Minulla oli mahdollisuus käydä katsomassa Barcelonan vierasottelu. Valtava jalkapallostadion, valtava väkimäärä, valtava kannustushuuma.
Aivan ottelun viimeisellä minuutilla Barcelonan huipputähdellä Lionel Messillä oli mahdollisuus ratkaista ottelu, mutta hän vetäisi pallon ainakin kahdeksanteen kerrokseen ja kaiken lisäksi pahasti ohi maalista. Ottelu päättyi yllättäen tasapeliin kotijoukkueen kannattajien riemuksi.
Minulla oli mahdollisuus jututtaa Messiä ottelun jälkeen pelaajien mennessä linja-autoonsa.
Änkesin väkijoukon läpi ja kerroin, kuka ja mistä minä olen. "Ai sieltä Lumilinnakaupungista, siellä en ole vielä käynytkään. Kylläkin Suomessa, mm. Kuusamossa perheeni kanssa." totesi Messi.
Totesin hänelle, että hänen viime minuutin laukauksensa oli tosi surkea. Siitä olisi kemiläinen, edesmennyt jalkapallofani, Boris Kotkansalo todennut:"Se oli kivimies Surakaisen potku!"
Messi myönsi laukauksensa olleen tosiaan surkea eikä osannut sanoa muuta syytä kuin huono laukaisuasento kehnoon laukaukseensa.
Tällaisen viime yön unen kerroin vaimolleni hetki sitten aamukahvia juodessamme...
KUN VENÄJÄ valtasi Krimin vuonna 2014, kansainvälinen järjestys muuttui.
Euroopassa oli eletty pitkään aikaa, jolloin valtioiden rajoja ei enää muuteltu sotilasvoimalla. Jo Georgiassa vuonna 2008 tätä periaatetta oli horjutettu pienemmässä mittakaavassa.
Nyt Euroopan ja Lähi-idän rajalla sijaitseva Nato-maa Turkki on hyökännyt etelärajansa yli Syyrian kurdialueelle.
Mitä se kertoo kansainvälisestä järjestyksestä?
”Tekijät, jotka estävät avointa väkivallan käyttöä, eivät ole enää yhtä merkittäviä kuin aiemmin. Kansainvälinen yhteisö ei kykene yhteisesiintymiseen tällaista rikkojaa kohtaan”, sanoo pitkän uran ulkopolitiikassa tehnyt ministeri Jaakko Iloniemi.
”Pahimmassa tapauksessa seuraus on se, että kansainvälinen voimakeinojen käytön sieto muuttuu suuremmaksi eli voimakeinojen käyttöön reagoidaan laiskasti.”
Euroopassa oli eletty pitkään aikaa, jolloin valtioiden rajoja ei enää muuteltu sotilasvoimalla. Jo Georgiassa vuonna 2008 tätä periaatetta oli horjutettu pienemmässä mittakaavassa.
Nyt Euroopan ja Lähi-idän rajalla sijaitseva Nato-maa Turkki on hyökännyt etelärajansa yli Syyrian kurdialueelle.
Mitä se kertoo kansainvälisestä järjestyksestä?
”Tekijät, jotka estävät avointa väkivallan käyttöä, eivät ole enää yhtä merkittäviä kuin aiemmin. Kansainvälinen yhteisö ei kykene yhteisesiintymiseen tällaista rikkojaa kohtaan”, sanoo pitkän uran ulkopolitiikassa tehnyt ministeri Jaakko Iloniemi.
”Pahimmassa tapauksessa seuraus on se, että kansainvälinen voimakeinojen käytön sieto muuttuu suuremmaksi eli voimakeinojen käyttöön reagoidaan laiskasti.”
TURKIN voimatoimet kurdialueilla eivät ole sinänsä uusia. Se perustelee niitä muun muassa terrorismin torjumisella. Viimeksi vuonna 2018 Turkki valtasi kurdeilta Afrinin alueen, joka sijaitsee Syyrian luoteisosassa.
Uutta ei ole myöskään se, että Yhdysvallat ikään kuin hylkäsi kurdiliittolaisensa, kun Yhdysvaltojen joukot perääntyivät alueelta presidentti Donald Trumpin siunauksella.
Hiukan vastaava tilanne nähtiin Persianlahden sodan jälkeen, kun kurdit jätettiin oman onnensa nojaan, vertaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Tuolloin kurdit nousivat kapinaan Irakin johtajaa Saddam Husseinia vastaan eivätkä saaneet sotilaallista apua Yhdysvalloilta.
Pohjois-Irakiin luotiin lentokieltoalue. Tämä huoletti Turkkia, joka teki tuolloinkin interventioita rajan yli.
LAAJEMMIN tulkittuna Turkin toiminnan voi kuitenkin nähdä osana uudenlaista kansainvälistä ympäristöä.
Presidentti Trumpin kaudella Yhdysvallat on vetäytynyt yhä voimakkaammin monenkeskisestä toiminnasta ja roolistaan maailmanpoliisina. Trump on myös ollut haluton sotkeutumaan kalliisiin sotiin ulkomailla. Se jättää alueellisille valloille tilaa toimia.
Uutta ei ole myöskään se, että Yhdysvallat ikään kuin hylkäsi kurdiliittolaisensa, kun Yhdysvaltojen joukot perääntyivät alueelta presidentti Donald Trumpin siunauksella.
Hiukan vastaava tilanne nähtiin Persianlahden sodan jälkeen, kun kurdit jätettiin oman onnensa nojaan, vertaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Tuolloin kurdit nousivat kapinaan Irakin johtajaa Saddam Husseinia vastaan eivätkä saaneet sotilaallista apua Yhdysvalloilta.
Pohjois-Irakiin luotiin lentokieltoalue. Tämä huoletti Turkkia, joka teki tuolloinkin interventioita rajan yli.
LAAJEMMIN tulkittuna Turkin toiminnan voi kuitenkin nähdä osana uudenlaista kansainvälistä ympäristöä.
Presidentti Trumpin kaudella Yhdysvallat on vetäytynyt yhä voimakkaammin monenkeskisestä toiminnasta ja roolistaan maailmanpoliisina. Trump on myös ollut haluton sotkeutumaan kalliisiin sotiin ulkomailla. Se jättää alueellisille valloille tilaa toimia.
”Washingtonissa lasketaan, että voiman laajamittaiseen käyttöön liittyy Yhdysvaltojen näkökulmasta yhä enemmän riskejä”, Aaltola sanoo.
”Tämä tendenssi on vahvistumassa, mikä aiheuttaa sitä, että alueellisten valtojen, kuten Turkin ja Venäjän, rooli korostuu. Syntyy myös uusia toimijoita, kuten Isis.”
Voimankäytöstä on hänen mukaansa myös tullut entistä sallitumpaa, normaalimpaa.
Euroopassa Yhdysvaltojen rooliin maailmalla on aika ajoin suhtauduttu varsin kriittisesti, ja mielenosoituksia on nähty Suomenkin kaduilla. Vastaisuudessa Yhdysvaltojen rooli saatetaan nähdä toisessa valossa.
Tähän uskoo ainakin presidentti Sauli Niinistö.
”Mehän kaikki tiedämme, että hän [Trump] on ollut aika pidättyväinen eräänlaisen maailmanpoliisin rooliin, joka aikanaan herätti Euroopassa arvosteluakin. Nyt Yhdysvaltoja saatetaan jäädä kaipaamaan”, hän sanoi Ylen haastattelussa.
LUE MYÖS:Kommentti: Turkin hyökkäyksen seurauksena Isisin jäsenet saattavat päästä vapaaksi
ENTÄ miten kehitys heijastuu Suomeen?
Suoraan tai heti vaikutukset lienevät vähäisiä. Tiedossa on kuitenkin, että epävakaus Syyriassa ja Turkissa on omiaan luomaan epävakautta myös Euroopassa, jos esimerkiksi siirtolaisten tulo kiihtyisi uudelleen, kuten ulkoministeri Pekka Haavisto on jo varoitellut. Myös terroristijärjestö Isis voi jälleen vahvistua.
Laajempaa maailmanpoliittista kehitystä katsottaessa pienen Suomen intresseissä ei ole, että alueellisten valtojen ja suurvaltojen rooli korostuu monenkeskisyyden kustannuksella.
Esimerkiksi Natossa yhtenäisyys on jo rakoillut. Yhdysvaltojen vetäytyessä kansainvälisiltä areenoilta ei ylipäätään ole enää olemassa yhtä kansainvälisiä suhteita tahdittavaa ja intressejä sovittelevaa tahoa, Aaltola sanoo.
”Kun Yhdysvallat ei sitä enää tee, niin sitä ei tee kukaan ja alueelliset vallat kokevat, että heidän hetkensä on koittanut. Tämä on tietenkin Suomen kannalta huolestuttavaa”, Aaltola sanoo viitaten Venäjään.
VENÄJÄN toiminta Krimillä tai vaikka Saudi-Arabian toiminta Jemenissä ja nyt myös Turkin toiminta ovat omiaan muokkaamaan sitä, mitä pidetään normaalina, Aaltola arvioi.
”Siinähän luodaan ennakkotapauksia asioille. Jos Turkki tekee noin, onko se nyt niin kummallista, että Venäjä on läsnä Itä-Ukrainassa.”
Samalla uusi maailmantila voi tarkoittaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja – sotilaallinen liittoutumattomuus, itsenäinen puolustus ja oman tontin hoitaminen – saa aiempaa enemmän ymmärrystä, erityisesti Yhdysvalloissa.
”Ennen meitä kummasteltiin, kun emme ole Natossa. Nyt meitä ihaillaan, kun emme tukeudu Yhdysvaltoihin. Meidän Washington-suhteemme on toimivampi kuin vaikkapa Viron Washington-suhde”, Aaltola summaa.
Lisäys klo 9.10: Lisätty sitaatti presidentti Niinistön haastattelusta.
”Tämä tendenssi on vahvistumassa, mikä aiheuttaa sitä, että alueellisten valtojen, kuten Turkin ja Venäjän, rooli korostuu. Syntyy myös uusia toimijoita, kuten Isis.”
Voimankäytöstä on hänen mukaansa myös tullut entistä sallitumpaa, normaalimpaa.
Euroopassa Yhdysvaltojen rooliin maailmalla on aika ajoin suhtauduttu varsin kriittisesti, ja mielenosoituksia on nähty Suomenkin kaduilla. Vastaisuudessa Yhdysvaltojen rooli saatetaan nähdä toisessa valossa.
Tähän uskoo ainakin presidentti Sauli Niinistö.
”Mehän kaikki tiedämme, että hän [Trump] on ollut aika pidättyväinen eräänlaisen maailmanpoliisin rooliin, joka aikanaan herätti Euroopassa arvosteluakin. Nyt Yhdysvaltoja saatetaan jäädä kaipaamaan”, hän sanoi Ylen haastattelussa.
LUE MYÖS:Kommentti: Turkin hyökkäyksen seurauksena Isisin jäsenet saattavat päästä vapaaksi
ENTÄ miten kehitys heijastuu Suomeen?
Suoraan tai heti vaikutukset lienevät vähäisiä. Tiedossa on kuitenkin, että epävakaus Syyriassa ja Turkissa on omiaan luomaan epävakautta myös Euroopassa, jos esimerkiksi siirtolaisten tulo kiihtyisi uudelleen, kuten ulkoministeri Pekka Haavisto on jo varoitellut. Myös terroristijärjestö Isis voi jälleen vahvistua.
Laajempaa maailmanpoliittista kehitystä katsottaessa pienen Suomen intresseissä ei ole, että alueellisten valtojen ja suurvaltojen rooli korostuu monenkeskisyyden kustannuksella.
Esimerkiksi Natossa yhtenäisyys on jo rakoillut. Yhdysvaltojen vetäytyessä kansainvälisiltä areenoilta ei ylipäätään ole enää olemassa yhtä kansainvälisiä suhteita tahdittavaa ja intressejä sovittelevaa tahoa, Aaltola sanoo.
”Kun Yhdysvallat ei sitä enää tee, niin sitä ei tee kukaan ja alueelliset vallat kokevat, että heidän hetkensä on koittanut. Tämä on tietenkin Suomen kannalta huolestuttavaa”, Aaltola sanoo viitaten Venäjään.
VENÄJÄN toiminta Krimillä tai vaikka Saudi-Arabian toiminta Jemenissä ja nyt myös Turkin toiminta ovat omiaan muokkaamaan sitä, mitä pidetään normaalina, Aaltola arvioi.
”Siinähän luodaan ennakkotapauksia asioille. Jos Turkki tekee noin, onko se nyt niin kummallista, että Venäjä on läsnä Itä-Ukrainassa.”
Samalla uusi maailmantila voi tarkoittaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja – sotilaallinen liittoutumattomuus, itsenäinen puolustus ja oman tontin hoitaminen – saa aiempaa enemmän ymmärrystä, erityisesti Yhdysvalloissa.
”Ennen meitä kummasteltiin, kun emme ole Natossa. Nyt meitä ihaillaan, kun emme tukeudu Yhdysvaltoihin. Meidän Washington-suhteemme on toimivampi kuin vaikkapa Viron Washington-suhde”, Aaltola summaa.
Lisäys klo 9.10: Lisätty sitaatti presidentti Niinistön haastattelusta.
- TurkkiSeuraa
- Mika AaltolaSeuraa
- Pekka HaavistoSeuraa
- SyyriaSeuraa
- TurvallisuuspolitiikkaSeuraa
- Elina KervinenSeuraa