maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuoden 2018 henkilökohtainen "tilinpäätös"...

Kirjoitin vuosi sitten vuoden 2017 henkilökohtaisessa "tilinpäätöksessä" monista sellaisista asioista, jotka olivat jääneet mieltä askarruttamaan ja joita päätin myöhäisemmässä vaiheessa analysoida.
Kovin syvällisiä analysointeja en ole tosin tehnyt, mutta kieltämättä vuoden 2017 kuntavaalit ja niissä henkilökohtainen - tosi surkea äänisaalis - on silloin tällöin käynyt mielessä. 
Miksi? 
Siksi, että koskaan aikaisemmin vuoden 2000 jälkeen en ollut tyhnyt niin paljon vaalimenestyksen eteen töitä kuin alkuvuodesta 2017. Mutta äänisaaliini oli pienin koskaan.
Taisinpa taannoin ja myöhemminkin kirjoittaa ikärasismista. Nuorten ehdokkaiden läpimurto oli selvääkin selvempi.

No olenhan tosin Kemiisä kahden tärkeän lautakunnan - omasta mielestäni tärkeimpien lautakuntien - varsinainen jäsen eli sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä tarkastuslautakunnan jäsen tällä vaalikaudella. Siinä on kyllä luottamustyösarkaa ihan riittämiin eläkepäivillä ollessani.

Olen ollut mukana Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toiminnassa, hallituksessa. Siinä jatkan vielä vuoden 2019. Jatkan myös Insinööriliiton järjestövaliokuntaan varajäseneksi vuoden 2019.. Olen ollut Insinööriliiton kuvioissa mukana 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Eiköhän nuo tehtävät ala olla sitten niin sanotusti pulkassa.

Tätä vuotta ovat hallinneet kuolemat. Lähiomaiseni eli veljeni kuolema, pitkäaikaisen ystävämme kuolema sekä tuttuvamme kuolema. Kaikkien edellämainittujen olisi suonut vielä elää täysipainoista elämää...

Vuosi 2018 on merkinnyt Kemille paljon, vaikka talouden osalta kaupunki ei pääse henkseleitä paukuttelemaan, oikeastaan päinvastoin.
Kaidin odotus Kemin Ajokseen on rehellisesti sanottuna hiipunut, vaikka lopullista rakentamispäätöstä ei toki ole haudattukaan.
Vuoden 2018 loppupuolella Metsä Groupin ulostulo selvitystöineen oli miellyttävä yllätys. Toivottavasti selvitykset merkitsevät aikanaan uuden biotuotetehtaan rakentamista "Äänekosken malliin" Kemiin.

Matkailu vetää, on voimissaan - hyvä niin. Ympärivuotinen Lumilinna nousee Mansikkanokalle ja kesämatkailulle haetaan uusia kuvioita.. 

Meri-Lapin kuntien taannoiset sotepäätökset ovat kuohuttaneet mieliä koko vuoden eikä loppua ole näköpiirissä.

Ei tuo kulunut vuosi 2018 ole oikeastaan hassumpi ollut perhetasolla. Olen vaimoni kanssa päässyt toteuttamaan monia uusia asioita Haukkarissa omakotitontillamme ja Selkäsaaressa mökkitontillamme.
Molemmissa töitä riittää niin paljon kuin viitsii ja jaksaa tehdä. Arvelen, että vuonna 2019 niidenkin osalta tapahtuu edelleen myönteistä kehitystä.

Pojat perheineen touhuavat tahoillaan omia aktiviteettejaan...

Naurettavan säälittävää mediasirkusta Moskovan Punaisella torilla...

Hmmmmm - niinpä - mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Putin esitteli taas lätkätaitojaan ex-NHL-pelaajien parissa – presidentti mätti viisi maalia

Presidentillä oli kaukalossa kovaa seuraa, muun muassa entiset NHL-tähdet Pavel Bure ja Vjatsheslav Fetisov.
Vladimir Putin
Putin esitteli taas jääkiekkotaitojaan Punaisella torilla
Putin esitteli taas jääkiekkotaitojaan Punaisella torilla
Venäjän presidentti Vladimir Putin viihdytti katsojia lauantai-iltana Punaisella torilla järjestetyssä jääkiekkopelissä Moskovassa.
Paikalle oli kerääntynyt runsaasti katsojia ja tiedustusvälineiden edustajia.
66-vuotias Putin teki näytösottelussa peräti viisi maalia kirvoittaen joukkueensa 14-10-voitoon. Videolta tosin voi havaita, että Venäjän johtaja sai hääräillä melko vapaasti vastustajan maalin liepeillä. Ajoittain jopa vaikuttaa siltä, että vastustajan maali imaisisi itseensä Putinin pyörittelemiä kiekkoja.
Uskomattomien suoritustensa välissä Putin kääriytyi vihreään vilttiin ja seurasi peliä katsomosta.
Presidentillä oli kaukalossa kovaa seuraa, muun muassa entiset NHL-tähdet Pavel Bure ja Vjatsheslav Fetisov. Lisäksi taitojaan jäällä esitteli puolustusministeri Sergei Shoigu. Myös Venäjän liike-elämän johtoa nähtiin jäällä.
Joulun ajan aloittavaa Punaisen torin iltaottelua on järjestetty vuodesta 2011 lähtien.
Lähteet: REUTERS

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Realisoituuko etiäiseni...

Olen kirjoittanut tuosta päärakennuksen päädyssä olevasta Mersustamme kukaties joidenkin mielestä ihan häiriöksi saakka.
Siis Mercedes-Bentz E 200 vm. 1998 AIP-165, jolla on ajettu ainoastaan noin 140.000 km. Olemme kyseiselle autolle kolmas omistaja.
Siisti, hyvin pidetty ja huollettu käyttöauto varustettuna kaksilla renkailla sekä vetokoukulla.

Erinomainen matka-/käyttöauto...

Kirjoitin eilen, että puhdistin aamulla lumet auton katolta ja käynnistin sen. Pistin varmuuden vuoksi vielä akun lataukseen. 
Miksi?
Minulle tuli etiäinen, että tonttimme kohdalle pysähtyy auto, josta nousee em. autostamme kiinnostunut henkilö.


No - voi olla, että näin ei käytännössä tapahdu, mutta joka tapauksessa otan auton liikennekäyttöön alkuvuodesta, varaan katsastusajan ja käyn sen katsastamassa... 

Tänään illansuussa juttelin erään henkilön kanssa muiden asioiden ohessa myös autoasioista. Hän kertoi yhteisen tuttavamme työasioiden muuttuneen siten, että hän tarvitsee luotettavaa käyttöautoa, ajelee kuulemma lähitulevaisuudessa pitkiä matkoja.

"No siinä on minun etiäinen uudessa muodossa!" muistaakseni sanoin. Tuskin parempaa käyttöauton tarvitsijaa löytyy kuin edellä mainittu henkilö. Hän kuulemma on tietoinen asiasta.
Meidän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että autolle löytyy järkevä käyttö lähitulevaisuudessa. Saapa nähdä, miten asia etenee, tuoko alkuvuosi 2019 ratkaisun asialle - toivottavasti...

Tämäkin on nykyhallituksen "vika"...

Hmmmmm - vai niin - jotain kiistattomasti myönteistä sentään menneenä vuonna...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Suomi muuttui 2018 monella tapaa entistä paremmaksi, sanovat asiantuntijat: Näissä viidessä asiassa onnistuttiin tänä vuonna

Vuosi 2018 nosti Suomen viimein muiden Pohjoismaiden rinnalle.
Politiikka
työmies, raskaana oleva nainen ja kasviskeitto
Yle ja AOP
Suomi on mennyt eteenpäin. Edistys ei kuitenkaan ole tapahtunut hetkessä.
Tilastojen mukaan itsemurhat ovat vuosikymmenien saatossa vähentyneet ja lapsikuolleisuus painunut olemattomiin.
Mutta on tänä vuonna tapahtunut myös nopeita käänteitä. Yle kysyi kolmelta talouden ja sosiaalipolitiikan asiantuntijalta, missä Suomi edistyi tänä vuonna.
Nordean pääekonomisti Heidi Schauman, Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo saivat päivän aikaa miettiä kysymystä: mikä Suomessa muuttui paremmaksi 2018.
Heikki Hiilamo, Heidi Schauman ja Elina Pylkkänen
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Nordean pääekonomisti Heidi Schauman ja johtaja Elina Pylkkänen Palkansaajien taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. Yle
Kaikki nostivat esille yhden suuren asian: entistä useampi suomalalainen käy töissä.

1. Yli 100 000 ihmistä on saanut töitä

Paras uutinen tuli tuomaanpäivänä 21. joulukuuta. Hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste toteutui. Jopa riehumista välttelevä pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että on aika tuuletella omassa autotallissa.
Suomi on alkanut viimein muistuttaa muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa työllisyysaste nousi 75 prosenttiin jo pari vuotta sitten.
Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen on ilahtunut siitä, miten monia muutos koskettaa.
– Työtä ovat saaneet sekä vanhimmat että nuorimmat.Talouskasvu koskettaa maan joka kolkkaa, kaikki maakuntia, Pylkkänen sanoo.
Olipa syy työpaikkojen lisääntymiseen sitten maailmantalouden nousu tai hallituksen ponnistelu työllisyyden nostamiseksi, numerot puhuvat puolestaan.
Rakennusmies
150 000 suomalaista on löytänyt työpaikan vuoden 2016 jälkeen. Joukossa on vanhoja ja nuoria Lapista Hankoon. Henrietta Hassinen / Yle
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo pitää työllisten määrän nousua vuoden onnistumisena numero yksi.
– Kerrankin on hallitus saavuttanut työllisyystavoitteensa. Se on ollut ties kuinka monen hallitukselle tavoite, mutta vasta nyt se on toteutunut. Todella hienoa!
Muutos ei tapahtunut hetkessä. Aktian pääekonomisti Heidi Schauman muistuttaa, että työpaikat alkoivat lisääntyä jo pari vuotta sitten.
– Meillä on on 150 000 työpaikkaa enemmän kuin vuoden 2016 alussa. Tämä näkyy tavallisten ihmisten arjessa ja kuluttamisessa. Ihmisten usko tulevaisuuteen on parantunut, Schaumann sanoo.
Raskaana oleva nainen.
Pienin äitiyspäiväraha nousee 80 eurolla kuukaudessa. Pienimpien etuuksien korotukset koskevat 50 000 ihmistä. Henrietta Hassinen / Yle

2. Pienimmät äitiyspäivärahat ja sairauspäivärahat nousevat

Seuraavalla hallituksella on edessään sosiaaliturvauudistus. Jo tänä vuonna uudistusta pohjustettiin nostamalla pienintä sairauspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja.
Muutos koskee Suomessa 50 000 ihmistä. Korotus on 80 euroa kuukaudessa.
Tämä iloinen uutinen jäi pienelle huomiolle.
Pienimmät etuudet nousevat nousevat vuoden 2019 alusta samalle tasolle kuin työmarkkinatuki. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo pitää uudistusta vuoden toiseksi parhaana uutisena.
– Se tarkoittaa, että ei tarvita enää lisää rahaa siihen, että pienten lasten vanhemmat ja työttömät saadaan samalle tulotasolle kuin työttömät, professori Heikki Hiilamo sanoo.
Mies laittaa seteliä lompakkoon.
Yli 90 prosenttia suomalaisista hoiti raha-asiansa ja säästäminen alkoi taas yleistyä. AOP

3. Suurin osa suomalaisista hoiti raha-asiansa hyvin

Pikavippien korkojen suitsiminen ja velkaantuminen saivat paljon palstatilaa. Huomattavasti vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että 90 prosenttia suomalaisista hoitaa raha-asiansa ja maksaa velkansa ajallaan.
Säästämisestä on tullut taas suosittua. Se ilahduttaa Aktian pääekonomistia Heidi Schaumannia.
– On tietysti talouden kannalta kaksipiippuinen juttu, pitäisikö kuluttaa vai säästää. Mutta suomalaisista on tullut parempia säästämään. Sijoittaminen on tavallista ja kansalaiset pohtivat erilaisia vaihtoehtoja, Schaumann sanoo.
Tämä ei tietenkään poista sitä, että Suomessa on yhä noin 400 000 ihmistä, jotka eivät pärjää.
käsi hiirellä
Some-keskusteluissa räyhääminen saavutti lakipisteensä. Esimerkiksi Yle alkoi käyttää nettikeskustelujen siivoamiseen tekoälyä. AOP

4. Somessa riehumiselle ja vihapuheelle ryhdyttiin hakemaan rajoja

Vuonna 2018 moni alkoi vähentää sosiaalisen median käyttöään. Facebook, Twitter ja erilaiset keskustelupalstat olivat muuttuneet väittelytantereiksi. Tietoturvakin alkoi huolestuttaa.
Vuonna 2018 herättiin siihen, että tilanteeseen on tultava muutos.
– Metoo oli hyvä esimerkki siitä, että otetaan keskusteluun vaikeita yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka eivät ratkea lainsäädännöllä, professori Hiilamo sanoo.
– Vihapuhe, ilkeily ja pahantahtoisuus on alettu ottaa ottaa vakavasti.
Hiilamo kiittelee muutoksesta suuria mediataloja. Julkisuudessa on alettu avoimesti pohtia, miten keskusteluraivosta päästäisiin eroon.
Myös teknologiasta on ollut apua. Yle on avannut nettijuttujaan taas kommentonnille. Keskustelua moderoi eli siivoaa tekoäly. Se jaksaa tehdä töitä yötä päivää eikä tarvitse kahdeksan tunnin yöunia.
Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen uskoo, että ihmiset ovat kykeneviä oppimaan. Myös somessa.
– Kun keskusteluihin tulee lisää faktoja, ihmiset oppivat ymmärtämään, että ne voivat ollakin parempia kuin se oma kaikkein paras mielipide, Pylkkänen sanoo.
Kasvisruoka-annos
Kasvisruokaan siirtyminen ei riitä, nyt tarvitaan lakiuudistuksia. Minna Rosval / Yle

5. Kansakunta heräsi ilmastonmuutokseen

Yle kertoi joulun alla, että kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajat olivat päässet yksimielisyyteen Suomen ilmastotavoitteista. Päästöjä leikataan 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
Keinot tavoitteeseen pääsemiseksi jäivät auki.
Aktian pääekonomisti Heidi Schauman uskoo, että muutos alkaa pienistä asioista. Esimerkiksi siitä, että joululahjaksi voi ostaa hieronnan tai jonkun muun palvelun tavaran sijaan.
Myös Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen tuntee muutoksen tuulet.
– Uusi sukupolvi oppii kuluttamaan ja he kuluttavat ihan omalla tavallaan. Vanhempien ihmisten on vaikea oppia uusia kulutustottumuksia ja tapoja. Mutta tulevaisuudessa me ostamme varmasti enemmän palveluja ja vähemmän tavaraa.
Lihansyönnin vähentäminen ja lentämisen vaihtaminen junamatkailuun eivät kuitenkaan riitä. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo odottelee lakimuutoksia.
– Vasta lakeja säätämällä muutos muuttuu yhteiseksi toiminnaksi. Tässä on kyse isosta ja vakavasta asiasta. Pitää ottaa etupainotteisesti askeleita, jotta pahimmilta katastrofeilta vältyttäisiin.
Mikä asia sinun mielestäsi parani Suomessa vuonna 2018? Kerro näkemyksesi keskustelussa artikkelin alla!

Oma tarina koviin kansiin – ”Investoinnit mahdollistavat nyt pienempien painoerien valmistuksen”

Mielenkiintoinen artikkeli, Länsi-Pohjan Kirjapaino on minulle tuttu painotalo. Olen Rikun isän, Jouko Hastin kanssa tehnyt aikanaan yhteistyötä. 
Toki Rikunkin kanssa otatettuani aikanaan kopiot edesmenneelle veljelleni kahdesta isosta, taidemaalari Olavi Korolaisen piirtämästä kuvasta asuinpaikastamme. Riku hoiti homman...

Suora nettilainaus Lapin Kansasta sellaisenaan:
Oma tarina koviin kansiin – ”Investoinnit mahdollistavat nyt pienempien painoerien valmistuksen”
Vuodesta 1979 lähtien toiminut Länsi-Pohjan Kirjapaino on tuttu yritys monelle kemiläiselle sen laadukkaista painopalveluista. Nyt uusimpana tulokkaana sen tuoteperheeseen on saapunut omakustanteisten kirjojen painatus.
– Aikaisemmin muutaman kappaleen painattaminen ei ollut kustannustehokasta offsetpainokoneen vaatimien painokuntovalmisteluiden johdosta. Tätä silmällä pitäen uusimme pari vuotta sitten digipainokoneen ja viime keväänä investoimme uudet kirjonsidontalaitteet, avaa yrittäjä Riku Hast tilannetta.
– Nämä investoinnit mahdollistavat nyt pienempien painoerien valmistuksen hyvään hintaan, iloitsee Hast.

Mistä hinta koostuu?


Kirjojen painattaminen omakustanteisesti on lisääntynyt erityisesti omaelämäkerrallisten puolella. Ihmisillä on suuri halu kertoa oma tarinansa kovien kansien sisälle.
– Ihmiset ovat kyselleet meiltäkin painomahdollisuuksia heidän kirjoittamilleen kirjoilleen, jotka useimmiten ovat näitä suosittuja omaelämäkerrallisia perheelle ja jälkikasvuille luettaviksi, kommentoi Hast ilmiötä.
Hinnoittelu yrittäjän mukaan on kirjan painatuksessa kovinkin yksilöllistä. Kokonaishintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten valitut materiaalit, värillisyys, koko, aineisto sekä painomäärä. Kovat kannet ovat tyyriimmät verraten pehmeisiin versioihin.
– Vastaanotamme tekstit niin digitaalisina tiedostoina kuin käsinkirjoitettuina ja kirjoituskoneella tuotettuina materiaaleina. Tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa eivät monet muut painatuskeskukset tarjoa heidän palveluinaan, muistuttaa Hast.

Apua ja ohjeita

Jos kirjan teko kiinnostaa ja sen painattaminen, voi apua suunnitteluun saada Länsi-Pohjan Kirjapainon osaavalta henkilökunnalta.
– Tarjoamme henkilökohtaisen palvelun asiakkaillemme paikallisena toimijana. Esimerkiksi graafikkomme Laila Arvola luo kuvituksia painoksiin ja asiakasvastaavamme Jukka Turulin vastaa ketterästi tilauksiin liittyviin kysymyksiin. Meillä on myös skannausmahdollisuus valokuville, jotka lopulta käsittelemme ja liitämme mukaan kirjoihin. Käymme jokaisen työvaiheen läpi suunnitteluvaiheessa, kommentoi Hast.
Loppuun yrittäjä huikkaa tärkeän huomion: prosessiin kannattaa varata aikaa. Kirjan painatus ei tapahdu viikossa eikä kahdessa, vaan kalenteriin kannattaa merkata kuukausi tai jopa kaksi prosessille. Syynä taustalla ovat työnvaativuus ja laadukkaan jäljen takaaminen.
– Tämä on yksi tärkeimpiä muistisääntöjä kirjantekijöille. Eli hippunen kärsivällisyyttä mukaan, summaa hymyillen Hast.

Tuo on mun...

Tänään sunnuntaina 30.12.2018 puuhuollon päärakennukseen tehtyäni = kärrättyäni betokärryllisen mänty- ja koivuklapeja takkahuoneen puulaatikkoon ja isoon puukoriin kävelin tontin edustalla tienvieressä olevan postilaatikon tuntumaan.
Näin etäällä kaksi naapurissa olevaa pikkulasta, joululomalaista ulkosalla. Huusin heille:"Hei pojat, onko teiltä tipahtanut kinnas?"

Olin toissapäivänä löytänyt pienen kintaan tieltä, jonka oli nostanut postilaatikon suojakaton päälle.

Toinen lapsista tuli minua kohti ja sanoi:"Tuo on mun." "No olipa hyvä, että nostin sen toissapäivänä talteen." totesin pojalle, joka oli silminnähden tyytyväinen kintaan löytymiseen...

lauantai 29. joulukuuta 2018

Syyrian rauha on toiveunta, eikä Yhdysvaltain vetäytyminen helpota tilannetta...

Hmmmmm - niinpä - totta, Syyrian rauha on toiveunta - valitettavasti.
Alla olevassa artikkelissa todetaan: Turvapaikasta voi tulla Syyrian hallinnon vastustajille ansa, ja ennen sodan jäätymistä epämääräiseksi konfliktiksi voidaan nähdä vielä pari verilöylyä. Eikä niitä tarvitse välttämättä odottaa kauan.
Näkihän sen jo kuukausia sitten Sokea-Reetakin, että "rauhantekijänä" huseerannut Venäjä kuljetutti medianäyttävästi kapinalliset yhteen nippuun, jossa heidät on helppo lopullisesti tuhota.
Tuhota, mikäli maailmassa ei jostain löydy vielä järkeä, joka estää em. tuhoaikeet.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat    |   Kolumni

Syyrian rauha on toiveunta, eikä Yhdysvaltain vetäytyminen helpota tilannetta

Yhdysvaltojen vetäytyminen antaa tilaa muille sodan osapuolille, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ilmoitti joulunalusviikolla, että Yhdysvallat vetää joukkonsa pois Syyriasta, koska terroristi­järjestö Isis on lyöty. The New York Times -lehden Pentagonista onkimien tietojen mukaan vetäytymiselle on annettu aikaa kuukausi eli amerikkalaiset olisivat kotona tammikuun lopussa.


Yhdysvalloilla on Syyriassa noin 2 000 sotilasta. Niiden tehtävä on ollut tukea liittolaisia eli ennen kaikkea kurdijohtoisen SDF-sotajoukon taistelijoita. Nämä sotilaat olivat sankareita, jotka häätivät Isisin taistelijat terroristijärjestön päämajakaupungista Raqqasta vuosi sitten, kolmen vuoden taistelujen jälkeen.

TOTTA on, että Isis on heikoilla, mutta lopullinen kuolinisku on antamatta. Joukkojen rippeet on saarrettu Eufratin itärannalle Irakin rajan tuntumaan, ja järjestön päällikkö Abu Bakr al-Baghdadi piilottelee ilmeisesti siellä, Hajinin kaupungissa.

Trump keskusteli ennen vetäytymispäätöstä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa. Tämä antaa aiheen epäillä, että presidentit tekivät diilin. Kurdit ovat Turkin vihollisia, ja Turkki haluaa rajalleen puskurivyöhykkeen, jolla maa käyttää määräysvaltaa.

Parituhatta amerikkalaissotilasta on pieni sotilaallinen voima, mutta joukon symboliarvo on ollut suuri. Mikä tahansa Syyrian sodan osapuoli on joutunut miettimään kaksi kertaa ennen kuin on hyökännyt Yhdysvaltain joukkojen kimppuun.

Turkki pyrkii siis todennäköisesti ottamaan haltuunsa kurdien nykyisin hallitseman Koillis-Syyrian pohjoisosan, ja Yhdysvaltojen vetäytyminen antaa Venäjän tukemille Syyrian hallituksen joukoille tilaa edetä etelässä. Palkkioksi urhoollisuudesta kurdit on myyty.

Nähtäväksi jää, mitä voimatasapainon muutos merkitsee Luoteis-Syyriassa ja ennen kaikkea Idlibin maakunnassa. Sinne on kuljetettu yksistään Venäjän kätilöimien antautumissopimusten seurauksena muualta Syyriasta noin 90 000 opposition aseryhmien jäsentä, perheenjäsentä ja heidän myötäilijöinään pidettyä syyrialaista.

PÄÄASIALLISESSA vastuussa Idlibin seudusta on tällä hetkellä Turkki. Pitääkseen puskuri­vyöhykkeen myös Syyrian-vastaisen rajansa länsiosalla Turkki voi joutua jakamaan seutua Venäjän ja Syyrian hallituksen joukkojen kanssa.

Alueen lukemattomista aseryhmistä vahvin on Tahrir al-Sham eli entinen Nusran rintama. Tämä terroristijärjestö ja sen johtaja Abu Muhammed al-Julani ovat pitäneet yllä käytännöllisiä suhteita turkkilaisten kanssa, mutta yhteiselo rakoilee: syyskuussa Ankara nimesi ryhmän terroristijärjestöksi.

Turvapaikasta voi tulla Syyrian hallinnon vastustajille ansa, ja ennen sodan jäätymistä epämääräiseksi konfliktiksi voidaan nähdä vielä pari verilöylyä. Eikä niitä tarvitse välttämättä odottaa kauan.