maanantai 2. marraskuuta 2015

Uskotko tätä...

Käyn aika vähän ruokakaupassa, toki silloin tällöin pääasiassa vaimoni kanssa.

Mikäli olen yksin ostoksilla ruokakaupassa, olen yleensä silloin pienessä lähikaupassa, jossa ei ole jonotusongelmia.

Mikäli olen kuitenkin yksin suuressa marketissa ostoksilla, tunnustan, että kiinnitän alla olevan artikkelin tavoin asiakkaiden suureen tavaramäärään.

Toisaalta minulla on aikaa jonottaa. Olen huomannut, että jonossa saattaa tavata mielenkiintoisia ihmisiä ja/tai joutua kuuntelemaan mielenkiintoisia tarinoita. Tarinoita, joista olen saanut monta jutun aihetta - jutustelua marketin kassajonossa - otsikolla...



Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:




Miten valita kaupassa nopeimmin liikkuva jono?

Yksinkertainen kikka auttaa: näin valitset nopeimman jonon kaupan kassalla


Tympiikö kaupassa jonottaminen ja tuntuuko siltä, että valitset aina hitaimman jonon?
Yksinkertainen laskutoimitus helpottaa selviytymään kaupan jonosta niin nopeasti, kuin mahdollista.
Ei hätää! Ruotsalaislehti Aftonbladetin Lajkat-sivustonimittäin uutisoi amerikkalaisen matematiikan professorin Dan Meyerin ohjeesta, jonka mukaan on helppoa valita kaupassa takuuvarmasti nopeimmin liikkuva kassajono.

Useimmat kiinnittävät kaupan kassalla Meyerin mukaan huomiota siihen, kuinka paljon ostoksia edessä olevilla ihmisillä on. Tämän perusteella valitaan jono, jossa ostoksia on vähiten.

Meyerin mukaan tämä ei kuitenkaan kannata. Hänen mukaansa jokaisen ostoksen piippaaminen kassan läpi vie nimittäin noin 2,8 sekuntia.

Jokainen yksittäinen asiakas puolestaan vie kassalla aikaa noin 48 sekuntia riippumatta siitä, kuinka paljon ostoksia hänellä on.

Se tarkoittaa sitä, että 17 ostosta vie yhtä paljon aikaa, kuin yksi asiakas. Yhden asiakkaan palvelemiseen kassalla menee siis huomattavan paljon aikaa verrattuna tavaroiden läpiviemiseen liukuhihnalla.

Niinpä Meyerin mukaan mikäli haluat kaupasta nopeasti ulos, on paljon järkevämpää valita jono, jossa on vähemmän ihmisiä, kuin jono, jossa on vähemmän tavaroita.

Elintasojoutilaat = Greenpeace taas kiusanteossa Helsingissä...

"Aktivistit poistetaan alueelta työturvallisesti ja niin, ettei kenellekään käy vahinkoa", poliisi vakuuttaa vielä Twitter-tilillään.

Kiinnitin huomiota yllä olevaan poliisin toteamukseen ja samalla kävi mielessä opettajakollegani taannoiset kommentit, jotka liittyivät kotimaisiin metsämielenosoittajiin.

Mikäli oikein muistan, kyseessä olivat Kuusamon yhteismetsissä toteutetut hakkuut. Sinne oli ilmestynyt mielenosoittajia, jotka olivat kahlinneet itsensä mm. metsäkoneiden teloihin. Opettajakollegani totesi: " Jos olisin metsäkoneen omistaja/kuljettaja pistäisin vielä varmemmaksi vakuudeksi oman Abloy-lukon kettinkeihin, siinäpähän kärviskelkööt!" 
 
Edessä oli viikonvaihde ja kovat yöpakkaset...

Ilmeisesti edellä mainitutkin kiusantekijät poistettiin työturvallisesti paikalta ja metsähakkuut jatkuivat...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Greenpeace estää jo kolmatta kertaa hiililastin purkamista Helsingissä – poliisi poistaa aktivisteja yläilmoista

KAUPUNKI  
Greenpeacen aktivistit virittivät ison banderollin hiilenpurkulaitteen huipulle.
Greenpeacen aktivistit virittivät ison banderollin hiilenpurkulaitteen huipulle.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit pysäyttivät jälleen maanantaiaamuna rahtilaiva Alppilan hiililastin purkamisen Salmisaaren voimalaitoksella Helsingin Ruoholahdessa. Sunnuntaina aktivistit estelivät kahteen otteeseen Alppilan kulkua.
Sekä Greenpeace että Helsingin poliisi kertoivat maanantaina aamupäivällä, että kivihiililastin purkamisen keskeyttänyt mielenosoitus on käynnissä. Aktivistit ovat kiivenneet hiilenpurkulaitteisiin.
Helsingin poliisi ilmoitti kello 14.20, etteivät aktivistit suostu poistumaan alueelta vapaaehtoisesti. Poliisi aloittaa rakennelmissa roikkuvien mielenosoittajien poistamisen. Helsingin pelastuslaitos avustaa poliisia nostolava-autonsa kanssa.
"Aktivistit poistetaan alueelta työturvallisesti ja niin, ettei kenellekään käy vahinkoa", poliisi vakuuttaa vielä Twitter-tilillään.
Greenpeacen tiedottajan Mia Pajun mukaan paikalla on suomalaisten ympäristöaktivistien lisäksi Greenpeace-väkeä myös Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Hollannista. Myös useista aiemmista Greenpeacen mielenosoituksista tuttu Sini Saarela on kiivennyt korkealle satamarakennelmaan.
Mielenosoitus on sujunut niin aktivistien kuin viranomaistenkin mukaan rauhallisesti. Tällä kertaa kiipeämisen taktiikakseen valinneet aktivistit keskittyvät Pajun mukaan paitsi kivihiilen polton lopettamisen vaatimiseen myös omaan turvallisuuteensa.
”Siellä on hyvinkin kokeneita kiipelijöitä. Mitään kokemattomia henkilöitä ei lähetetä koskaan tällaisiin”, Paju sanoo.
Ylikomisario Seppo Kujala kertoo, että poliisi ja Rajavartiolaitos ovat parhaillaan selvittämässä tilannetta ympäristöaktivistien kanssa. Poliisi ei ole ottanut ainakaan toistaiseksi ketään kiinni.
Greenpeace kuvailee tiedottaja Pajun välityksellä keskusteluyhteyden viranomaisten kanssa olevan ”varmaan ihan hyvä”.
Poliisi otti Sini Saarelan kiinni sunnuntaina. Saarela oli Pajun mukaan kiinniotettuna vain puolisen tuntia.
”Esitutkintoja on käynnissä, mutta ketään ei ole täällä meillä (kiinniotettuna tai pidätettynä poliisilaitoksella)”, Kujala kertoi maanantaina aamupäivällä.
Greenpeace painostaa Helsingin kaupunkia luopumaan kivihiilen poltosta vielä tämän vuoden aikana. Kivihiilen polton on todettu kiihdyttävän ilmastonmuutosta.
Salmisaaren voimalaitoksen siiloissa on varastossa useiksi viikoiksi kivihiiltä eli lämmön- ja sähköntuotannossa käytettävää polttoainetta. Kuluvan vuoden alusta lähtien Salmisaaressa on poltettu myös pellettejä 5–7 prosentin osuudella.Helenin eli entisen Helsingin Energian voimalaitoksista Helsingissä vastaava tuotantojohtaja Ari Laine kertoo, että yhtiön valmistamasta kaukolämmöstä noin puolet tuotetaan kivihiilellä, ja sähköntuotannossa osuus on kolmanneksen verran.
Ympäristöaktivistien toiminta häiritsee Laineen mukaan lähinnä laivaliikennettä.
”Tällä ei ole vaikutusta voimalaitoksen käyttöön tai tuotantoon”, hän sanoo.
Alppila-aluksen hiililastin purkamisen viivästymisestä voi aiheutua taloudellista haittaa Helenille. Laine kertoo, että vastuukysymykset ja mahdolliset rikosoikeudelliset seuraamukset tulevat puntarointiin vasta sitten, kun akuutti tilanne on rauhoittunut Salmisaaressa.
Rahtilaiva voi tuoda kivihiiltä Salmisaaren voimalaitokseen tiheimmillään viikon tai kahden välein. Hiilikuljetusten määrä vaihtelee vuodenajan mukaan – esimerkiksi kesäisin varastot pidetään mahdollisimman tyhjinä.
”Tähän aikaan vuodesta ajetaan tietysti varastoja täyteen talven varalle”, Laine kertoo.
Kivihiililastia Venäjältä Suomeen kuljettavaan Alppila-laivaan kohdistuneet mielenosoitukset alkoivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun Sini Saarela kiipesi aluksen kyytiin. Greenpeace järjesti sunnuntaina myös kajakkimielenosoituksen, jossa aktivistit yrittivät estää laivan kiinnittymisen Salmisaaren voimalan purkulaituriin.


Asiantuntevia puunpilkkomisohjeita...

Olemme kaataneet/kaadattaneet puita omakotitonttimme kulmalta, pienen ryytimaan vierestä.
Ison sembramännyn ja kaksi kuusta, joiden kannot Malisen Pekka kävi aamulla jyrsimässä maan tasalle ja vähän syvemmällekin. Samalla hän otti aidan vierestä yhden syreenipensaan pois. Nyt pääsee auringonvalo kunnolla maahan.

Miksi em. operaatio pantiin käyntiin?

Siksi, että ensi keväänä tuotatamme hyvää peltomultaa tontillemme ja laajennamme tontin kulmalla olevaa perunatuotantoa.

Niin ja itse otsikon aiheeseen:

Pilkoin puita puukatoksemme vieressä tänään. Ohi käveli keski-ikäinen, minulle täysin tuntematon pariskunta. Mies huikkasi minulle:" Sinulla on liian pieni kirves!" "Kyllä pitää paikkansa!" huikkasin hänelle takaisin.

Tosiaan pilkoin puita Fiskarsin keskikokoisella kirveellä, joka pienuudestaan huolimatta on erinomainen työkalu.
Meillä on toinen kirves, josta käytän nimitystä Kiinankirves. Sillä kyllä halkeavat isotkin puut, mutta jos ei silläkään niin kiila (meillä vanhan kirveen terä) on onneksi käytettävissä. Toistaiseksi ei ole yhtään puuta jäänyt halkaisematta.

Sekin päivä saattaa tulla/todennäköisesti tulee vielä eteen. Tosin olen viime vuosina välttänyt turhaa, isojen puiden jyystämistä.
Kuusi kappaletta noin 60 cm pitkää sembramännyn paksua "pökälettä" on vielä pilkkomatta. Voi olla, että jätän homman ensi kevääseen...



sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Chaplinin elokuva Parrasvalot - yksinkertaisesti erinomainen...


Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 


Parrasvalot





Buster Keaton ja Charles Chaplin elokuvassa Parrasvalot
Buster Keaton ja Charles Chaplin
Lontoon teatterimaailmaan sijoittuva elokuva, jossa Chaplin jätti haikean surumielisiä jäähyväisiä koomikon elämäntyölleen.

Kino Klassikko: Parrasvalot

Esitetty viimeksi
Yle Teema
Katso ohjelma
Kuten Ylen sananvapausviikolla Teeman monissa elokuvissa todettiin, monet kuuluisuudet joutuivat 1950-luvun Yhdysvalloissa poliittisen tutkinnan kohteeksi epäiltynä epäamerikkalaisesta eli käytännössä vasemmistolaisesta toiminnasta. Heidän joukossaan oli maailman suosituin koomikko Charles Chaplin, joka vuonna 1952 matkustaessaan Englantiin sai tietää, ettei hän välttämättä saisi lupaa palata Yhdysvaltoihin. Tympääntynyt Chaplin päätti jäädä Eurooppaan pysyvästi ja teki siellä myös uransa viimeiset elokuvat.
Chaplinin Englannin-matkan syynä oli ollut hänen uusimman elokuvansa Parrasvalojen Lontoon ja samalla koko maailman ensi-ilta. Tästä vuoden 1914 Lontooseen sijoittuvasta elokuvasta tuli näin paitsi tarinaltaan, myös tosielämässä Chaplinin paluu Englantiin, josta hän oli ennen ensimmäistä maailmansotaa lähtenyt etsimään menestystä Yhdysvalloista.
Parrasvalot on koskettava kertomus iäkkään klovnin ja nuoren ballerinan suurista menestyksen ja epätoivon hetkistä. Klovni on jo kokenut uransa huippuhetket ja muistelee kaihoisasti entistä suosiotaan. Ballerina uskoo rampauteneensa pysyvästi ja vajoaa suurimman epätoivon valtaan.
Näistä surullisista lähtökohdista Chaplin luo tunteellisen ja sykähdyttävän, lopulta myös elämänvoittoisen draaman viihdyttäjien kyyneleistä maskien, naurun ja ihomaalin takana. Chaplinin sentimentaalinen ote on päällekäyvää mutta tehokasta, ja vaikka huumori jää tässä melankolisessa melodraamassa taka-alalle, sisältää elokuva myös muutamia klassisia sketsejä, kuten Chaplinin ja Buster Keatonin kuuluisan ja ainoan yhteisesiintymisen.
Parrasvaloja vastaan järjestettiin laaja boikotti Yhdysvalloissa minkä vuoksi se sai ensi-iltansa Los Angelesissa vasta vuonna 1972. Tämä merkitsi että elokuva voitiin tuolloin asettaa Oscar-ehdokkaaksi ja yllättäen Charles Chaplin saikin Oscarin tämän yli 20 vuotta aikaisemmin tekemänsä elokuvan musiikista. Edellisenä vuonna hän oli vihdoin palannut Amerikkaan noutamaan hänelle elämäntyöstään annettua kunnia-Oscaria.
Esittelyteksti: Vesa Nykänen
  • (Limelight/USA 1952) O: Charles Chaplin. N: Charles Chaplin, Claire Bloom, Buster Keaton.

Suomen rajavartiolaitos toimii - hyvä niin...


Venäjän öljyporauslautalla aikanaan kiipeilyharjoituksia tehnyt ja globaalijulkisuutta hankkinut SS teki sen taas: Köysitikkaat laivan reunaan ja ylös. Ilmeisesti hän on vihkiytynyt asialle...

Iltalehden irrottelua asiasta:


Video: Ympäristöaktivisti Sini Saarela valtasi laivan: "Hiilen poltto lopetettava Helsingissä"

Sunnuntai 1.11.2015 klo 09.55 (päivitetty klo 12.19)
 
Greenpeace on estänyt Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shippingin rahtialuksen Ms Alppilaan pääsyn Helsingin Länsisatamaan sunnuntaina aamulla.

Minäkin "erehdyin" em. 13 sekunnin videonpätkän katsomaan. Ympäristö viliseen mainosta, mainosta, mainosta. Käväisi mielessä, rahoitetaanko niilläkin näitä elintasojoutilaita, ilmeisesti...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Greenpeacen aktivistit saartoivat hiililaivan – yhdeksän otettiin kiinni

Mielenilmauksella vastustettiin kivihiilen käyttöä Helsingin lämmöntuotannossa.



Rajavartiolaitoksen kumivene, Greenpeacen kajakit ja rahtialus Alppila Helsingin Salmisaaressa.
Rajavartiolaitos ja Greenpeacen kajakit olivat rahtialus Alppilaa vastassa Helsingin Salmisaaressa sunnuntaina. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit saartoivat tänään sunnuntaina kivihiililastissa olleen Alppila-aluksen, joka oli matkalla Venäjältä Helsinkiin Salmisaaren satamaan. Laiva pääsi satamaan iltapäivällä noin klo 14 ja poliisi otti kiinni yhdeksän aktivistia.

Aktivistit vietiin Pasilan poliisilaitokselle kuultavaksi. Helsingin poliisilaitoksen yleisjohtajan Tuomo Tuohimaan mukaan heitä epäillään tässä vaiheessa julkisen rauhan rikkomisesta ja meriliikenteen häiritsemisestä.

Mielenilmaus alkoi varhain sunnuntaina, kun Greenpeacen aktivisti Sini Saarela nousi Alppila-alukselle. Mielenilmauksella vastustettiin kivihiilen käyttöä Helsingin lämmöntuotannossa.
Greenpeace vaatii Helsinkiä luopumaan kivihiilen käytöstä kymmenessä vuodessa ja korvaamaan sen uusiutuvilla energianlähteillä.

Greenpeace-hörhöt, hyvinvointijoutilaat taas häirinnässä...

Ajattelin pitää tänään vapaapäivän kirjoittamisesta/kommentoinnista mutta kuinka ollakaan, en malttanut olla "tarttumatta kynään" = näppikseen.

Luin alla olevan artikkelin, jossa erityisesti kiinnitin huomiota mainintaan, että paikalla on myös merivartiosto.

Mielestäni merivartioston on turvattava normaali merenkulkuun liittyvä laivaliikenne, siitä ei ole kahta sanaa.

Toisaalta kiinnitin huomiota, että Greenpeace-porukka on liikkeellä kumiveneillä ja kajakeilla.

Rahtialuksen ja em. mainittujen "mini-/mikroalusten" kokoluokkaerot ovat sitä suuruusluokkaa, että niin halutessaan rahtialus menee juuri sinne, minne se haluaa.

Toivottavasti tämä tapahtuma ei saa yhtään enempää mediajulkisuutta Suomessa, sillä sitähän nämä kansainvälisen rahoituksen varassa toimivat hyvinvointijoutilaat pääsääntöisesti hakevat.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Greenpeace saartaa hiililaivaa Helsingin edustalla

KAUPUNKI  
GREENPEACE
Greenpeacen aktivistit pakottivat Venäjältä Helsinkiin hiiltä kuljettavan aluksen muuttaamaan kurssia. Sini Saarela kiipesi Alppila-alukseen varhain sunnuntaiaamuna.
Greenpeacen aktivistit pakottivat Venäjältä Helsinkiin hiiltä kuljettavan aluksen muuttaamaan kurssia. Sini Saarela kiipesi Alppila-alukseen varhain sunnuntaiaamuna.
Greenpeacen kajakeilla liikkuvat aktivistit yrittävät parhaillaan estää hiiltä Helsinkiin kuljettavaa rahtilaiva Alppilaa pääsemästä Salmisaaren voimalaitokseen. Paikalla on myös merivartiosto.
Greepeacen Sini Saarela kiipesi aluksen kyytiin aamuyöllä, kun Venäjältä saapunut alus lähestyi pääkaupunkia ensimmäisen kerran. Silloin Alppila muutti kurssiaan ja ajoi kohti länttä Porkkalaan asti. Sitten se kääntyi takaisin Helsinkiin.
Greenpeacen tarkoituksena on painostaa Helsingin kaupunkia luopumaan kivihiilen poltosta kokonaan.
Helsinki päättää lähitulevaisuudessa, mitä sen voimalaitoksille tapahtuu.
Vahvimmilla on malli, jossa Salmisaareen rakennettaisiin pellettivoimalaitos ja Vuosaareen biovoimalaitos, mutta Hanasaaren voimalasta luovuttaisiin. Malli vähentäisi kivihiilen käyttöä merkittävästi, mutta ei lopettaisi sitä kokonaan. Vaihtoehtoina on esitetty myös biopolttoaineen lisäämistä Hanasaaressa ja Salmisaaressa sekä monipolttovoimalan rakentamista Vuosaareen.
Greenpeacen aktivistit lähtivät kumiveneillä Arctic Sunrise -alukseltaan noin puoli viiden aikaan. Saarela kiipesi Alppilan kyytiin ja on edelleen laivassa, Greenpeacen mukaan hyvissä voimissa. Aktivistit vaativat, että kivihiilestä on luovuttava nopeasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
SAMI KERO / HS
Salmisaaren voimalaitos, johon Alppila oli matkalla.
Salmisaaren voimalaitos, johon Alppila oli matkalla.