Tulin vaimoni kanssa hetki sitten Selkäsaaresta. Jo kauas merelle kuului aikamoinen jytinä, jonkin bändin - ilmeisesti ns. lämmittelybändin - harjoitellessa viikonlopun biisejä. Hahtisaaren venesatamaan ajellessamme jytinä oli sitä luokkaa, että vilkaisin jo taakseni varmuuden vuoksi, onko perämoottorissamme jotain häikkää.

Ei ollut - kaikki siltä osin kunnossa mutta...

Jos itse menisin viikonlopun Satama Open Airin ohjelmaa seuraamaan, pistäisin vähintäänkin korvatulpat korviini, kuulosuojaimet olisivat ilmeisesti hätävarjelun liiottelua. 

Mielenkiintoisia esiintyjiä tapahtumassa tuntuu olevan.

Toivottavasti ilmat ovat suosiollisia... 


Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Antti Tuisku siirtyy Satama OpenAirin lauantain päätösesiintyjäksi

TUNTEMATON
Satama OpenAirin lauantain ohjelman aikataulu päivittyy, kun Antti Tuiskun Peto on irti -show siirtyy lauantain alkuillasta illan viimeiseksi esitykseksi.
Tulevana viikonloppuna pidettävän Meri-Lapin suurimman kesätapahtuman Satama Open Airin ohjelma-aikataulua on päivitetty. Suurin muutos koskee Antti Tuiskua, jonka Peto on irti -show siirtyy lauantain 1.8. ohjelmassa alkuillasta illan viimeiseksi esitykseksi. Artistivaihdoksia ohjelmassa ei ole tapahtunut.
Samalla lauantain muiden artistien esiintymisajat aikaistuvat päivän kello 16 aloittavaa Jari Sillanpäätä lukuunottamatta.
Sillanpään puolentoista tunnin esiintymisen jälkeen lavalle nousee Happoradio kello 18.00, Yö kello 19.30, Neljä Ruusua kello 21.10, Jenni Vartiainen kello 22.50 ja Antti Tuisku kello 00.30.
Lauantain kakkoslavan esiintyjät ovat kello 19 Juho & Mika sekä päälavan vaihtotauoilla esiintyvä FreshX Band.
Avauspäivä perjantain 31.7. ohjelmassa ei ole muutoksia. Festivaalin ensimmäisenä esiintyjänä on Pete Parkkonen kello 17. Hänen jälkeensä vuorossa ovat Samuli Edelmann kello 18.15,Olavi Uusivirta kello 20.15, Kasmir kello 22.15, JVG kello 23.15 ja Haloo Helsinki kello 00.30.
Kakkoslavalla perjantaina esiintyvät Nopsajalka kello 19.15, Redrama kello 21.15 ja TCT kello 00.10.
Festarivaalialueen portit avataan perjantaina kello 16 ja lauantaina kello 15.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Vaihteeksi hiukan Talvivaaraa...

Mikäli oikein muistan, olen ainakin pariin otteeseen kirjoittanut, että Talvivaarasta tulee muodostaa Suomen valtion toimenpitein "Suomen LKAB"...

Alla olevan artikkelin mukaan siihen suuntaan ollaan menossa, vaikka siinä tuodaan esiin Suomen valtion irtaantuminen tietyn ajan päästä yhtiöstä.

Valtion toimenpiteet ovat valitettavasti kaksi-kolme vuotta myöhässä. Suomen valtion toiminta Talvivaaran suurimpana omistajana Solidiumin kautta oli pitkään totaalimunatonta touhua. Mutta jospa se siitä viimeinkin...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Hallitus yrittää yhä pelastaa 

Talvivaaran – siivouslasku noin 300 miljoonaa euroa

Kaivosyhtiön vetovastuuta kaavaillaan uudelle valtionyhtiölle Terrafame Miningille

KOTIMAA  
KIMMO RAUATMAA LEHTIKUVA
Talvivaaran kaivosalueen malminkuljetuslinja vei malmia käsiteltäväksi kesäkuussa 2014.
Talvivaaran kaivosalueen malminkuljetuslinja vei malmia käsiteltäväksi kesäkuussa 2014.
Hallitus valmistelee Talvivaaran ongelmakaivoksen uutta pelastusoperaatiota.
Asiaa on määrä käsitellä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa joko ensi tai sitä seuraavalla viikolla.
HS:n tietojen mukaan valtio ottaisi Talvivaaran kaivostoiminnasta selkeän vetovastuun. Kaivostoimintaa ryhtyisi vetämään alkukesällä perustettu uusi valtionyhtiö Terrafame Mining.

Advertisement
Terrafame Mining on valtion jo aiemmin Talvivaaraa varten perustaman Terrafamen tytäryhtiö.
Terrafame Mining ostaisi HS:n tietojen mukaan Talvivaaran konkurssipesältä Talvivaara Sotkamon kaivosyhtiön ja käynnistäisi uudestaan louhinnan.
Järjestely ei vaatisi tänä vuonna lisää veronmaksajien rahaa. Talvivaara on saanut Terrafamen kautta valtiolta tänä vuonna rahaa jo 209 miljoonaa euroa ja se riittäisi tytäryhtiö Terrafame Miningin toimintaan.
Hallituksen tavoite oli saada Talvivaaran pelastusoperaatio käyntiin jo kesäkuussa. Hanke kuitenkin venyi yli keskikesän, koska sopivaa yhteistyökumppania ei vielä varmistunut Terrafame Miningille.
Neuvotteluja käydään jatkuvasti, vahvistetaan työ-ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
"Useiden tahojen kanssa on keskusteltu koko kesä ja vielä jonkin aikaa keskusteluja käydään", sanoo hallitusneuvos Matti Hietanen TEM:stä.
Hallitus olisi HS:n tietojen mukaan päätymässä Talvivaaran kaivostoiminnan jatkamiseen, koska kaivoksen sulkeminen ja alasajo tulisivat vielä kalliimmaksi.
Välitön lasku ympäristösiivouksesta olisi karkeasti arvioiden noin 300 miljoonaa euroa.
Sulkemisvaihtoehtokin vaatisi, että louhinta kaivoksessa aloitetaan uudelleen.
Muutoin on vaara, että ensi talvena vesitase muodostuu hallitsemattomaksi ja vedet valuvat ympäristöön.
Juuri huoli ympäristöriskeistä luo nyt painetta päätöksiin Talvivaaran jatkosta.
Apuna käytetyt konsulttiyhtiöt ovat arvioineet, että riskit kaivostoiminnan uudelleen aloittamisesta ovat tosin isot ja lasku epäonnistumisesta suuri.
Nikkelin hintanäkymä on heikko, ja hallitus joutuu varautumaan ensi alkuun tappiolliseen toimintaan.
Jos markkinat toipuvat ja tuotanto-ongelmat ratkeavat, mahdollista yhä on, että Talvivaara voisi nousta vielä taloudellisesti kannattavaksi yhtiöksi.
"Valtion lähtökohta on koko ajan ollut se, että ensisijaisesti pyritään jatkamaan Talvivaaran kaivostoimintaa kannattavasti ja ympäristön kannalta kestävästi", Hietanen korostaa.
Valtion tavoite myös on irtautua yhtiöstä noin kahden vuoden kuluessa ja saada Talvivaaraan sijoitettuja verorahoja takaisin.
Maaliskuussa TEM yritti Talvivaaran pelastusoperaatiota yhdessä brittiläisen Audley Capitalin kanssa.
Audleyn johtaman sijoittajakonsortion oli määrä omistaa uudesta perustettavasta kaivosyhtiöstä 85 prosenttia ja valtion Terrafame 15 prosenttia.
Nyt kaavaillussa järjestelyssä osuudet ovat vähintään toisin päin.
Mahdollista on, että Audleyn osuus jäisi vain muutamaan prosenttiin.
Vaasan hallinto-oikeuden päätös vesiä ohjaavasta purkuputkesta voi pyöräyttää Talvivaaran asetelman täysin uusiksi.
Jos Vaasan hallinto-oikeus kieltää lähes valmiin purkuputken käytön, kaivoksen vesiongelma muuttuisi hyvin merkittäväksi.
Päätös saattaa tulla vasta elokuun lopulla tai alkusyksyllä.