tiistai 2. elokuuta 2016

Kainuun Hossa - tuttu paikka...

Kainuun Hossa - tuttu paikka on ehkä hiukan liikaa sanottu mutta kävin 1960-luvun puolenvälin tietämillä silloisen tyttöystäväni nykyisen aviovaimoni kanssa Hossassa. Ajelimme itärajan pintaa Etelä-Suomesta lomareissullamme Kuusamoon ja sieltä takaisin Perämeren pohjukkaan Kemiin. 

Hossa oli siihen aikaan aika lailla toista kuin nyt. Muistelen, että maata myytiin siellä muutaman pennin neliömetrihinnalla. Taisipa olla puhetta, että mitäs jos ostettaisiin muutama hehtaari järvenrantaa. Alla olevan artikkelin perusteella Hossalla on edessä upea tulevaisuus

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Hossan kalliomaalauksen tikku-ukkoja ja hirviä voi ihailla nyt uudelta sillalta

Kainuun suosituimmasta luontomatkailukohteesta tulee ensi vuonna Suomen 40. kansallispuisto. Uusi Suomi 100 -kansallispuisto on sekoitus jylhää luontoa, perinteitä ja historiaa.

KOTIMAA  
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
Värikallion uusi katselulava on terästä.
Värikallion uusi katselulava on terästä.

SUOMUSSALMI/KUUSAMO. Somerjärven rannalla Suomussalmen Hossassa rakennetaan taukopaikkaa retkeilijöille. Eikä ihan mitä tahansa laavua, vaan muhkeaa hirsitaloa, jossa on tilaa bussilastilliselle väkeä. Hirret on tuotu metsään helikopterilla.
Vieressä uusitaan pitkoksia ja puron ylittävää siltaa. Polkuja päällystetään soralla.
Hossan retkeilyalue on nyt mittava rakennustyömaa. Metsähallitus kunnostaa aluetta juhlakuntoon, sillä siitä tulee Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto.
Taukopaikka on yksi suurista uusista maastorakenteista. Toinen on jo paikallaan oleva Värikallion katselulava ja kolmas kanjonijärvi Julmalle Ölkylle suunniteltu riippusilta.
”Taukopaikkoja, reittejä ja kämppiä uusitaan, samoin opasteet. Luontokeskus kunnostetaan”, luettelee projektipäällikkö Heikki Haataja Metsähallituksesta.
RAHAA rakennus- ja kunnostustöihin on, sillä Metsähallitus sai hallituksen kärkihankkeeseen tarkoitukseen 2,5 miljoonaa euroa.
Summa on suurempi kuin esimerkiksi Sipoonkorven, Teijon tai Etelä-Konneveden kansallispuistojen perustamiseen varattiin. Hossaan puistoa ehdottaneet Suomussalmi ja Kuusamo puolestaan perustelivat esitystään sillä, että perustamiskuluja ei juuri olisi, koska infrastruktuuri – luontokeskus, opasteet, reitistöt, laavut, tuvat – on valmis.
Nyt palveluvarustusta saadaan kohennettua, Haataja korostaa.
”Kyllä täällä rahanreikiä on.”
Tavoite on tehdä puistosta mahdollisimman esteetön.
SOMERJÄRVEN rannalla sijaitsee yksi puiston vetonauloista, kivikautinen Värikallio, joka on Kainuun merkittävin ja valtakunnallisestikin tärkeä muinaisjäännös.
Kalliosta erottuvat hirvenkuvat ja kolmiopäiset tikku-ukot. Kalliosta on tunnistettu yli 60 kuviota, joiden iäksi on arvioitu 3 500–4 500 vuotta.
Kalliomaalauksia voi katsella upouudelta terässillalta. Katselulava maksoi 150 000 euroa, ja sen rahoitti Manner-Suomen maaseuturahasto.
Vaeltajilta vanhan puusillan korvaaminen teräksellä saa ristiriitaisen vastaanoton. Moni paikalle tuleva kaipaa luonnonmukaisempaa katselulavaa. Koiratkaan eivät halua tulla piikikkäälle ritilälle.
”Helppohoitoisuus, turvallisuus ja pitkäikäisyys”, Haataja perustelee valintaa.
VÄRIKALLIO on Suomen kansallisaarre. Sitä on myös Kuusamon puolella sijaitseva Julma Ölkky, Suomen suurin kanjonijärvi.
Matkailuyrittäjä Veli Paasovaara ohjaa veneensä kolmen kilometrin pituiseen rotkolaaksoon, joka on kapeimmillaan vain kymmenen metriä leveä.
Näky on vaikuttava. Pystysuorat kallioseinämät kohoavat jopa 50 metrin korkeuteen. ”Saman verran on vettä pinnan alla”, Paasovaara kertoo.
Vuonna 1984 venekuljetukset Julmalla Ölkyllä aloittanut Paasovaara uskoo, että kansallispuisto tuo lisää asiakkaita.
”Vaellusporukka ainakin lisääntyy. Jo syksyksi on varattu aika paljon ryhmiä.”
JULMAN ÖLKYN kaltaisia jääkauden luomia muodostelmia löytyy seudulta lukuisia: kallioita, harjuja sekä järviä ja lampia. Niitä on noin 130.
Seutu on myös suomalaisuuden sydänmaata. Elias Lönnrotin runonkeruualueeseen liittyvät niin presidentti K. J. Ståhlberg kuin korpikirjailija Ilmari Kiantokin.
Alueella on yli 10 000 vuotta vanhoja kivikautisia asuinpaikkoja. Kulttuuriympäristöön värinsä tuovat puromyllyt, savottakämpät ja uittorakennelmat. Poronhoidolla on pitkät perinteet.
METSÄT ovat karuja mäntykankaita. Osa on ollut talouskäytössä, mistä Metsähallitus on saanut kyseenalaista mainetta. Nyt Hossa muuttuu suojelualueeksi ja hakkuut loppuvat.
”Metsäkiistat ovat tuoneet negatiivista julkisuutta. Yksi kansallispuiston arvokkaimmista tekijöistä onkin se, että nyt alue säilyy tuleville sukupolville. Onneksi jäljelle on jäänyt vanhaakin metsää”, Haataja sanoo.
LIHAPYÖRTEEN laavulla helsinkiläinen Dani Kuikka ja espoolainen Kip Zulkifli nauttivat luonnon rauhasta. Miehet ovat pyöräilleet Helsingistä ja viettäneet Hossassa viikon verran.
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
Dani Kuikka (vas.) ja Kip Zulkifli pitävät Hossaa hyvänä retkipaikkana.
Dani Kuikka (vas.) ja Kip Zulkifli pitävät Hossaa hyvänä retkipaikkana.
”Hieno paikka”, Kuikka sanoo.
”Oikein hyvä”, nyökyttelee Singaporesta kotoisin oleva Zulkifli, vaikka miehen käsivarsi on turvonnut paksuksi hyönteisten pistoista.
RETKEILY ja kalastus tuovat väkeä Hossaan. Vankka vakioporukka viettää pitkiä aikoja Karhunkainalon leirintäalueella. Monet ovat tuttuja vuosikymmenten takaa.
Yksi vakiokävijöistä on 45 vuotta alueella retkeillyt Kauko Kauppinen, joka istuu Huosilammen rannalla kalassa.
”Kalamiehiä on paljon. Laiskimmat tulevat tähän”, Kauppinen nauraa kirjolohilammella.
Pohjois-Savossa Vieremällä asuva Kauppinen käy Hossassa kolme kertaa vuodessa, joskus neljäkin. Pelkkiin kirjolohiin hän ei tyydy: ”Kun syksyllä tulen kaverin kanssa, se on totista kalastusta. Monet järvenpoukamat kierretään.”
Hossasta Kauppisella on pelkkää hyvää sanottavaa. ”Tämä on hienoa seutua. Olen kiertänyt kaikki paikat moneen kertaan. Polkuverkosto on mahtava, ja vedet ovat kirkkaita.”
HOSSASSA käy vuosittain 50 000–60 000 vierasta. Nyt kävijämäärän odotetaan kasvavan.
”Kansallispuisto tuo mahdollisuuksia uusille yrittäjille”, Haataja sanoo.
Yrittäjiä kaivataan, sillä nyt alueen saavutettavuus on heikko ilman omaa autoa. Julkista liikennettä ei ole, ja lähimmälle lentokentällekin on yli sata kilometriä. Majoitustilaa on erittäin rajoitetusti sesonkiaikoina.
Talouden kohenemiseen uskoo Poropuiston Raili Karvonen, joka pyörittää poroturismia poikansa Kimmo Karvosen yrityksessä.
”Kansallispuistohan on kuin lottovoitto. Uskon vahvasti, että se tuo lisää väkeä ja rahaa. Onhan porukka jo nyt lisääntynyt”, Raili Karvonen sanoo.
Kesällä vieraat ovat pääosin suomalaisia, mutta talvella tilanne muuttuu. Hossan ovat löytäneet etenkin ranskalaiset.
Tausta: Suomen itsenäisyyden satavuotispuisto
SUOMUSSALMELLA sekä osin Kuusamossa sijaitsevasta Hossasta tulee ensi vuonna Suomen 40. kansallispuisto. Se juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä.
Noin 11 000 hehtaaria käsittävä puisto koostuu pääosin Hossan retkeilyalueen ja Moilasenvaaran Natura-alueista sekä Kuusamon puolella Julma Ölkyn kanjonijärven alueesta.
Hossa on Kainuun suosituin luontomatkailukohde ja historiallinen eräalue, joka tunnetaan kalavesistään ja kalliomaalauksistaan. Alueella on karua kangasmetsää, soita ja korkeita harjuja sekä järviä ja lampia.
ITSENÄISYYDEN juhlavuoden kansallispuiston perustaminen on yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeista. Valintaperusteena oli, että alueella on ollut merkittävä rooli Suomen itsenäistymisessä ja itsenäisyyden säilyttämisessä.
Suomussalmella järjestettiin vuonna 1917 kansalaiskokous, jossa vaadittiin ensi kertaa Suomen julistamista itsenäiseksi. 

Kaksi vuotta myöhemmin Suomussalmella syntyneestä Kaarlo Juho Ståhlbergista (1867–1952) tuli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti.
Suomussalmella käytiin vuonna 1940 kuuluisa Raatteentien taistelu, joka oli yksi Talvisodan ratkaisutaisteluista. Suomalaiset saavuttivat merkittävän voiton neuvostojoukoista.
Lisäksi rajaseutu oli Elias Lönnrotin runonkeruualuetta, joten alue on tärkeä myös kansalliseepos Kalevalan synnyssä.
MAATALOUS- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) päätyi esittämään Hossaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlapuistoksi tammikuussa. Toinen vaihtoehto oli Kirkkonummen Porkkala.
Hallitus on varannut hankkeeseen kolme miljoonaa euroa, joista 2,5 miljoonaa euroa käytetään Hossaan ja loput Porkkalaan.
Retkeilyalue Hossaan perustettiin vuonna 1979. Kansallispuiston avajaisia vietetään kesäkuussa 2017.
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
Kimmo Karvonen pitää Poropuistoa vanhalla porotilalla Poikkeusjärven rannalla.
Kimmo Karvonen pitää Poropuistoa vanhalla porotilalla Poikkeusjärven rannalla.
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
Veli Paasovaara järjestää venekuljetuksia Julmalla Ölkyllä.
Veli Paasovaara järjestää venekuljetuksia Julmalla Ölkyllä.
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
Hossassa on merkittyjä polkuja noin 90 kilometriä.
Hossassa on merkittyjä polkuja noin 90 kilometriä.
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
Projektipäällikkö Heikki Haataja uskoo, että kansallispuisto tuo rahaa Hossan lähialueille.
Projektipäällikkö Heikki Haataja uskoo, että kansallispuisto tuo rahaa Hossan lähialueille.

maanantai 1. elokuuta 2016

Sisilialaiset kapinoivat mafiaa vastaan – suojelurahan maksamisesta kieltäydytään julkisesti...


Alla olevassa artikkelissa todetaan: Nykymafia on ennen kaikkea yritys, joka harjoittaa laitonta liiketoimintaa. Italialaisviranomaiset ovat laskeneet, että mafia on liikevaihdoltaan selvästi Italian suurin yritys, ja se vastaa lähes seitsemää prosenttia Italian bruttokansantuotteesta.

Suomessakin puhutaan julkisesti ns. hyväveli-verkostoista, palvelus-vastapalvelus-käsitteistä, tämä mulle-tuo sulle, jne. , jotka luonteeltaan lähestynevät globaalia mafia-käsitystä. Kaikki edellä mainittu perustuu vaikenemiseen, pelkoon mutta myös tietämättömyyteen ja rohkeuteen puuttua henkilötasolla asioiden kulkuun... 

Olen nähnyt useita dokumentteja Italian mafiasta nimenomaan Sisiliasta. Toistaiseksi niiden sanoma on ollut murheellinen, suorastaan murhaava, toivottavasti alla olevat toimenpiteet tuovat synkän putken päähän vihdoinkin valoa Italiassa. Tehtävä on vaikea mutta ei mahdoton.



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Sisilialaiset kapinoivat mafiaa vastaan – suojelurahan maksamisesta kieltäydytään julkisesti

Ruohonjuuritason kampanja on saanut Italian Sisiliassa mafian takajaloilleen. Kauppiaat, kuluttajat ja aktivistit ovat keränneet voimansa yhteen ja kieltäytyvät maksamasta suojelurahaa mafialle.



Nuori nainen. Chiara Barone johtaa AddioPizzo-järjestöä, joka kampanjoi mafiaa vastaan.
AddioPizzo-järjestöä johtava Chiara Barone sanoo, että julkisuus auttaa mafian vastaisessa kamppailussa. Kuva: Petri Burtsov / Yle
CATANIA
Lähes tuhat euroa joka kuukausi. Niin paljon sisilialainen yrittäjä Filippo Casella pulitti mafialle vuosikausien ajan, kunnes hän eräänä päivänä sai tarpeekseen.
Casellan kuljetusalan yrityksellä meni huonosti, koska suuri osa voitoista valui kuuluisalle sisilialaiselle Santapaolan mafiaklaanille. Maksetusta suojelurahasta huolimatta yritys ei välttynyt edes murroilta tai varkauksilta.
– Olin tilanteessa, jossa minulla oli vain kaksi vaihtoehtoa: joko ajaa yritykseni konkurssiin tai mennä poliisin puheille, hän kertoo Sisilian itäosassa sijaitsevassa Catanian kaupungissa.

”Mafia pelkää kriittistä kuluttajaa”

Mafian jäsenet ovat aikaisemmin murhanneet monia yrittäjiä, jotka ovat tehneet rikosilmoituksen mafian toiminnasta. Siksi monet yrittäjät eivät uskalla ottaa yhteyttä viranomaisiin.
Mutta Casella ei halunnut toimia yksin, vaan haki tukea eri puolilla Sisiliaa toimivasta AddioPizzo-järjestöstä. 
Mies kuljettaa trukkia. Mafia otti Filippo Casellaan yhteyttä parikymmentä vuotta sitten, kun hän perusti kuljetusalan yrityksensä.
Mafia otti Filippo Casellaan yhteyttä parikymmentä vuotta sitten, kun hän perusti kuljetusalan yrityksensä. Kuva: Petri Burtsov / Yle
Mafiaa vastaan kampanjoivan järjestön idea on yksinkertainen: mafia voi pelotella yksittäisiä yrittäjiä, mutta jos kaikki nousevat yhdessä sitä vastaan, on mafia voimaton.
Mafian valta perustuu siihen, että me tavalliset kansalaiset olemme hiljaa.
– Filippo Casella
Järjestön voimakeinona on julkisuus, jota mafia kavahtaa.
– Jos mafia tietää, että kauppias on päättänyt olla maksamatta suojelurahaa ja on ilmoittanut tästä julkisesti, näyttää salaa nauhoittamiemme puhelinkeskustelujen perusteella siltä, että näitä kauppiaita vältellään, AddioPizzon puheenjohtaja Chiara Barone sanoo.
Näin kävi myös Filippo Casellalle. Hän alkoi kampanjoida näkyvästi mafiaa vastaan ja pääsi eroon rikollisliigan ahdistelijoista.
Casella todisti oikeudessa kiristäjiään, Santapaolan mafiaklaanin jäseniä vastaan. Lopulta klaanin jäsenet vangittiin.
Casellasta tuli kuuluisuus Cataniassa. Hän toimii edelleen AddioPizzo-järjestössä ja kertoo esimerkiksi alueen nuorille kokemuksistaan.
Casellan viesti on selvä: mafiaa ei saa pelätä.
– Mafian valta perustuu siihen, että me tavalliset kansalaiset olemme hiljaa, hän painottaa.

Mafia on Italian suurin yritys

Italian mafiaan liittyy valtavasti uskomuksia ja mielikuvia, jotka ovat syntyneet elokuvien ja tv-sarjojen perusteella. Tosiasiassa mafia poikkeaa aika lailla näistä stereotypioista.
Aukio kaupungilla. Osa sisilialaisen Catanian kaupungin yrittäjistä on ryhtynyt vastustamaan mafian valtaa.
Osa Catanian kaupungin yrittäjistä on ryhtynyt vastustamaan mafian valtaa. Kuva: Petri Burtsov / Yle
Mafia ei edes ole yksi yhtenäinen organisaatio, vaan Italiassa puhutaan kolmesta mafiasta – Sisilian Cosa Nostrasta, Napolin Camorrasta ja Calabrian 'Ndrànghetasta.
Nykymafia on ennen kaikkea yritys, joka harjoittaa laitonta liiketoimintaa. Italialaisviranomaiset ovat laskeneet, että mafia on liikevaihdoltaan selvästi Italian suurin yritys, ja se vastaa lähes seitsemää prosenttia Italian bruttokansantuotteesta.
Pikaisella tarkastelulla mafian läsnäoloa ei esimerkiksi Catanian kaupungin katukuvassa huomaa lainkaan. Monet kauppiaat vaikenevat, kun heiltä kysyy, ovatko he joutuneet tekemisiin mafian kanssa. Vain osa myöntää joutuneensa maksamaan suojelurahaa.

”Vihaamme mafiaa”

Haastatellessamme AddioPizzo-järjestön puheenjohtajaa Catanian keskustassa ympärille kokoontuu joukko kaupunkilaisia.
Mies aurinkolaseissa. Sisilialainen Alessandro kertoo ihmisten vihaavan mafiaa.
Sisilialainen Alessandro kertoo ihmisten vihaavan mafiaa. Kuva: Petri Burtsov / Yle
– Brava! On hienoa, että tällaisia järjestöjä on. Me sisilialaiset vihaamme mafiaa. Se on tahrinut maineemme, nuori opiskelija Alessandro sanoo.
Ihmisjoukossa on kuitenkin myös epämääräisen näköisiä henkilöitä, jotka eivät sano mitään. He kuuntelevat haastattelua ja poistuvat paikalta.
Myöhemmin minulle kerrotaan, että jokaisella kaupunginosalla on omat mafiosonsa. He pitävät matalaa profiilia, mutta paikalliset tuntevat heidät.
Mahtoikohan kyseessä olla mafian miehet?

Wahlroos: "En ole koskaan osannut valita yksittäisiä arvopapereita"...

Aivan säpsähdin lukiessani alla olevaa. Björn Wahlroos tunnustaa olevansa ei aivan täydellinen.

Todettakoon, että muutama viikko sitten kävi mielessä puoliammattilaismetsuriystäväni kertomana erään kemiläisen - jo edesmenneen - arvopaperisijoittajan, tosi asiantuntijan sanat: "Kyllä se (erään osakkeen arvo) siitä vielä nousee!"
Nordea Bank-osakkeiden pörssiarvo Helsingin arvopaperipörssissä on tullut alas kohta vuoden ajan monista eri syistä.
Kuinta ollakaan intouduin ostamaan taannoin muutaman kyseisen pankin osakkeen ja tänään hiukan lisää havaitessani, että Björn Wahlroosissakin on jotain inhimillisyyttä. Toisaalta olisi mukava joskus käväistä kyseisen pankin yhtiökokouksessa "käyttämässä isännän ääntä"...
Tosin omistamani osakemäärää kuvannee parhaiten vanha, kulunut toteamus: Hyttysen paska valtameressä...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Wahlroos: "En ole koskaan osannut valita yksittäisiä arvopapereita"


Wahlroos: "En ole koskaan osannut valita yksittäisiä arvopapereita"
KUVA: LAURI OLANDER/KL
Teknologisen kehityksen aiheuttama radikaali epävarmuus on sijoittajan suurin riski, arvioi Björn Wahlroos uuden sijoituskirjan esipuheessa.
Björn Wahlroosin mukaan valtaosa sijoittajan markkinoilla kohtaamasta epävarmuudesta on korko- tai valuuttariskin sijasta teknologista riskiä.
"Poltammeko enää kahdenkymmenen vuoden kuluttua öljyä, tarvitaanko pitkäkuituista sellua edelleen paperin ja kartongin valmistamiseen ja korvaavatko uudet komposiitit teräksen tai alumiinin? Ostammeko lähes kaiken tarvitsemamme netistä GPS-ohjattujen kuhnureiden kotiin kuljetettavaksi, ja kulkevatko autot ilman kuljettajaa? Onko meillä enää sanomalehtiä, luottokortteja, tavarataloja, ydinvoimaloita tai vilustumista?" Wahlroos visioi Karo Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun kirjoittaman Sijoita kuin guru -kirjan esipuheessa.
Wahlroosin mukaan mikään matemaattinen apuväline ei auta sijoittajaa suojautumaan teknologisen edistyksen tuomalta riskiltä. Parhaan ennusteen tulevasta tarjoavat hänen mukaansa markkinat, jotka hinnoitellessaan arvopapereita tuottavat samalla ennusteita tulevaisuudesta.
"Nuo ennusteet eivät tietenkään ole kaikenkattavia, eivätkä erityisen tarkkojakaan. Mutta koska niiden muodostumiseen on käytetty lähes kaikki tarjolla oleva tieto, ne ovat sittenkin paras mahdollinen arvio siitä, miten tulevaisuuden pitäisi heijastua tämänhetkisiin taloudellisiin päätöksiin", Wahlroos kirjoittaa.

Wahlroos huomioi makroriskit

SammonNordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtajana toimiva Wahlroos valottaa kirjan esipuheessa myös omaa sijoitustyyliään. Hän kertoo, ettei ole "koskaan osannut valita yksittäisiä arvopapereita."
"Epätavallisen makroriskin ottamisessa olemme kuitenkin kollegoitteni kanssa olleet hieman keskimääräistä parempia. Sillä tarkoitan sellaisen markkinoiden hetkellisen epätasapainotilan identifioimista, jossa kokonaisen saatavaluokan odotettavissa oleva tuotto on sen riskitasoon nähden normaalia korkeampi."

Wahlroos mainitsee esimerkkeinä makroriskin hyödyntämisestä yrityslainat finanssikriisin aikoihin vuonna 2008 ja osakkeet vuonna 2009, dollarin eurokurssin vuonna 2014 ja mahdollisesti matalariskiset osakkeet vuonna 2015.
Wahlroos esittää myös kontrasijoittajan eli vastavirtaan kulkijan teesin. Hänen mukaansa toivottomaltakin vaikuttavassa markkianympäristössä on mahdollista tehdä rahaa.
"Usein riittää se, että tunnistaa, mihin arvopapereihin tuo pessimismi on kaikkein selvimmin tarttunut."

Työmarkkinoilla vihoviimeinen loppukiri – kolmen alan nopea sopu toisi 100 miljoonaa lisää verohelpotuksia...

Toimin tällä kerralla tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka 

Työmarkkinoilla vihoviimeinen loppukiri – kolmen alan nopea sopu toisi 100 miljoonaa lisää verohelpotuksia

Kilpailukykysopimus hyväksyttiin kesäkuun puolivälissä, mutta sen kattavuus jäi 3,5 prosenttiyksikköä vajaaksi hallituksen tavoittelemasta 90 prosentista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi verohelpotuksia sata miljoonaa euroa lisää, jos tavoite saavutetaan ennen elokuun lopun budjettiriihtä.


Kädenpuristus.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Kesälomat päättyvät työmarkkinoillakin, ja osapuolet palaavat neuvottelupöytiin.
Alkukesällä solmittu kilpailukykysopimus leikkasi palkansaajien lomia ja ansioita, mutta hallitus lupasi vastikkeeksi verohelpotuksia 415 miljoonaa euroa.
Laskevatko verot 100 miljoonaa lisää, se riippuu kesäkuussa keskeytyneistä ICT-alan, rahoituspuolen ja apteekkien neuvotteluista.
Farmaseutit ja tietotekniikan ala eli ICT pääsivät niin pitkälle neuvotteluissaan, että osapuolet sopivat jo alkukesästä, että kilpailukykyneuvotteluja jatketaan elokuussa. Apteekkiala jatkaa neuvotteluja elokuun puolivälin tienoilla, ICT-väki elokuun 10. päivän paikkeilla.
Rahoitusalalla eli pankkipuolella uusista neuvotteluista ei ole vielä sovittu.

Vanhat kiistat sopimusten tiellä

Tietoliikennealalla sopu jäi kiinni useita vuosia hiertäneestä vuokratyövoiman käytöstä. 
Alan edellisessä sopimuksessa päätettiin odottaa, miten EY- ja työtuomioistuimet ratkaisevat vuokratyökysymyksen, eli saako vuokratyövoiman käyttöä rajoittaa työehtosopimuksilla. Keväällä annettu päätös puolsi työntekijöiden kantaa vuokratyön rajoituksesta. Työnantajapuoli ei ole tätä tulkintaa hyväksynyt. 
Ammattiliitto Pron ICT-alan ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorio suhtutuu kuitenkin elokuun neuvotteluihin varovaisen toiveikkaasti. 
– Jonkin verran lähestymistä on tapahtunut, ja uskon myös, että on ymmärrystä siihen, minkä takia me ollaan liikkeellä ja minkä takia vuokratyövoiman asemaa pitäisi parantaa, Vuorio sanoo.
Rahoitusalalla hiertää kiista pitkään alalla olleiden nordealaisten lisäeläketurvasta. Nordealaisten NOUSU-ammattijärjestön varapuheenjohtajan Tarja Furuholmin mukaan työntekijäpuolen neuvotteluhalut ovat korkealla.
– Me ollaan tehty tosissaan töitä ja neuvoteltu koko ajan. On tehty selvityksiä liittyen eläkesopimukseen pitkälle historiaan. Lähtökohtana on, että kun se on siellä työehtosopimuksessa sovittu, niin se pitäisi edelleen saada sovittua työehtosopimuksessa.

Veroporkkanan uskotaan kiinnostavan myös työnantajia

Jos ICT-, rahoitus- sekä apteekkiala pääsisivät sopimukseen, kilpailukykysopimuksen kattavuus lähentelisi tavoiteltua 90 prosenttia palkansaajista.
Pron Anssi Vuorion mielestä hallituksen lupaama 100 miljoonan lisähuojennus veroihin kannustaa neuvottelemaan.
– Jonkinlainen kirittäjä se voisi olla meille mutta myös PALTAlle, joka on palvelualojen työnantajaliitto. Ostovoimalla on merkitystä.
Nordealaisten Tarja Furuholm on varauksellisempi.
– Kyllä mekin asioita kokonaisuuksina mietitään.