sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Selektiivistä Facebook-tykkäämistä/peukutusta...

Jouduin viime viikolla kommentoimaan eräitä - mielestäni outoja - Facebook-irrotteluja liittyen kuntapäättäjinä olemiseen. Lähes annettiin ymmärtää, että kuntapääjistä pitäisi eläkeläiset heittää yli laidan.

Omaa näkemystäni, jota erittäin selektiivisesti "tykättiin/peukutettiin", lisäksi kommentoitiin muun muassa alla olevalla tavalla:
Itse kullekin pitäisi riittää muutama vaalikausi luottamustoimissa. Kyllä sen jälkeen on jo ideat käytetty ja olisi aika antaa tilaa uusille kasvoille.

Niinpä. Itse totean usein, että olen kiertänyt muutakin kuin tahkoa, olen ollut monessa mukana ja tavannut tähänastisen elämäni aikana hyvin monenlaisia ihmisiä - ihmiskirjo on erittäin monimuotoinen.
Olen havainnut, että kuntapäättäjissäkin on joka lähtöön. Eivät ideat ja vaalikausien lukumäärä korreloi mielestäni ollenkaan keskenään. Eivät ideat mielestäni kulu, niitä tulee muuttuvien tilanteiden mukaan koko ajan lisää - toki ei välttämättä kaikille.

On erittäin arveluttavaa lähteä kuntapäättäjiä tuomitsemaan vaalikausien lukumäärän ja/tai henkilön iän perusteella. 
Puhumattakaan, että mm. eläkeläiset olisivat ikäänkuin se vihonviimeinen rupusakki, josta pitäisi päästä kuntapolitiikassa eroon. 
Sieltä löytyy loppujen lopuksi pääsääntöisesti elämänkokemus ja käytännönläheinen viisaus myös päätöksentekoon.


lauantai 23. maaliskuuta 2019

Puolustusvoimain komentaja Lindberg: Sotilaallinen aktiivisuus lisääntyy Itämerellä koko ajan...

Hmmmmm - niinpä - vuoden 2014 jälkeen mikään maailmassa ja nimenomaan Euroopassa sekä erityisesti Itämeren alueella ei ole entisellään...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Puolustusvoimain komentaja Lindberg: Sotilaallinen aktiivisuus lisääntyy Itämerellä koko ajan

Krimin valtauksen jälkeen Euroopan pohjoiset alueet ovat tulleet uudelleen sotilaalliselle kartalle.
Puolustusvoimain komentaja
Ykkösaamu
Ykkösaamu
Ykkösaamu
Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014 ja Suomessakin reagoitiin lainsäädännön muutoksella. Jos maahan saapuu tunnuksettomia joukkoja, niitä kohtaan voidaan reagoida välittömästi.
Nato muutti strategiaansa syyskuussa 2014. Silloin käynnistyi merkittävä valmiuden parantaminen.
– Se ehkä kuvaa yleiseurooppalaista linjaa. Havahduttiin ehkä siihen, ettei olla valmiita nopeisiin toimiin ja päätöksentekoprosesseihin. Näin tässä on Itämeren ympärillä tapahtunut, puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg sanoi lauantaina TV1:n Ykkösaamussa.
Ruotsi muun muassa muutti linjaustaan, jossa heidän päätehtävänsä olivat kansainvälisistä operaatioista. Ruotsissa palattiin kotimaan puolustuksen painottamiseen ja valmiuden parantamiseen.
Sekä Venäjä että Nato ovat lisänneet sotilaallista aktiivisuuttaan Itämerellä. Venäjä on uudelleenorganisoinut läntisen sekä arktisen sotilaspiirinsä ja tuonut alueelle uutta kalustoa ja joukkoja.
Myös Natojoukkoja on lisätty Baltiaan. Yhdysvallat on Lindbergin mukaan panostanut miljardeja Eurooppaan tuotujen joukkojen harjoituksiin ja infrastruktuuriin.
– Kaikki tekemisen taso ja sotilaallinen aktiviteetti on viimeiset viisi vuotta kasvanut, puolustusvoimien komentaja arvioi.

Suomella kohtalainen pelote

Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa Suomi ei lopettanut suureen reserviin perustuvaa puolustustaan. Jarmo Lindbergin mukaan tämä säilyy jatkossakin, vaikka eri puolustushaaroille on hankittu uutta suorituskykyä.
Maavoimien liikkuvuutta ja tulikykyä lisäävät panssarit, uudet telatykit ja raketinheittimet. Merivoimille on hankittu uusia miinantorjunta-aluksia ja strateginen hanke tähtää korvettien hankkimiseen.
Maavoimissa on koko ajan valmiuskomppanioita, jotka pystyvät lähtemään liikkeelle nopeasti. Lindbergin mukaan näitä ollaan kasvattamassa pataljoonan kokoisiksi.
Ilmavoimien Hornetien asejärjestelmiä on uudistettu ja koneet ovat toimintakykyisiä 20-luvun puoliväliin.
Jarmo Lindberg
Jarmo LindbergYle

Ilmavoimille uusi hävittäjä skenaarion perusteella

Hornetien korvaajiksi tulevien ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisiin tarjouksiin on annettu vastaukset tammikuussa.
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg oli itse lentäjänä mukana ottamassa Horneteja käyttöön. Silloin siirryttiin 60-luvun tekniikasta 90-luvulle.
Nyt käytävässä HX-hankkeessa hyppäys on pienempi. Hornet on kuin yksittäistaistelija tai osa osastoa. Tulevat koneet ovat Lindbergin mukaan osa laajempaa verkkoa.
Uusien lentokoneiden hintahaarukka on seitsemästä kymmeneen miljardia euroa.
– Tässähän ei ole pyydetty tarjoajilta, että antakaa meille hävittäjä hävittäjän tilalle. On kuvattu skenaario ja sanottu, että meillä on tällainen ongelma ja te valmistatte tämänkaltaisia laitteita. Kertokaa, miten ratkaisette tämän ongelman, Jarmo Lindberg kertoo hävittäjähankinnan toteutusta.
Näin arvioidaan kokonaissuorituskyky, joka sisältää eri asevaihtoehdot. Eri valmistajilla kombinaatiot ovat erilaisia ja nyt katsotaan, mitä sieltä tulee.
Ilmavoimien Hornet rullaa Eielsonin tukikohdassa Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18C -koneiden välistä
kohti Red Flag -tehtävää.
Ilmavoimien Hornet rullaa Eielsonin tukikohdassa Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18C -koneiden välistä kohti Red Flag -tehtävää.Joni Malkamäki / Ilmavoimat

Kiinnostus arktisia alueita kohtaan kasvaa

Pohjois-Eurooppa kiinnostaa uudelleen Naton jäsenmaista muun muassa Britanniaa ja Ranskaa, jotka ovat uusimassa tai uusineet arktisia strategioitaan.
Parhaillaan suomalaisia joukkoja on mukana isossa sotaharjoituksessa Ruotsissa. Lindbergin mukaan yhteistyö Ruotsin kanssa on kehittynyt edullisella tavalla. Sotilaille ei ole asetettu rajoitteita tämän yhteistyön lisäämiselle.
– Viime vuosina kuten nytkin suomalaisjoukot ovat harjoituksessa puolustamassa Ruotsia sen omien joukkojen kanssa.
Yhteistoimintaa Naton kanssa on tehty jo vuodesta 1994 alkaen rauhankumppanuussopimuksen mukaisesti. Viime marraskuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan arvioi, ettei laadullisesti uusien avausten tarvetta tuskin on.
Jarmo Lindberg on ylipäällikön kanssa samaa mieltä, eikä näe tarvetta kasvattaa harjoitusmääriä nykyisestä.

Naiset tervetulleita vapaaehtoiseen palvelukseen

Tällä hetkellä yleinen asevelvollisuus koskee miehiä ja naiset voivat hakeutua vapaaehtoisina varusmiespalvelukseen.
Nuorten puolustustahdossa on viimeisten mittausten mukaan tapahtunut notkahdus. Jarmo Lindbergin mukaan yksilötasolla kuitenkin maanpuolustustahto on kuitenkin edelleen korkea.
Puolustusvoimat on uusimassa koulutusjärjestelmäänsä, jonka Lindberg uskoo vaikuttavan nuorten asenteisiin.
– Jos ulotetaan sellaisenaan maanpuolustusvelvoite naisiin ja kutsunnat miehiin ja naisiin yhtälaisesti, niin sitten meiltä loppuu kapasiteetti, puolustusvoimien komentaja sanoo.
Nykyinen varuskuntaverkosto on rakennettu Lindbergin mukaan hyvin tarkasti nykyiselle koulutusvolyymille. Naiset ovat erittäin tervetulleita vapaaehtoiseen asepalvelukseen, ja tänä vuonna halukkaiden määrä on toiseksi korkein kautta aikojen.
– Jos määrät räjähtävät, niin silloin meidän infrastruktuurimme ei syö sitä sisäänsä, Jarmo Lindberg määrittelee.
Hänen kautensa puolustusvoimien komentajana päättyy heinäkuun lopussa, eikä hän ole hakenut jatkokautta. Lindbergin mukaan hänellä on puolen vuoden karenssi. Jatkosuunnitelmat ovat sen jälkeen avoinna.

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Venäjä vakoilee Suomen tietoverkkoja yhä ärhäkämmin...

Hmmmmm - vai niin - eipä tosiaan yllätä sano...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Teknologia

Venäjä vakoilee Suomen tietoverkkoja yhä ärhäkämmin – ulkoministeriön koneilta löytynyt salamyhkäinen kampanja teki paluun

Ulkoministeriötä useita vuosia vakoillut venäläinen kyberkampanja on taas palannut Suomeen. Murtautumisyrityksiä on havaittu esimerkiksi Suomen edustustoissa Venäjällä.

VENÄJÄN kenties salamyhkäisin verkkovakoilu on palannut Suomeen. Sen nimi on Turla ja se on yksi vanhimmista ja monipuolisimmista verkkovakoilukampanjoista. Turla löydettiin myös Suomen ulkoministeriön verkoista vuonna 2013, jossa se oli ehtinyt lymyillä ja varastaa tietoa arviolta vuodesta 2009.

Asiasta kertoo suojelupoliisi torstaina ilmestyneessä vuosikertomuksessaan. Vuosikertomus käsittelee Supon havaintoja viime vuodelta.

YLEISELLÄ tasolla ulkomaiset tiedustelut ovat Suomessa kiinnostuneita Nato-keskustelusta, ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista, Suomen asemasta ja linjasta EU:n pakotepolitiikassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanteesta.

Viime vuonna näiden aiheiden rinnalle nousivat myös Suomen toiminta Arktisen neuvoston puheenjohtajana, tiedustelulainsäädäntö ja sen valmistelu sekä Suomen kansainvälinen sotilasyhteistyö.

TURLAN kohteina ovat olleet Suomen valtio tai sen laitokset ja viranomaiset, yritykset sekä myös yksityishenkilöt. Turlan murtautumisyrityksiä on havaittu valtionhallinnossa, joista Supo nostaa esimerkiksi Venäjällä toimivat Suomen edustustot. Suomen valtiolla on Venäjällä neljä virallista edustustoa: lähetystö Moskovassa, konsulaatti Pietarissa ja toimipisteet Petroskoissa ja Murmanskissa.

Myös useilla suomalaisilla yrityksillä on toimipisteitä Venäjällä, ja myös taloudellinen hyöty kiinnostaa verkkovakoojia. Joskus verkkovakoilua voidaan käyttää myös esimerkiksi etulyöntiaseman saavuttamiseen yrityskauppojen yhteydessä.

”TURLA on yksi monimutkaisimmista ja kekseliäimmistä verkkovakoilun muodoista”, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

”Yleisellä tasolla se on onnistunut. Valitettavasti.”

Pelttari korostaa, ettei ota kantaa, onko Turla onnistunut murtautumaan suomalaisiin kohteisiin, vaan kommentoi kampanjan kekseliäisyyttä.

Ainakin Suomen ulkoministeriön vakoilemisessa Turla onnistui. Esitutkinta on ollut suojelupoliisissa käynnissä jo kuusi vuotta.

Loppuuko se joskus?

”Siitä tutkinnasta meillä ei ole tällä erää mitään uutta kerrottavaa”, Pelttari sanoo.

TURLA on nimitys joukolle verkkovakoilutyökaluja ja tietoverkkojen infrastruktuuria. Sitä kutsutaan kutsujasta riippuen myös nimillä Uroburos tai Ouroburos, Waterbug tai Snake. Se on yhdistetty toistuvasti teknisen näytön perusteella Venäjän turvallisuusviranomaisiin, vuosikirjassa kerrotaan.

Useiden ulkomaisten tiedustelupalveluiden, esimerkiksi Viron ja Tšekin, tietojen mukaan Turlan takaa löytyy Venäjän turvallisuuspalvelu FSB.

Turlan uhreiksi ovat joutuneet viime vuosina muiden muassa Saksan ulkoministeriö, jonka verkkoihin vakoilijat pääsivät käsiksimurtauduttuaan ensin Brühlin kaupungin verkkoon, josta he pääsivät seuraavaksi Saksan liittovaltion tietoliikenneverkkoihin ja sieltä eteenpäin ministeriön verkkoihin.

Suojelupoliisi kuvaa vuosikirjassaan vastaavaa, monivaiheista toimintaa:

Verkkovakoilu ei välttämättä enää kohdistu suoraan kiinnostuksen kohteena olevaan organisaation, vaan sen sijaan kohdetta lähellä oleviin organisaatioihin ja henkilöihin, jotka eivät ole tietoisia tietoturvan merkityksestä.

TURLA voisi menetellä esimerkiksi näin: jos vakoilun kohteena olisivat vaikka pörssiyhtiön johtoryhmä, etsittäisiin johtoryhmän jäsenen aviopuoliso ja kohdennettaisiin vakoilu tämän yksityisiin laitteisiin. Ajatusleikissä aviopuoliso käyttäisi laitteita kotona, ja johtoryhmän jäsenen laitteisiin pyrittäisiin käsiksi saastuttamalla ensin vaikkapa perheen kodin wifi-verkko.

Jos kohteena olisi esimerkiksi ministeriö, Turla voisi ottaa tähtäimeensä ministeriöltä rahoitusta saavan maakuntatason toimijan ja pyrkiä vaikkapa yhteisten verkkojen kautta eteenpäin kohti todellista päämäärää.

Supon kybertoiminnon päällikkö Jyrki Kaipanen kertoo vuosikirjassa, että kybervakoilusta on syytä olla huolissaan, työskentelee merkittävässä tehtävässä tai pääsee käsiksi merkittävään tietoon.

”Esimerkiksi lääkärikeskuksen lääkäri tai vientiyrityksen talousasiantuntija voivat olla vakoilun kohteina, sillä heillä saattaa olla hallussaan merkittävää tietoa tai pääsy merkittävän ja salaisen tiedon äärelle”, Kaipanen sanoo vuosikirjassa.

Supon tietoon tuli viime vuoden aikana useita verkkovakoilutapauksia, joiden taustalla on todennäköisesti jokin valtiollinen toimija. 

Tiedustelumielessä Suomi kiinnostaa sekä Venäjää että Kiinaa, Supo sanoo vuosikirjassaan, joten verkkovakoiluyritysten tai -onnistumisten takana on muitakin kuin Turla.

Supo kertoo vuosikirjassaan, että viime aikoina kohteena on ollut yhä useammin myös valtionhallintoon läheisesti liittyviä organisaatioita ja henkilöitä.

AIEMMIN Supo on nostanut vuosikertomuksissaan esiin toisen todennäköisesti Venäjän tiedustelun valmistaman ja ohjaileman verkkovakoilukampanjan. Vuonna 2016 suurin osa Supon havainnoista liittyi APT28 -nimiseen toimijaan. Kyseessä on sama verkkovakoilu, joka murtautui Yhdysvaltojen presidentinvaalien alla ehdokas Hillary Clintonin kampanjatoimiston verkkoihin ja järjesteli varastamansa aineiston tietovuotosivusto Wikileaksin julkaistavaksi.

APT28-kampanjan takana on Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan Venäjän sotilastiedustelu GU (entiseltä nimeltään GRU).

Turlan, jota epäillään FSB:n käsialaksi, ei tiedetä osallistuneen varastamansa materiaalin vuotamisen julkisuuteen siten, että ne tukisivat Venäjän informaatio-operaatioita. Turlaa ei myöskään tiedetä käytetyn verkkojen lamauttamiseen, Supo huomauttaa.

TURLA on varsinainen riesa. Sitä vastaan puolustautuminen on hankalaa, sillä sen käyttäjät kehittävät ohjelmistojaan, kartoittamismenetelmiään ja lähestymistapojaan jatkuvasti.

Yksi esimerkki toimijoiden kekseliäisyydestä on se, että heidän on huomattu kierrättävän liikennettään satelliittien kautta kiinni jäämistä välttääkseen.

Alkuvuodesta 2018 Turlan havaittiin käyttävän sekä Flash playerin että pdf-tiedostot keksineen Adobe-yhtiön rakenteissa olevia puutteita vakoiluvälineiden levittämiseen. Tällaisia aiemmin tuntemattomia puutteita kutsutaan nollapäivähaavoittuvuuksiksi.

Turla on niin monimuotoinen kokonaisuus, että sen erilaisille ja vaihteleville hyökkäystyypeillekin on kehitelty omia nimiä. Esimerkiksi venäläisen tietoturvayhtiö Kasperskyn mukaan Euroopan diplomaattikohteisiin keskittyneet Turlan projektit on nimetty Carboniksi ja Mosquitoksi siinä missä Kopi Luwakiksi nimetty projekti keskittyy energiapoliittisiin toimijoihin. Projekteja on useita, ja ne poikkeavat teknisesti toisistaan.

Suomen ulkoministeriöön kohdistuneen vakoilun havaitsemisen jälkeen Turla löytyi pian Ukrainan lähetystöjen verkoista ainakin Ranskassa ja Belgiassa.

VAIKKA ulkomaiset tiedustelupalvelut käyttävät edelleen myös perinteisempiä keinoja kuten henkilötiedustelua, verkkovakoilu ei ole henkilötiedustelusta mitenkään erillinen saareke. Tällä tavoin ne yrittävät päästä ihmisten kautta käsiksi tietoon, jota ei muuten olisi saatavilla.

Lisäksi tiedustelupalvelut pyrkivät värväämään ihmisiä, joilla on suoraan tai välillisesti mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon tai yleiseen mielipiteeseen. Tällaisia hahmoja kutsutaan mielipidevaikuttajiksi.

Kun nämä perinteisemmät, bittien maailmasta ihmisten kahvipöytiin ulottuvat tiedustelun keinot yhdistetään tekijänsä kannalta lähes riskittömiin ja melko kustannustehokkaisiin verkkovakoilukampanjoihin, saadaan aikaiseksi kokonaisuus, jossa ihmiset täydentävät teknologiaa ja toisinpäin.

Esimerkiksi verkkovakoilun kohdentamista oikeisiin laitteisiin voisi tehostaa perinteisen henkilötiedustelun keinoin esimerkiksi urkkimalla lisätietoa kohderakennuksen työpisteiden sijainneista ja laitteiden sisäisistä tunnuksista.

”Useissa tapauksissa kybervakoiluun liittyy myös henkilötiedustelua sekä avoimiin lähteisiin perustuvaa tiedustelua”, kybertoiminnon päällikkö Jyrki Kaipanen sanoo vuosikirjassa.

Turlan voidaan odottaa jatkavan toimintaansa sen tavanomaisia kohteita vastaan, sanoo Supo vuosikirjassaan.

Olen "hairahtunut" taas Facebook-foorumille...

Kirjoitin kuluvan maaliskuun alkupuolella tänn Blogisivulleni muun muassa seuraavaa:

Kyllä! Perjantain 08.03.2019 poikkeuksellisuus sai minut pistämään Antti Rinteen ja Juha Sipilän kuvat Facebookiin sekä Timo Soinin reippaan kolumni-irrottelun hallituksen erosta kommentteineen.

Toki voihan siinä vielä käydä niin, että lähestyvät eduskuntavaalit saa minutkin liikkeelle Facebook-foorumilla - ken elää, hän näkee...
____________________________________

Kyllä olen siellä taas jonkin verran mukana. Se tuntuu edelleen minulle vieraalta.
Miksi?
Muun muassa siksi, että siellä saa vuodesta toiseen kirjoittaa täyttä paskaa, jota vasittu fanitusporukka hullun lailla tykkää/peukuttaa ja panee paremmaksi kilometrin mittaisilla kommenttiriveillä.
Siellä otetaan tämän tästä hampaisiin jokin ryhmittymä. Viimeksi näin olen havainnut tapahtuvan mm. eläkeläisten suhteen.

On sikahelppoa ja populistista lainata jotain keltaisessa lehdistössä esinntyvää katkeroitunutta "muka-asiantuntijaa" ja ryöpyttää eläkeläisiä olantakaa. He eivät ole aktiivisimpia some-eläjiä eivätkä pääsääntöisesti tiedä heihin kohdistuneista hyökkäyksistä, röykytyksista mitään...