sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Sopimus Helsinkiin perustettavasta Naton ja EU:n hybridiuhkien torjuntakeskuksesta on lähes valmis...

Hyvä juuri näin - maailma ja nimenomaan Eurooppa on aivan uudessa asennossa vuoden 2014 tapahtumien jälkeen.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kotimaa

Sopimus Helsinkiin perustettavasta Naton ja EU:n hybridiuhkien torjuntakeskuksesta on lähes valmis

Hybridiuhkia tutkivan keskuksen sihteeristö aloittaa Helsingissä jo syyskuun alussa.

Suojelupoliisin Matti Saarelainen
SOPIMUS Naton ja EU:n yhteisestä uudesta hybridiuhkia tutkivasta keskuksesta allekirjoitetaan jo runsaan viikon kuluttua.
Helsinkiin perustettavassa keskuksessa on alkuvaiheessa Suomen lisäksi mukana kymmenen muuta maata. Mukaan voi myöhemmin liittyä lisää.

UUSI KESKUS on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään The European center of excellence for countering hybrid threats eli suomeksi Eurooppalainen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus. Keskuksen toimintaa johtaa ohjausryhmä, jossa on yksi jäsen jokaisesta mukana olevasta maasta.

”Meillä on tarkoitus pitää yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoitustilaisuus 11. huhtikuuta”, sanoo hanketta vetävä Matti Saarelainen Suojelupoliisista.

”Sopimus allekirjoitetaan, ja siitä se sitten lähtee käyntiin. Siinä on sellainen suunnitelma, että keskuksen sihteeristö avataan syyskuussa Helsingissä. Aikataulullisesti se näyttäisi kyllä onnistuvan.”

Keskuksen tarkkaa sijoituspaikkaa Helsingissä ei vielä tiedetä.

HYBRIDIUHILLA tarkoitetaan erilaisia menetelmiä, joita valtiot tai valtiosta riippumattomat toimijat voivat käyttää vahingoittaakseen tai horjuttaakseen yhteiskuntaa ilman että sotatilaa varsinaisesti julistetaan.

Hybridiuhkien torjuntakeskuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä hybridiuhat pitävät sisällään ja mitä tarkoittaa hybridivaikuttaminen.

”Toinen tärkeä puoli on varautuminen hybridiuhkiin”, Saarelainen sanoo.

”Yksi tavoite on se, että yhteiskunnan haavoittuvuuksia pyritään kartoittamaan ja poistamaan, jotta olisi vaikeampi toimia maata vahingoittavasti.”

Osaamiskeskus tuottanee hybridiuhkia käsittelevää materiaalia myös suurelle yleisölle, mutta pääpaino on muualla.

”Kyllä tässä tietenkin pääpaino on tutkimuksessa, analyysissä, koulutuksessa ja jäsenmaita hyödyttävien harjoitusten järjestämisessä”, Saarelainen sanoo.

Hybridikeskus voi esimerkiksi mennä mukaan Naton sotaharjoitukseen ja tarjota harjoituksen osaksi hybridiuhkia sisältäviä skenaarioita.

KESKUKSEN vuosibudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa. Suomi haluaa, että keskukselle valitaan suomalainen johtaja, mutta lopullisen valinnan tekee keskuksen ohjausryhmä.

Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus toimii mukaan sitoutuvien maiden lähettämien asiantuntijoiden varassa. Kyse on noin kymmenestä, enimmillään 15:stä ihmisestä. Ensimmäisenä isona työnä valmistellaan toimintasuunnitelma vuodelle 2018.

Jokainen mukana oleva maa päättää itse, keitä se Suomeen lähettää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijoita on tulossa monista ministeriöistä eri hallinnonaloilta.

”Siellä on analyytikon tehtäviä ja sen tyyppisiä”, Saarelainen kertoo.

AJATUS sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin yhteisestä hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sai alkunsa vuonna 2016. Taustalla on näiden kahden organisaation halu lisätä käytännön yhteistyötä.

Euroopan komissio hyväksyikin viime vuoden huhtikuussa kehyspaperin hybridiuhkien torjumiseksi. Se sisälsi myös viittauksen yhteistyön lisäämiseksi Naton kanssa.

EU ja Nato taas hyväksyivät viime heinäkuussa pidetyssä Naton huippukokouksessa yhteisen julistuksen yhteistyön lisäämiseksi muun muassa hybridiuhkien torjunnassa.

Tästä on kyse


Hybridikeskuksessa on mukana 11 maata


 Hybridisodasta ruvettiin puhumaan kolme vuotta sitten, kun Venäjä kaappasi Krimin Ukrainalta.

 Venäjä käytti Krimin valtauksessa epätavanomaisia keinoja, kuten tunnuksettomia sotilaita.

 Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa ovat mukana Suomi, Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Britannia, Viro, Latvia, Liettua, Espanja, Ruotsi ja Puola.

HS: Leskirouvan yllätysperintö alkoi huveta Nordean sijoitusneuvoista...

Hmmmmm - vai niin ...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

HS: Leskirouvan yllätysperintö alkoi huveta Nordean sijoitusneuvoista

   
HS: Leskirouvan yllätysperintö alkoi huveta Nordean sijoitusneuvoista
Nordea suositteli leskeä myymään kaikki 151 000 euron arvoiset osakkeet ja sijoittamaan omiin sijoitustuotteisiin.
Helsingin Sanomat uutisoi77-vuotiaan espoolaisen leskirouvan tapauksesta.
Hänen miehensä kuoltua säästäväinen leski yllättyi, kun paljastui, että hänen miehensä oli ehtinyt elämänsä aikansa säästää kokoon 860 000 euron omaisuuden. Perinnönjaon yhteydessä leskelle jäi velaton talo ja kaikki osakkeet.
"Se oli nimenomaan huolella harkittu ja mietitty niin. Hän sai osakkeista osinkoja, ja tarvittaessa niitä on helppo muuttaa käteiseksi. Mitään hallintopalkkioita ei tarvitsisi maksaa", järjestelystä kertoo juristi, joka hoiti anoppinsa asioita.
Nordea otti yhteyttä leskeen miehen kuoleman jälkeen. Pankki neuvoi leskeä myymään kaikki osituksessa saamansa 151 000 euron arvoiset osakkeet. Rahat pankki sijoitti omiin sijoitustuotteisiin.
HS:n mukaan osakkeiden myynnistä seurasi naiselle 30 000 verolasku. Rouvalla ei ollut asiasta aavistustakaan, koska hän ei ollut sijoitusneuvonnassa ymmärtänyt, että hänen osakkeensa myydään.
Lehti kertoo, että lesken lähimuisti takkuilee jo. Lisäksi sijoitusneuvot annettiin suomeksi, vaikka hän on pankin papereissakin ruotsinkielinen.
Kun asiaan ryhdyttiin selvittämään, kävi ilmi, että Nordean sijoitusneuvoja oli luullut rouvan saaneen osakkeet perintönä, ei osituksena. Tuolloin luovutusvoittoveroa ei olisi tullut paljon maksettavaksi.
Sijoitusneuvoja siis teki 150 000 euron sijoitussuosituksen luulojen perusteella.
Juristi kanteli asiasta Arvopaperilautakuntaan, joka määräsi Nordean maksettavaksi 15 000 euroa hyvityksenä leskelle, koska neuvonta ei ollut kokonaisuutena leskirouvan edun mukaista. Nordea suostui myös purkamaan sijoitukset ilman tavallisesti perittäviä kuluja.
Kuitenkin rouva oli jo ensimmäisen vuoden aikana ehtinyt maksaa pankille yli 5000 euroa kuluina osakkeiden myynnistä, yhdistelmärahastosta ja säästöhenkivakuutuksesta.
Lisäksi jo 15 000 euroa jo maksetuista veroista jäävät rouvan tappioksi.
Nordea vakuuttaa, että pankki on parantanut sijoitusneuvonnan toimintatapoja. Vähittäisasiakkaista vastaavan johtajan Riikka Laine-Tolosen mielestä pankin "koko sijoitusneuvontaa ei voi leimata näiden yksittäistapausten perusteella".

Boeing: Super Hornetien loppukokoonpano voitaisiin tehdä Suomessa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Boeing: Super Hornetien loppukokoonpano voitaisiin tehdä Suomessa
Mikko PulliainenSt. Louis, Ft. Worth/USA
Jos Suomi valitsisi Boeingin F-18 Super Hornet –hävittäjän ilmavoimien seuraavaksi hävittäjäkalustoksi, niiden loppukokoonpano voitaisiin tehdä Suomessa.
Asiasta kertoi Hornetien kansainvälinen ohjelmajohtaja Steve Winkler Boeingin tehtaalla St. Louisissa keskiviikkona vierailleelle suomalaismedialle.
- Tämä riippuu siitä, mitä ilmavoimat ja hallitus haluavat, mutta se on varmasti mahdollista, Winkler toteaa.
- Saisimme tästä aikaan hyvin fiksun business casen, kuten aiemmankin Hornet-ohjelman kanssa tehtiin.
Suurin osa ilmavoimien nykyisistä Horneteista koottiin Patrian tehtailla Suomessa.
- Kyse ei ollut vain rakentamisesta, vaan samalla koulutettiin työntekijöitä itsenäistä suomalaista tuki- ja huoltotoimintaa varten. Joku tämänkaltainen pitkän kantaman suunnitelma olisi varmasti liiketoimintamielessä nytkin järkevä, Winkler pohtii.
Hänen mukaansa tämän vaikutus kustannuksiin olisi ”nimellinen”, suomalaisen teknisen osaamisen vuoksi.
Lockheed Martinin Pohjoismaiden liiketoiminnasta vastaava johtaja Yung Le kertoo, että yhtiö käy parhaillaan keskusteluja suomalaisyritysten kanssa F-35 hävittäjähankinnan teollisuusyhteistyöhön liittyen.
- Ensi viikolla meillä on kokouksia 7-8 suomalaisen yrityksen kanssa, jotta oppisimme heistä lisää ja löytäisimme heille töitä, Le kertoi Lännen Medialle Lockheed Martinin tehtaalla Fort Worthissa torstaina.
Tarkemmin hän ei vielä yksityiskohdista kerro, mutta kyse on yhteistyöstä paitsi itse lentokoneeseen ja sen moottoriin myös muihin puolustusteollisuuden tuotteisiin. Teollisuusyhteistyö vaatii myös Yhdysvaltain hallituksen myöntämän luvan.
Suomen on tarkoitus päättää uudesta monitoimihävittäjästään vuonna 2021. Kahden yhdysvaltalaiskandidaatin lisäksi vaihtoehtoina ovat yhteiseurooppalainen Eurofighter, ranskalainen Dassault Rafale sekä ruotsalaisen Jas Gripenin uusin, E-versio.

Kuntavaalit 2017 - henkilökohtainen välitilinpäätös...

Ennen vuotta 2000 ajattelin, että en koske politiikkaan, en edes kuntapolitiikkaan pitkällä kepilläkään. 
Kuitenkin silloinen, nykyisin edesmennyt kalakaverini kehotti minua lähtemään valtuustoehdokkaaksi Kemissä. Muistan hyvin hänen sanansa, että hän äänestää minua aina valitsinpa minkä puolueen tahansa...

Olen ollut Kemin Keskustan sitoutumattomana ehdokkaana vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja nyt 2017. Alunperin ajattelin olevani mukana vain kolmissa kuntavaaleissa. 

Tähän saakka olen ollut käytännössä koko ajan varavaltuutettu. Se on minulle toistaiseksi hyvin sopinut ja käytännössä riittänyt. On ollut muitakin aktiviteetteja.
Olen ollut kulttuurilautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen. Lisäksi teknisen lautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen.
Käytännössä raaka valmistelutyö tehdään lautakunnissa.

Nämä kuntavaalit ovat olleet minun osalta tähän saakka aika poikkeukselliset. 
Miksi? 
Siksi, että minulla on ollut yhdeksän kuukauden "vaalitaistelu". Olen viime kesästä lähtien ollut yhteydessä yli kuuteenkymmeneen kemiläiseen potentiaaliseen, mahdolliseen kuntavaaliehdokkaaseen. 
Heistä noin kahdellekymmenelle on toimitettu materiaalia Kemin Keskustan kunnallisjärjestön Kai Puron toimesta alkuvuodesta. Luonnollisesti olen pettynyt, että loppujen lopuksi vain yksi em. henkilöistä lähti mukaan ehdokkaaksi.

Itseni esiin tuomisen osalta aika on ollut myös poikkeuksellista. Minulla on oma Blogisivu (heinäkuusta 2014 alkaen), olen ollut siinä erittäin aktiivinen. Toisaalta lähdin mukaan Facebook-juttuihin kuluvan vuoden tammikuussa. Olen sitä vähin opetellut. Itse aina kommentoin. Se on ominta minääni.

Tavoitteeni oli toteuttaa kahden, vähintään yhden kuukauden mittainen uudentyyppinen lehtimainonta. En saanut esittämääni ajatukseen lehteä mukaan. Siksipä en toteuta henkilökohtaista lehti- enkä valotaulumainontaa. Toki olen mukana Kemin Keskustan yhteismainonnassa.

Ensimmäistä kertaa minulla on ollut henkilökohtainen A4-esite, vaali-info. Sitä on printattu muutama sata ja olen jakanut niitä vaimoni avustuksella pääasiassa ns. omalle äänestysalueelleni eli Syväkangas-Ritikka ja siitä nimenomaan Haukkariin. Viitisenkymmentä esitettä on vielä jakamatta...

Olen osallistunut Kemin Keskustan järjestämiin grillimakkara- ja ämpäritapahtumiin. Ne ovat olleet mukavia kuntalaistapaamisia.

Yksi toteutetaan vielä lauantaina 08.04.2017 Kemissä myöhemmin ilmoitetussa paikassa.









lauantai 1. huhtikuuta 2017

Katso, mitä Facebook ja Google sinusta tietävät...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Teknologia

Katso, mitä Facebook ja Google sinusta tietävät – Omien tietojen luovuttamisessa ei kannata olla välinpitämätön

Facebook ja Google näyttävät, minkälaista tietoa ne ovat käyttäjästään keränneet, jos sen osaa katsoa.


Facebook ja Google tarkkailevat käyttäjiään, mutta kertovat ainakin osan keräämistään tiedoista myös käyttäjälle itselleen.
KAIKKI tietävät, että netissä käyttämämme palvelut ja sivustot keräävät meistä tietoa. Sitä on kuitenkin mukavampi olla ajattelematta. Kun pohdin, miten paljon Facebook ja Google minusta tietävät, alkaa nimittäin ahdistaa. Ahdistaa myös, etten osaa tehdä sille mitään.

En ole tunteideni kanssa yksin: Aalto-yliopiston tutkija Antti Poikola kertoo, että ihmiset ovat avuttomia verkkoyksityisyytensä suojelussa.

Moni on huolissaan datan keruusta, mutta huoli ei vaikuta toimintaan. Emme tiedä, mitä voisimme tehdä, joten emme tee mitään.

”Se on mahdollistanut perverssin kehityssuunnan. Tietoa on alettu kerätä epäeettisesti”, Poikola sanoo.

POIKOLA on erikoistunut Mydatan eli ihmisten henkilökohtaisten tietojen keräämisen tutkimiseen. Silti hänkään ei pysty antamaan neuvoja siihen, mitä tietoja itsestään kannattaa antaa seurata ja mitä ei.

Totuus nimittäin on, että netin palvelut ja sivustot toimivat paremmin, jos seurannan sallii.

Seuranta aiheuttaa kuitenkin myös vakavia lieveilmiöitä. Esimerkkinä Poikola mainitsee, että analytiikka siivitti Trumpin ja Brexitin voittoon, koska se mahdollisti erittäin kapeasti kohdennetun markkinoinnin. Mainokset siis räätälöitiin ihmisille heidän nettikäyttäytymisensä perusteella.

”Ei ihme, että ihmisistä tuntui Trumpin puhuttelevan juuri heitä, sillä niin hän teki.”

SEKÄ Google että Facebook kuitenkin lupaavat kertoa, millaista tietoa ne ovat ihmisistä keränneet.

Kaikki, joilla on Gmail-sähköposti tai Android-puhelin, ovat luoneet itselleen Google-tilin. Googlen tiedot omasta toiminnasta löytää kirjautumalla sisään osoitteeseen myactivity.google.com.

KOKEILLAAN. Kun kirjaudun palveluun, se näyttää kronologisessa järjestyksessä, mitä olen katsonut Youtubesta ja milloin, ja kertoo, että olen katsonut myös Gmail-mainoksia. En kuitenkaan näe, mitä mainoksia olen katsonut.

Kohdassa Muu Google-toiminta näytetään esimerkiksi sijaintihistoria, laitteeni tiedot, ja aiemmat hakuni. Tai niin ainakin luvataan. Sijaintihistoriaa en kuitenkaan näe, koska en ole ottanut palvelua käyttöön. Sitä mainostetaan näin:

Sijaintihistorian avulla saat esimerkiksi automaattisia liikennetietoja, parempia hakutuloksia sekä hyödyllisempiä mainoksia niin Googlen palveluissa kuin niiden ulkopuolellakin. Kun olet kirjautuneena laitteillesi, niiden sijaintitiedoista luodaan yksityinen kartta paikoista, joissa käyt. 

Ei kuulosta houkuttelevalta. En näe myöskään laitteeni tietoja enkä hakuhistoriaani, koska en ole ottanut niiden seurantaa käyttöön. Osasyy tietojen vähäisyyteen voi olla se, että käytän Applen puhelinta.

Antti Poikola kertoo, että hän näkee Myactivity-palvelussa minuutilleen, milloin on avannut tietyn sovelluksen ja missä on liikkunut. Poikolalla on Android-käyttöjärjestelmää käyttävä puhelin, ja Android kuuluu Googlelle.

”Applen puhelimesta Google tallentaa paljon vähemmän kuin Android-puhelimesta. Minä näen käyttöhistoriani pelottavankin tarkasti.”

MAINOSASETUKSET kertovat sentään minullekin jotain: Google on määritellyt minut 25–34-vuotiaaksi naiseksi, joka on kiinnostunut 23 aihepiiristä. Aihepiirit perustuvat Googlen mukaan esimerkiksi Youtubessa katsomiini videoihin.

Allekirjoitan suurimman osan, kuten tietokoneet ja elektroniikka, pop-musiikki ja kuntoilu, mutta ihmettelen, miksi kone luulee, että pidän myös jalkapallosta ja country-musiikista.

Sivulla voi myös luoda itselleen arkiston, joka sisältää kaikkien Googlen palveluiden tiedot. Esimerkiksi Youtuben hakuhistoria on viihdyttävää katsottavaa, koska se ulottuu vuoteen 2011. Silloin olen hakenut hauskaa nettisisältöä esimerkiksi hakusanoilla ”taistelu jaska”.

Kun Poikola latasi oman Google-historiansa, hän sai noin 16 gigatavun verran sisältöä, mukaan lukien jo kuopattujen Google-palveluiden tiedot.

FACEBOOK antaa katsoa keräämiään tietoja ainakin näennäisen laajasti. Niihin pääsee käsiksi, kun klikkaa palvelussa näkyvän mainoksen yläkulman nuolta ja sen alle ilmestyvää tekstiä ”Miksi näen tämän?” Lyhyen selityksen jälkeen pääsee klikkaamaan kohtaan ”Hallitse mainosasetuksia.”

Omissa mainosasetuksissani Facebook kertoo, että mainostaa tuotteita ja palveluita tykkäämieni Facebook-sivujen ja klikkaamieni mainosten perusteella, mutta ei selaamieni nettisivujen perusteella. On huojentavaa, että vaikken muistaakseni ikinä ole koskenut näihin asetuksiin, ne eivät automaattisesti seuraakaan kaikkea mitä teen.

Tosin minut on luokiteltu tietynlaiseksi ihmiseksi perustuen profiilitietoihini ja ”muuhun aktiivisuuteen”, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Facebookin mukaan kuulun esimerkiksi milleniaaleihin, kuvanlataajiin ja ”expattien läheisiin ystäviin”.

PALVELUN arvaamat ominaisuudet näyttävät pääosin loogisilta. Klikkaamalla näkee esimerkkimainoksen, joka edustamalleni ihmisryhmälle voisi ilmestyä. Aihepiirejä voi onneksi myös ruksia pois. En ole erityisen kiinnostunut serbialaisesta rokista enkä hämähäkeistä, joten poistan ne kiinnostuksen kohteistani.

Näen myös, että Facebook on voinut kohdentaa minulle mainoksia parisuhdestatukseni, työnantajani, ammattini ja koulutukseni perusteella. Kaikista näistä voi laittaa kohdennuksen myös pois päältä.

Facebook testikäyttää ominaisuutta, jossa voi piilottaa tiettyyn luokkaan kuuluvat mainokset kokonaan joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Ainoa piilotettavissa oleva tuotetyyppi on toistaiseksi alkoholi.

OMAA historiaansa ja itsestään kerättyjä tietoja on hauska selailla, mutta auttaako niiden syynääminen mitään?

”Tärkeintä on, ettei kulje autopilotilla. Aika ajoin kannattaa katsoa, millaista tiedonkeruuta on sallinut ja miettiä, miksi”, Antti Poikola sanoo.

Tietosuojalain mukaan tiedonkeruusta on tällä hetkellä pakko kertoa jonkin verran. Euroopassa tulee ensi vuonna voimaan uusi tietosuoja-asetus, ja sen jälkeen tiedonkeruusta ja sen motiiveista on paljastettava enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että palvelut eivät todennäköisesti kerro kaikkea, mitä tietävät.

”Ihminen ei ikinä voi olla varma, mitä kaikkea hänestä tallennetaan.”

Poiminta

Asiantuntijan vinkit yksityisyyden suojeluun


 Jos haluat selata nettiä jättämättä sinne jälkiä, voit käyttää muita selaimia, kuten Firefoxia, paremmin salattua Brave-nimistä selainta.

 Googlen sijaan voi käyttää esimerkiksi hakukonetta osoitteessa https://duckduckgo.com/.

 Jos nettiä selaillessa osoitteen alussa lukee https:// yhteys on salatumpi kuin normaalilla http-alulla.

Vinkit antoi Aalto-yliopiston datatutkija Antti Poikola.