Soitin aamupäivällä kalakaverilleni, onko hänellä kiinnostusta ja mahdollisuutta lähteä käväisemään katiskoja kokemaan Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueelle. Kyllä oli, sovimme, että lähdemme rantaan klo 13.30.
Näin teimme ja ajelimme hiljalleen, lähes tyhjäkäynnillä Weke-katiskan luo. Tiesin edelliseltä päivältä, että siellä on ahvenenköriläitä, vonkaleita. Kyllä oli mutta...
Kuinkahan monta kertaa olen nostanut Weken vuosikymmenien aikana veneenkylkeen - oikein?
"Voi elläimen käsi!" olisi entinen opettajakollega todennut toimintaani. Jostain syystä ajatuksissani nostin katiskan nielu veneen laitaa vasten. No senhän tietää, miten siinä käy!
Juuri se komein=suurin ahven ehti molskahtaa takaisin mereen ennenkuin havahduin tilanteeseen...
Onneksi katiskassa oli muitakin ihan hyvän kokoisia ahvenia. Lisää saimme Ahti-katiskasta, joten kahdelle perhekunnalle saimme kyllä savustuskalat.
Saattaa olla, että viikon kiroilukiintiöni tuli em. hetkellä täyteen. Tietääpä ainakin, että merestä - tälläkin alueella - löytyy ihan hyvän kokoista ahventa. Jospa tuo veteen molskahtanut ahvenenköriläs, vonkale on seuraavalla kerralla kiinnostunut jigiongestani/-koukustani ja/tai pilkistäni...
TEKISIKÖ mieli jättää kaverin kalliit polttarit väliin, skipata kaukana järjestettävät häät tai vähät välittää kaukaisen sukulaisen rippijuhlista?
Uutuuskirja Viis veisaamisen mullistava taika (Art House) kehottaa jättämään turhat huolenaiheet. Maailmalla huippusuosittu kirja on nyt suomennettu.
Teoksen tehnyt Sarah Knight kirjoittaa, kuinka ”lakkaat tuhlaamasta aikaa, jota sinulla ei ole, ihmisten kanssa, joista et pidä, asioihin, joita et halua tehdä”.
Knightin mukaan viis veisaamisen tarkoituksena on vapauttaa energiaa asioihin, joilla on todella merkitystä sekä säästää aikaa ja rahaa. Lopulta viis veisaamisen on tarkoitus johtaa omia arvoja vastaavaan elämään, Knight kirjoittaa.
Uutuuskirja Viis veisaamisen mullistava taika (Art House) kehottaa jättämään turhat huolenaiheet. Maailmalla huippusuosittu kirja on nyt suomennettu.
Teoksen tehnyt Sarah Knight kirjoittaa, kuinka ”lakkaat tuhlaamasta aikaa, jota sinulla ei ole, ihmisten kanssa, joista et pidä, asioihin, joita et halua tehdä”.
Knightin mukaan viis veisaamisen tarkoituksena on vapauttaa energiaa asioihin, joilla on todella merkitystä sekä säästää aikaa ja rahaa. Lopulta viis veisaamisen on tarkoitus johtaa omia arvoja vastaavaan elämään, Knight kirjoittaa.
MUTTA onko se niin yksinkertaista? Voiko sukulaisen häät jättää väliin, vai katkooko se ihmissuhteita? Loukkaako päätös tai käytös muita?
Knight kokeili viis veisaamista omassa elämässään: hän jätti osallistumatta tilaisuuksiin, jotka eivät tuntuneet mukavilta ja lakkasi tekemästä asioita, jotka eivät tuottaneet iloa.
”Pikkuhiljaa minulla alkoi olla parempi ja vähemmän kuormittunut olo. Olin rauhallisempi. Löin luurin korvaan puhelinmyyjille, kieltäydyin viikonloppureissusta, jonne oli tulossa mukaan taaperoikäisiä, lakkasin katsomasta True Detectiven kakkoskautta heti ensimmäisen jakson jälkeen.”
Knightin mukaan asiaan on yksinkertaiselta tuntuva ratkaisu:
1. Knight kehottaa ensin päättämään, mistä huolenaiheista todella piittaat.
Huolenaiheet kannattaa jaotella sen mukaan, aiheuttavatko ne ärsytystä vai tuovatko ne iloa.
Esimerkiksi loman suunnitteleminen voi tuntua raskaalta, mutta tuo lopulta iloa. Lomasään murehtiminen etukäteen sen sijaan tuo vain ärsytystä. Samoin se, jos mietit jo etukäteen, loukkaantuuko tätisi, jos et osallistukaan suvun kesäjuhlille.
”Tärkeintä on muistaa, että sinun kannattaa välittää ainoastaan niistä asioista, joihin voit vaikuttaa, eikä ensinnäkään niistä joihin et voi vaikuttaa”, Knight kirjoittaa.
2. Kun olet päättänyt, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, voit vähät välittää muista asioista, Knight kirjoittaa.
KYSE on siis priorisoinnista: siitä, mikä todella on merkityksellistä eikä lisää stressiä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan olla ilkeä muille tai loukata ympärillä olevien ihmisten tunteita.
”Jos se vaikuttaa myös muihin, sinun on ihan ensimmäiseksi viis veisattava siitä mitä toiset ihmiset ajattelevat – vasta sen jälkeen voit toden teolla viis veisata käsillä olevasta asiasta. Jotta tämä onnistuisi, erota toisten ihmisten mielipiteet heidän tunteistaan”, Knight sanoo.
TÄSSÄ ristiriita usein piileekin, sanoo psykologi Satu Kaski:
Ihmisillä on tarve ottaa huomioon muiden mielipiteet ja ne vaikuttavat usein päätöksiimme – halusimme tai emme.
”Ihminen on yhteisöllinen eläin, joka toivoo olevansa pidetty ja hyväksytty yhteisössään. On inhimillistä, että miettii mitä muut sanovat teoistaan tai sanomisistaan”, Kaski sanoo.
Meillä on Suomessa tapana ottaa muiden mielipiteet vahvasti huomioon, Kaski sanoo.
”Vaikka yksilöä korostava kulttuuri onkin nostanut päätään, olemme lähtöisin hyvin yhteisöllisestä kulttuurista. Asioista, velvollisuuksista ja muiden mielipiteistä viis veisaaminen voi siksi olla vaikeaa”, Kaski huomauttaa.
Knight kehottaa miettimään tarkkaan, kannattaako suostua menoihin, jotka siintävät kaukana tulevaisuudessa. Syyskuussa vietettävät mökkitalkoot saattavat nyt kuulostaa asialta, joka kyllä hoituu kädenkäänteessä. Syksyllä talkoot saattavat tuntua uhraukselta, joka vie viikonlopun, bensarahat ja nostaa ärsytyskynnystä.
”Huolehdimme liian usein asioista vailla minkäänlaista kaukokatseisuutta. Pysähdy. Laskelmoi. Ja mieti tarkkaan, ennen kuin vastaat myöntävästi mihinkään”, Knight ohjeistaa.
Knight kehottaakin tarkkailemaan ärsytysbudjettia: Minkä arvoinen kyseinen asia on? Onko sinulla varaa olla piittaamatta kyseessä olevasta asiasta?
Jos jo nyt tunnistat, että mökkiviikonloppu tuo todennäköisesti enemmän stressiä kuin iloa, kieltäydy kohteliaasti.
Knightin mukaan viis veisaamista ei tarvitse pyydellä anteeksi, kun kieltäytymisen ilmoittaa kohteliaasti.
Sen jälkeen on viis veisattava reaktioista, joita mahdollinen kieltäytyminen aiheuttaa.
AINA se ei kuitenkaan ole niin helppoa, Kaski sanoo. Kieltäytyminen voi herättää erilaisia tuntemuksia, kuten syyllisyyttä tai ahdistusta. Tunteet voivat olla hyvinkin voimakkaita.
”Syyllisyys on tunne siinä missä mikä tahansa muukin tunne. Se herää usein, kun kokee tehneensä jotakin väärää. Silloin voi peilata, kuinka ’väärin’ oikeasti toimi ja onko syyllisyyden tunteminen todella aiheellista”, Kaski sanoo.
Hankalista ja itselle haitallisista velvollisuuksista voi kieltäytyä jämäkästi ja ilman suurempia selittelyitä, Kaski sanoo.
”Se voi tuntua radikaaliltakin vedolta, mutta joskus irrottautuminen vaatii sitä. Se on myös terveen itsekästä”, Kaski sanoo.
”Teoilla ei ole vain pelkkiä syitä, niillä on myös seurauksia. Seuraamuksena voikin olla, ettei sukulainen tai ystävä saavukaan juhliisi, jos olet aiemmin kieltäytynyt heidän juhlistaan,” Kaski sanoo.
TOTAALINEN piittaamattomuus voi pahimmillaan loukata ja katkoa ihmissuhteita. Knight toteaa, ettei se ole viis veisaamisen tarkoitus.
Knightin mukaan kyse on lopulta itsensä ja omien rajojen tunnistamisesta. Kun tiedät, mistä pidät, osaat myös erottaa, haluatko välittää käsillä olevasta asiasta tai ongelmasta.
”Pääset lopulta rytmiin, jossa sinun ei tarvitse arvuutella omia mielipiteitäsi – ja se taas huomattavasti vähentää päätöksentekoon tuhraantuvaa aikaa ja ahdistusta. Epäröinti (ja ahdistus) merkitsee aina turhia ärsytyksen aiheita.”
TURHISTA huolenaiheista viis veisaavat ihmiset eivät ole joustamattomia tai hankalia, vaan huolettomia ja voimaantuneita, Knight kirjoittaa.
Omat rajansa tunnistavia ihmisiä pidetäänkin usein positiivisina ja reiluina, lifecoach Heidi Alamikkelä totesi aiemmin Helsingin Sanomille.
”Heihin suhtaudutaan hyvin. Heillä on tahtotila ja hyvä asenne. On positiivista asettaa omia rajoja ja tällaisten ihmisten kanssa on kiva olla. Tulee tunne, että heillä hommat on hallussa”, Alamikkelä sanoi.
Myös Kaski kehottaa pitämään omat rajansa itselle tärkeissä asioissa.
”On hienoa, jos ihminen uskaltaa elää oman näköistään elämään, kunhan ei tietoisesti loukkaa toista”, Kaski sanoo.
Knight kokeili viis veisaamista omassa elämässään: hän jätti osallistumatta tilaisuuksiin, jotka eivät tuntuneet mukavilta ja lakkasi tekemästä asioita, jotka eivät tuottaneet iloa.
”Pikkuhiljaa minulla alkoi olla parempi ja vähemmän kuormittunut olo. Olin rauhallisempi. Löin luurin korvaan puhelinmyyjille, kieltäydyin viikonloppureissusta, jonne oli tulossa mukaan taaperoikäisiä, lakkasin katsomasta True Detectiven kakkoskautta heti ensimmäisen jakson jälkeen.”
MEILLÄ kaikilla on elämässämme velvollisuuksia ja asioita, joita emme välttämättä haluaisi tehdä. Ne voivat aiheuttaa stressiä ja huolta, jotka vievät energiaa asioilta, joihin todella haluaisimme käyttää voimavarojamme.”Erota toisten ihmisten mielipiteet heidän tunteistaan.”
Knightin mukaan asiaan on yksinkertaiselta tuntuva ratkaisu:
1. Knight kehottaa ensin päättämään, mistä huolenaiheista todella piittaat.
Huolenaiheet kannattaa jaotella sen mukaan, aiheuttavatko ne ärsytystä vai tuovatko ne iloa.
Esimerkiksi loman suunnitteleminen voi tuntua raskaalta, mutta tuo lopulta iloa. Lomasään murehtiminen etukäteen sen sijaan tuo vain ärsytystä. Samoin se, jos mietit jo etukäteen, loukkaantuuko tätisi, jos et osallistukaan suvun kesäjuhlille.
”Tärkeintä on muistaa, että sinun kannattaa välittää ainoastaan niistä asioista, joihin voit vaikuttaa, eikä ensinnäkään niistä joihin et voi vaikuttaa”, Knight kirjoittaa.
2. Kun olet päättänyt, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, voit vähät välittää muista asioista, Knight kirjoittaa.
KYSE on siis priorisoinnista: siitä, mikä todella on merkityksellistä eikä lisää stressiä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan olla ilkeä muille tai loukata ympärillä olevien ihmisten tunteita.
”Jos se vaikuttaa myös muihin, sinun on ihan ensimmäiseksi viis veisattava siitä mitä toiset ihmiset ajattelevat – vasta sen jälkeen voit toden teolla viis veisata käsillä olevasta asiasta. Jotta tämä onnistuisi, erota toisten ihmisten mielipiteet heidän tunteistaan”, Knight sanoo.
TÄSSÄ ristiriita usein piileekin, sanoo psykologi Satu Kaski:
Ihmisillä on tarve ottaa huomioon muiden mielipiteet ja ne vaikuttavat usein päätöksiimme – halusimme tai emme.
”Ihminen on yhteisöllinen eläin, joka toivoo olevansa pidetty ja hyväksytty yhteisössään. On inhimillistä, että miettii mitä muut sanovat teoistaan tai sanomisistaan”, Kaski sanoo.
Meillä on Suomessa tapana ottaa muiden mielipiteet vahvasti huomioon, Kaski sanoo.
”Vaikka yksilöä korostava kulttuuri onkin nostanut päätään, olemme lähtöisin hyvin yhteisöllisestä kulttuurista. Asioista, velvollisuuksista ja muiden mielipiteistä viis veisaaminen voi siksi olla vaikeaa”, Kaski huomauttaa.
USEIN eniten harmitusta aiheuttavat tilaisuudet ja asiat, jotka nielevät sekä aikaamme, energiaamme että rahaamme.”Huolehdimme liian usein asioista vailla minkäänlaista kaukokatseisuutta. Pysähdy. Laskelmoi.”
Knight kehottaa miettimään tarkkaan, kannattaako suostua menoihin, jotka siintävät kaukana tulevaisuudessa. Syyskuussa vietettävät mökkitalkoot saattavat nyt kuulostaa asialta, joka kyllä hoituu kädenkäänteessä. Syksyllä talkoot saattavat tuntua uhraukselta, joka vie viikonlopun, bensarahat ja nostaa ärsytyskynnystä.
”Huolehdimme liian usein asioista vailla minkäänlaista kaukokatseisuutta. Pysähdy. Laskelmoi. Ja mieti tarkkaan, ennen kuin vastaat myöntävästi mihinkään”, Knight ohjeistaa.
Knight kehottaakin tarkkailemaan ärsytysbudjettia: Minkä arvoinen kyseinen asia on? Onko sinulla varaa olla piittaamatta kyseessä olevasta asiasta?
Jos jo nyt tunnistat, että mökkiviikonloppu tuo todennäköisesti enemmän stressiä kuin iloa, kieltäydy kohteliaasti.
Knightin mukaan viis veisaamista ei tarvitse pyydellä anteeksi, kun kieltäytymisen ilmoittaa kohteliaasti.
Sen jälkeen on viis veisattava reaktioista, joita mahdollinen kieltäytyminen aiheuttaa.
AINA se ei kuitenkaan ole niin helppoa, Kaski sanoo. Kieltäytyminen voi herättää erilaisia tuntemuksia, kuten syyllisyyttä tai ahdistusta. Tunteet voivat olla hyvinkin voimakkaita.
”Syyllisyys on tunne siinä missä mikä tahansa muukin tunne. Se herää usein, kun kokee tehneensä jotakin väärää. Silloin voi peilata, kuinka ’väärin’ oikeasti toimi ja onko syyllisyyden tunteminen todella aiheellista”, Kaski sanoo.
Hankalista ja itselle haitallisista velvollisuuksista voi kieltäytyä jämäkästi ja ilman suurempia selittelyitä, Kaski sanoo.
”Se voi tuntua radikaaliltakin vedolta, mutta joskus irrottautuminen vaatii sitä. Se on myös terveen itsekästä”, Kaski sanoo.
Kaski muistuttaa kuitenkin, että teoilla on myös seurauksia.Totaalinen piittaamattomuus voi pahimmillaan loukata ja katkoa ihmissuhteita.
”Teoilla ei ole vain pelkkiä syitä, niillä on myös seurauksia. Seuraamuksena voikin olla, ettei sukulainen tai ystävä saavukaan juhliisi, jos olet aiemmin kieltäytynyt heidän juhlistaan,” Kaski sanoo.
TOTAALINEN piittaamattomuus voi pahimmillaan loukata ja katkoa ihmissuhteita. Knight toteaa, ettei se ole viis veisaamisen tarkoitus.
Knightin mukaan kyse on lopulta itsensä ja omien rajojen tunnistamisesta. Kun tiedät, mistä pidät, osaat myös erottaa, haluatko välittää käsillä olevasta asiasta tai ongelmasta.
”Pääset lopulta rytmiin, jossa sinun ei tarvitse arvuutella omia mielipiteitäsi – ja se taas huomattavasti vähentää päätöksentekoon tuhraantuvaa aikaa ja ahdistusta. Epäröinti (ja ahdistus) merkitsee aina turhia ärsytyksen aiheita.”
TURHISTA huolenaiheista viis veisaavat ihmiset eivät ole joustamattomia tai hankalia, vaan huolettomia ja voimaantuneita, Knight kirjoittaa.
Omat rajansa tunnistavia ihmisiä pidetäänkin usein positiivisina ja reiluina, lifecoach Heidi Alamikkelä totesi aiemmin Helsingin Sanomille.
”Heihin suhtaudutaan hyvin. Heillä on tahtotila ja hyvä asenne. On positiivista asettaa omia rajoja ja tällaisten ihmisten kanssa on kiva olla. Tulee tunne, että heillä hommat on hallussa”, Alamikkelä sanoi.
Myös Kaski kehottaa pitämään omat rajansa itselle tärkeissä asioissa.
”On hienoa, jos ihminen uskaltaa elää oman näköistään elämään, kunhan ei tietoisesti loukkaa toista”, Kaski sanoo.
- HyvinvointiSeuraa
- ElämäSeuraa
- kieltäytyminenSeuraa
- Pauliina JokinenSeuraa