keskiviikko 5. elokuuta 2015

Täysin ennakoitu hivutuslopputulos - Fortum mukaan Fennovoima-hankkeeseen...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. Näin se Ollin pelikuvio etenee pelimies kun on...



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:



Fennovoima hilasi kotimaisen omistuksen yli 60 prosenttiin

Rehn: Valtio ei painostanut Fortumia ydinvoimala­hankkeeseen

TALOUS  
RONI REKOMAA / LEHTIKUVA
Elinkeinoministeri Olli Rehn
Elinkeinoministeri Olli Rehn

Fennovoiman ydinvoimalahanke pystyi viime hetkillä nostamaan kotimaisen omistusosuuden eduskunnan ja hallituksen edellyttämälle yli 60 prosentin tasolle.
Keskiviikkoaamuna ensin rakennusyhtiö SRV kertoi lähtevänsä mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen 1,8 prosentin omistusosuudella.
Heti perään Outokumpu ilmoitti nostavansa omaa omistusosuuttaan 1,8 prosenttiyksiköllä, jolloin se nousee 14 prosenttiin.
Kolmantena energiayhtiö Fortum kertoi lähtevänsä hankkeeseen mukaan 6,6 prosentin osuudella.
"Koska kotimaisen omistuksen edellytys täyttyy, voidaan rakentamislupahakemuksen käsittelyä jatkaa ydinenergialaissa säädetyn mukaisesti", elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.
Hakemuksen käsittelyn arvioidaan vievän vähintään kaksi vuotta.
RONI REKOMAA / LEHTIKUVA
Fennovoiman konttori Pyhäjoella.
Fennovoiman konttori Pyhäjoella.
Fortum tiedotti osallistuvansa Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä hankkeeseen sitoutuneet yritykset. Fortumin osallistuminen hankkeeseen toteutetaan Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.
Rehn kertoi keskiviikkona, että kroatialainen Migrit Energija -yhtiö sen sijaan ei ole tulossa Voimaosakeyhtiö SF:n omistajaksi.
Fortum osallistuu Fennovoimaan, vaikka neuvottelut venäläisen alueellisen energiantuotantoyhtiö TGC-1:n uudelleenjärjestelyjä koskien eivät ole edenneet. Fortum kertoi talvella, että se lähtee Fennovoiman omistajaksi – mutta sitoutumus oli ehdollinen. Fortumin ehtona oli se, että se saa ostaa venäläisen TGC-1:n vesivoimalaitokset Pietarin alueelta.
Neuvottelut TGC-1:n osalta ovat kuitenkin olleet vaikeita. Nyt Fortum kertoi lähtevänsä joka tapauksessa mukaan. Tosin pienemmällä osuudella kuin talvella oli aikomus.
Valtio ei painostanut Fortumia Fennovoiman omistajaksi, Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa sekä Fortum että Outokumpu tekivät omat ydinvoimaratkaisunsa itsenäisesti ja bisnesperusteisesti.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kommentoi tuoreeltaan hanketta kitkerästi ja kysyi, miksi Fortum tuli hankkeeseen mukaan, vaikka vesivoimakauppaa venäläisen Rosatomin kanssa ei syntynyt.
"Miksi Rehn kävi Moskovassa, kuka on painostanut Fortumia?"
Kun rakennusliike SRV:kin lähtee Fennovoiman omistajaksi, voimalan kotimainen omistus kohoaa Fennovoiman mukaan 65,1 prosenttiin.
Valtio omistaa Fortumin osakepääomasta 50,1 ja Outokummusta 26,2 prosenttia.
”Nämä kolme yhtiötä tekivät täysin itsenäisesti omat ratkaisunsa”, Rehn sanoi.
Hän tunnusti, että Fortumin johdon kanssa on oltu ”suhteissa” ja viittasi Väinö Linnan kirjoittamaan romaaniin Täällä pohjantähden alla. Kirjassa Aune Leppänen odotti lasta, ja Aune väitti olleensa eninten suhteissa Oskari Kivivuoren kanssa.
”Keskustelua on käyty, tietenkin, mutta jokainen yhtiö tekee aivan omat itsenäiset ratkaisunsa”, ministeri sanoi.
SRV kertoi lähtevänsä mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen sekä rakentamisen projektinjohtoon että sijoittajaksi. SRV on antanut rahoitussitoumuksen Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF:lle.
SRV tiedotti allekirjoittaneensa projektinjohtosopimuksen Fennovoiman laitostoimittaja Rusatom Overseasin sekä pääurakoitsija Titan-2:n kanssa.
“Nyt allekirjoitettu sopimus on merkittävä lisäys SRV:n toimintaan ja vahvistaa entisestään SRV:n asemaa projektinjohtourakoinnin edelläkävijänä Suomessa. Kyseessä on yhtiön historian kannalta erittäin merkittävä sopimuskokonaisuus”, SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala sanoo.
SRV toimii hankkeessa ensisijaisesti projektinjohtajana erityisesti suomalaisten yhteistyökumppaneiden osalta, yhdessä pääurakoitsija Titan-2:n kanssa. Sopimus edellyttää vielä Säteilyturvakeskuksen hyväksyntää.
Outokumpu puolestaan tiedotti nostavansa osuuttaan Fennovoimasta. Outokumpu nostaa omistustaan 1,8 prosentilla ja näin ollen sen omistusosuus Hanhikiven ydinvoimalasta nousee 14 prosenttiin.
”Outokumpu on ollut Fennovoima-hankkeessa mukana sen perustamisesta asti, koska yhtiö on katsonut suomalaisen perusteollisuuden kilpailukyvyn edellyttävän riittävää energiaomavaraisuutta ja sähkömarkkinoiden tervettä kilpailua. Olemme tyytyväisiä, että hankkeella on nyt aidosti kotimainen enemmistöomistajuus”, sanoi Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta.
”Tehtaamme Torniossa ovat Suomen suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä, ja haluamme varmistaa vakaan, ennustettavan ja vähäpäästöisen energian saannin Suomessa. Fennovoima mahdollistaa sen, että noin kolmannes sähköntarpeestamme Pohjoismaissa katetaan omakustannehintaan.”

tiistai 4. elokuuta 2015

Tyypillistä Helsingin Sanomien uutisointia...

Ilmeisesti luen silloin tällöin artikkeleita oman väristen, eräänlaisten selektivilsilmälasien läpi.

Niin kukaties alla olevan artikkelinkin, jossa minua häiritsee yksi tekijä...

Suomessa on edelleen kolme työntekijäpuolen keskusjärjestöä: SAK, STTK ja Akava. Kyseisillä keskusjärjestöillä on puheenjohtajat: Lyly, Palola ja Fjäder.

Ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun Akava ja Fjäder "unohtuvat" lehtiartikkeleita vääntäviltä toimittajilta.

Onko tämä systemaattisen tarkoitushakuista juuri tällä hetkellä, jolloin keskusjärjestöt - Akavaa lukuunottamatta - hakevat uusia elementtejä upouuden keskusjärjestön luomiseksi vastapainoksi EK:lle ja KT:lle.

Tuskin sentään Helsingin Sanomien toimitustusta on onnistutta valjastamaan kyseiseen hankkeen pönkittämiseksi, sillä sehän = hanke on puhtaasti poliittinen rypistys, kun Sdp ja Vasemmistoliitto ovat heikossa hapessa ja täytyy erilaisin vippaskonstein hakea uusia vaikuttamiskanavia.

Muutoin alla olevan artikkelin asiasisältö on erinomainen, entinen valtakunnansovittelija jos kuka luonee uutta uskoa yhteiskuntasopimuksen synnyttämiselle...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Selvitysmies Salonius neuvottelee matalalla profiililla ja vailla tietoa palkasta

POLITIIKKA 

Yhteiskuntasopimuksen selvitysmies Juhani Salonius käveli maanantaina kello 15 Helsingin Mikonkadulle, STTK:n tiloihin.
Entinen valtakunnansovittelija Salonius, 71, halusi kuulla kolmen palkansaajajärjestön, STTK:n, SAK:n ja Akavan puheenjohtajien näkemyksiä yhteiskuntasopimuksesta.
Päivä oli kiireinen. Hallitus vahvisti Saloniuksen nimityksen selvitysmieheksi vasta aamulla.
Hänen tehtävänään on neuvotella hallituksen ajamasta sopimuksesta järjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että Suomen hintakilpailukyky paranee vähintään viisi prosenttia.
Saloniuksen pesti on ensi vaiheessa pätkätyö, kolmen viikon pituinen. Palkkaa ei ennätetty vielä edes sopia.
"Suullisesti sovittiin, että toimin tässä 21. elokuuta asti, ja raha-asioista sovitaan erikseen", Salonius sanoo.
"Kyllä miehelle pitää jotain palkkaa maksaa", lupasi pääministeri Juha Sipilä (kesk).
Juhani Salonius (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä keskustelivat pääministerin virka-asunnolla eli Kesärannassa maanantaiaamuna, kun Salonius nimitettiin hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi.
Juhani Salonius (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä keskustelivat pääministerin virka-asunnolla eli Kesärannassa maanantaiaamuna, kun Salonius nimitettiin hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi.
Mahdollisesta jatkosta ei ole vielä puhuttu.
"En ota kantaa jatkoon nyt ollenkaan. Katsotaan, miten ensi vaihe menee. Parempi niin, että järjestöt ottavat pallon vastaan ja vievät tätä eteenpäin itse", sanoo Salonius.
"Selvitysmies tarvittiin, kun keväällä eivät neuvottelut edistyneet ja haluttiin yrittää uudella tavalla", hän lisää.
Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Kuntatyönantajien johdon kanssa Salonius puhui jo alkuiltapäivästä.
STTK:ssa oli puolestaan tarjolla kahvia ja keksiä puolentoista tunnin istunnon ryydittäjänä. Tunnelma oli välitön, kun palkansaajajärjestöt saivat olla keskenään.
"Keskusteltiin laidasta laitaan. Vähän myös katsoimme jatkoa ja aikatauluja, miten edetä", STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoo.
"Salonius sanoi itsekin, että hän ei ole mikään sateentekijä vaan prosessin edistäjä", Palola lisää.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly luonnehti keskustelua alkuverryttelyksi.
"Kevääseen verrattuna menee jo ihan oikeaan suuntaan: meille oli laitettu silloin otsikot, nyt saamme tehdä otsikot itse", Lyly iloitsee.
Seuraava tapaaminen Saloniuksen kanssa on keskiviikkona. Lyly lupasi isännöidä lounaan.
Periaate on edetä matalalla profiililla.
"Ei tietovuotoja. Itse olen seuraavat kolme viikko aika mykkä", Salonius kertoo.
Hän otti pestin, koska uskoo asiaan. Salonius katsoo, että sopimus on yrittämisen väärti.
"Suomi on hyvä maa, parhaita maita maailmassa. Uskon, että Suomi tulee vielä paremmaksi, jos kilpailukyky ja työllisyys paranisivat."

maanantai 3. elokuuta 2015

Kesävieraita ja vähän muutakin...

Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut, otin varmuuden vuoksi perjantaina 24.07.2015 talviautomme ainakin väliaikaisesti liikenteeseen.
Asia hoitui vaivattomasti Trafin sivuilta netissä ja se maksoi ainoastaan 4 euroa. Luonnollisesti muut maksut ovat asia erikseen.
Kyseisen auton käyttöönotto oli perusteltua myös siksi, että meille tuli lauantaina 01.08.2015 "etelänvieraita" kesävieraiksi.
Ajattelin, että em. autolla on vaivatonta porukalla liikkua paikasta toiseen Kemissä. Kukaties käydään ihan ulkomaillakin - Ruotsin Haaparannalla.

Edellä oleva ajatukseni ei toteutunut, sillä vieraamme, lähinnä isäntä itse, halusi liikkua omalla autolla. Todettakoon, että hän on tottunut ajamaan itse. Ajanut ammatikseen rekkoja ja linja-autoja vuosien ajan ympäri Eurooppaa. 

Niinpä me mm. tänään maanantaina 03.08.2015 kävimme Haaparannalla. Enpä muista, että olisin käynyt aikaisemmin yhtä rivakasti ulkomailla. Käynti toteutui kuitenkin hyvin perinteisen kaavan mukaisesesti>ICA Market>Systembolaget>IKEA ja takaisin Kemiin...

Todettakoon, että eilen sunnuntaina 02.08.2015 kävimme Selkäsaaressa. Naiset kävivät luontoretkellä metsämansikan poiminnassa ja me miehet kokemassa katiska, istumassa kolmessa paikkaa ongella.
Ei ollut kala syönnillään, katiskasta saadut - ihan hyvän kokoiset ahvenetkin päästimme takaisin mereen - kasvamaan. Teimme samalla siis päivän hyvän teon...

No onneksi oli aiemmin kalaa otettu varmuuden vuoksi kotoa pakastimesta mukaan, joten savustus ja halstraus onnistuivat tulistelupaikalla erinomaisesti. Ja kyllähän ne ahvenet maistuivat. 

Huomenna tiistaina 04.08.2015 vieraamme lähtevät paluumatkalle kotiin Etelä-Suomeen.


Koivun pakuri - mielenkiintoista...

Rakentaessamme Selkäsaaren pohjoispäätyyn merihenkistä torppaa/mökkiä ja pientä varastorakennusta pääasiassa vuosina 2011-2013 vaimoni havaitsi tontilla sijaitsevassa vanhan koivun kyljessä - noin kahden metrin korkeudessa - mielenkiintoisen, ison mustan lisäkasvun.

Jossain lehtiartikkelissa oli jutunpätkä samoihin aikoihin pakurista, johon em. lisäkasvu välittömästi yhdistettiin. Sahasin pääosan lisäkasvusta irti ja näin vaimoni pääsi käsittelemään, "jatkojalostamaan" pakuria.

Olemme juoneet pakurikeitosta, - teetä, emmekä ole ainakaan havainneet mitään haittavaikutuksia.

Terveysvaikutukset ovat ilmeisesti vaikeasti todettavissa/todistettavissa...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunatuna:


Näyttää hiileltä, maksaa maltaita – näin löydät pakuria metsästä

Pakuria on melko helppo löytää, mutta ostajat ovat tarkkoja keräämispaikasta

KOTIMAA  

Kimpale mustaa kultaa nököttää noin kahden ja puolen metrin korkeudessa kituliaan hieskoivun rungossa ja näyttää siltä, kuin joku olisi liekittänyt pahkaan hiiltyneen kerroksen.
"Siinä voi hyvinkin olla pari sataa euroa", sanoo Elisa Solla, Inarijärven rannalla luonnonmukaisesti elävä eräopas, luonto- ja ympäristöneuvoja ja luontaishoitaja.
Koivun lähtölaskenta on alkanut vuosia sitten. Pakurisieni iskee vaurioituneeseen puuhun. Vuosien saatossa pakuri tekee puusta lopun lahottamalla sen. Samalla se kasvattaa koivun runkoon niin sanotun pakurikäävän, jota moni pitää luonnon ihmeaineena.

Artikkeliin liittyvät

"Kehittäisiköhän joku pakurikoiran, kun on olemassa tryffelikoiriakin", Solla vitsailee.
Pakuri on joitakin vuosia ollut superruoan maineessa. Siperiassa sitä kerrotaan käytetyn jo pitkään, samoin suomalaisen vanhan kansan parannusperinteessä ja täällä Inarissa vaikka kolttasaamelaisten keskuudessa. Jotkut uskovat sen vaikuttavan moneen vaivaan ja sairauteen flunssasta peräti syöpään.
Oli totuus tästä mikä tahansa, se voi maksaa kaupassa jopa satasia kilolta.
"Ihan hyvä, ettei se ole halpaa. Se ei kuitenkaan kasva joka puussa", Solla sanoo.
Ekokauppa Ruohonjuuren markkinointi- ja ostopäällikkö Johanna Koskinen kertoo, että pakurin suosion alkuaikoina moni yritti myydä Ruohonjuurelle pakuria.
"Ihmiset saattoivat närkästyä, kun kieltäydyimme. Pakurin pitää olla kerätty puhtaasta luonnosta eikä teiden varsilta."
Superruokia vähittäiskauppoihin myyvä Puhdistamo saa pakurinsa noin neljältä kerääjältä, sanoo yhtiön myynti- ja markkinointijohtaja Joni Inkinen. Puhdistamo testaa pakurin laboratoriokokein.
Puhdistamo ostaa pakuria kotimaan tarpeisiin noin tuhat kiloa vuodessa. Yhtiö maksaa kuivatusta pakurista kerääjille 30 euroa kilo. Kuivattu, jauhettu ja kuluttajapakattu pakurijauhe lähtee vähittäiskauppaan noin 80 euron kilohinnalla. Käsittelyprosessit ovat kalliita, Inkinen sanoo. Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n hallituksen puheenjohtaja Katja Misikangas ei tiedä ketään, joka eläisi vain pakurin myynnillä.
Pakurin löytämiseksi tarvitaan kyky erottaa pakuri pahkasta (röpelöinen, hiilenmusta pinta), asianmukaiset välineet sen irrottamiseksi (saha tai kirves) sekä maanomistajan lupa keräämiseen.
Solla neuvoo: Pitää mennä metsään, jossa on koivuja edes siellä täällä. Etsitään kurja koivurähjä, kuoressaan haavoja. Sitten tarkastellaan, löytyykö rungosta ulkoneva tai lituskainen kasvain.
Solla johdattaa surkean koivun luo. Selvää pakuripotentiaalia.
"Puu ei vietä nuoruusvuosiensa varhaisia päiviä. Tämä ei elä kauaa."
Pakuri kasvaa lähellä puun tyveä. Perimätiedon mukaan sellaisia ei tule kerätä, Solla kertoo.
Noin viiden minuutin etsinnällä löytyneet pakurit jäävät puihin. Sollalla ei ole maanomistajan lupaa keräämiseen.
Mökissään hän kaataa pakuriteetä kuksaan. Teessä on sienimäinen vivahde. Muuten maku on erittäin mieto.
Kerätty pakuri nuijitaan kirveen hamarapuolella paloiksi. Sen voi myös jauhaa.
Keittäessä pakurista irtoaa terveysvaikutteisiksi uskottuja ainesosia. Sollan mukaan sopiva keittoaika on pari tuntia. Hän valmistaa pakurista myös tinktuuraa liottamalla rohdosta vahvassa viinassa.
Solla kerää ja myy pakuria vain kotitarpeisiin, mutta häneltä on yritetty ostaa sitä kaupalliseenkin myyntiin. Hänestä kaupoissa myytävää pakuria ei keitetä riittävästi, jolloin siitä ei irtoa kuin maku.
"Kolme–neljäkymmentä kiloa pakuria on iso määrä. Itse otan kaikkea vain vähän. Pakurikaan ei kasva päivässä."
Tuija Sorjanen HS
INARI
LAURA MENDELIN HS
Tämä pakuri pitäisi irrottaa puusta sahalla. Puolikkaan jalkapallon kokoisesta pakurista riittäisi kotikäyttöön pitkäksi aikaa.
Tämä pakuri pitäisi irrottaa puusta sahalla. Puolikkaan jalkapallon kokoisesta pakurista riittäisi kotikäyttöön pitkäksi aikaa.

Fortum pelastajana, kyllä - näinhän siinä todennäköisesti käy...

Mitäpä tuohon alla olevaan tekstiin on muuta sanomista/kirjoittamista...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Fortum saattaa sittenkin pelastaa Fennovoiman


Fortum-konserni pitää venäläisten vesivoimaloiden ostoa ehtona osakkuudelleen ydinvoimayhtiö Fennvoimassa. KUVA: VALERY MISHAKOV
Ratkaisu Venäjän vesivoimaloiden ostosta on etenemässä, hallitus päättää ensi torstaina Pyhäjoen ydinvoimalasta.

Kauppalehden saamien tietojen mukaan Fortum-konserni on pääsemässä ratkaisuun Venäjän Karjalan vanhojen vesivoimaloiden ostossa. Työ- ja elinkeinoministeriö eli TEM sekä hallitus odottavat Fortumin ilmoitusta Venäjän voimaloista heti alkuviikosta.
”Odotamme Fortumin kohdalla myönteistä päätöstä. Kovan paineen alla syntyy useimmiten tulosta”, eräs hallitusta lähellä oleva taho kertoo.
Fortumin johtoryhmän jäsen Kari Kautinen ei kommentoi neuvottelujen nykyistä vaihetta, vaan viittaa yhtiön aikaisempiin tiedonantoihin. Kautinen toimii myös vesivoimaloiden omistajan eli TGC-1-konsernin hallituksen jäsenenä ja omaa siten näköalapaikan voimalakaupan tiimoilta. TGC-1:en hallituksen puheenjohtaja Alexey Barvinok vietti kesälomaansa eikä ollut tavoitettavissa ennen viikonvaihdetta.
Ensi torstai on ratkaiseva päivä Fennovoiman Hanhikiven ykkösen ydinvoimalalle. Suomen hallitus vaatii, että Fennovoimasta kuuluu noin 60 prosenttia kotimaiseen omistukseen tai eri EU-tahoille.
TEM ei ollut perjantaihin mennessä saanut mitään uusia selvityksiä yllätystulokkaan eli kroatialaisen Migrit Solama Energija -yhtiön omistusrakenteesta. Migrit siirtynee salaperäisine rahoittajineen historiaan. Vain Fortum voi pelastaa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisen.
Valtio käyttää Fortumissa suurinta äänivaltaa.
”Tietenkin tässä yhteydessä on asetettava etusijalle se, että Fortum on pörssiyhtiö, joka toimii itsenäisesti ja osakkeenomistajiensa eduksi myös Venäjän voimaloiden kohdalla”, hallitusta lähellä olevat lähteet kertovat.
”Venäjään kohdistetut uusimmat pakotteet eivät hidasta ydinvoimahanketta. Työprosessi lähti Fennovoimassa liikkeelle jo viisi vuotta sitten. Eli kaikki selvitykset ovat valmiita.”
Fortum pitää edelleen kiinni linjauksestaan, jonka mukaan Fennovoiman osakkuus vaatii ensin kaupan sinetöintiä Karjalan kymmenistä vesivoimaloista. Kun ja jos vesivoimaloiden kaupat onnistuvat, turvaa Fortum riittävän korkean eli noin 60 prosentin kotimaisen omistuksen Fennovoimassa. Hallitus ei aio tinkiä kotimaisuusasteesta.
Venäläislähteet arvioivat, että voimalakaupan kolme osapuolta eli Fortum, ydinvoimayhtiö Rosatom ja venäläinen kaasujätti Gazprom yrittävät kompromissiratkaisua, jossa kolmikko ryhtyy uuden vesivoimaloiden omistusyhtiön osakkaaksi.
Fortumin piti ensin saada uudesta omistusyhtiöstä yli 75 prosentin osuus ja loppu neljännes olisi mennyt Rosatomille. Venäläistietojen mukaan TGC-1:n suurin osakas eli Gazprom asettui heti lähdössä poikkiteloin voimaloiden myynnille. Se on pitkittänyt Fortumin voimalakauppoja ja asettanut vaakalaudalle Hanhikivi ykkösen rakentamisen.
Eri lähteiden mukaan Gazprom pyrkii nyt ottamaan vesivoimaloiden omistusyhtiöstä vähemmistöosakkuuden. Operaatio säästäisi käytännössä TGC-1:n pilkkomisen, jota on ajanut Fortum ja vastustanut Gazprom. TGC-1 hankkii valtaosan liikevaihdostaan vesivoimasta.
Fortum tuskin lähtee tinkimään enemmistöosakkuudestaan vesivoimaloiden omistusyhtiössä, mitä voi pitää yhtenä pullonkaulana. Fortum ja Rosatom eivät ole vieläkään julkistaneet tietoja siitä, kuinka paljon yhtiöt sijoittavat pääomaa uuteen vesivoimavoimayhtiöön. Se on kuvastanut kaupan epävarmuutta ja monimutkaisuutta.
Vesivoimaloiden nykyisen omistajan eli TGC-1:n osakkeista kuuluu Gazpromin tytäryhtiölle eli Gazprom Energiholdingille hieman yli 51 prosenttia ja Fortumille 29,45 prosentin osuus. Rosatom ei omista TGC-1:en osakkeita.
Gazprom pitää siten hallussaan suurinta päätösvaltaa kymmenien Karjalan vesivoimaloiden myynnistä tai siirrosta uuteen omistusyhtiöön. Kaasujätti sanelee ehkä pitkälle koko TGC-1-konsernin kauppahinnan Fortumille ja Rosatomille.
Jos voimalakauppa onnistuu, tulee Fortumista noin 15 prosentin osuudella Fennovoiman omistaja. Suomalaiset osakkaat, kuten Outokumpu ja sähköyhtiöt kuuluvat voimaosakeyhtiö SF:ään, joka ryhtyy omistamaan noin 66 prosenttia Fennovoiman osakepääomasta. Fortum ottaisi samalla noin 15 prosentin osuuden SF:stä, mikäli Venäjän voimalakaupat menevät maaliinsa.
Suomen hallitus voi sitten lopultakin puoltaa lupaa Hanhikivi ykköselle. Eli Fennovoiman osakkeista kuuluisi Fortumin osakkuuden jälkeen yli 60 prosenttia kotimaisille tahoille. Venäläinen ydinvoimayhtiö Rosatom osuus on 34 prosenttia Fennovoimasta, ja se pysyy jatkossakin ennallaan.

lauantai 1. elokuuta 2015

Venäjä-totuus vs. länsimainen demokratia-totuus...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Ulkomaat  | 

Venäjän ulkoministeriö: Krimin liittäminen Venäjään oli Helsingin sopimuksen mukainen

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vaati tänään lauantaina lehtikirjoituksessa Venäjää lopettamaan Krimin laittoman liittämisen Ukrainasta Venäjään.


Putin ja Krimin johtajia pöydän takana.
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti Krimin Venäjään liittäneen sopimuksen Moskovassa 18. maaliskuuta viime vuonna. Kuva: Aleksander Zemljanichenko / EPA

Venäjän ulkoministeriön Eurooppa-yhteistyön johtajan mukaan Venäjä toimi täysin Helsingin sopimuksen mukaisesti, kun se liitti Krimin niemimaan itseensä. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vaati tänään lauantaina lehtikirjoituksessa Venäjää lopettamaan Krimin laittoman liittämisen Ukrainasta Venäjään.
– Joidenkin länsimaiden syytökset, että Venäjä olisi rikkonut YK:n peruskirjaa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa solmittuja Helsingin periaatteita, ovat täysin perusteettomia, Eurooppa-yhteistyön johtaja Ivan Soltanovsky sanoo uutistoimisto Tassin haastattelussa.
Hänen mielestään väitteet on tehty puhtaasti poliittisista syistä. Hän perusteli Krimin niemimaan valtaamisen laillisuutta kansojen itsemääräämisoikeudella.
– Krimin tapauksessa sen itsenäisyysjulistus ja liittäminen Venäjään olivat ainoa mahdollisuus sen jälkeen, kun maassa oli väkivalloin tehty vallankumous ja radikaalit nationalistit uhkasivat sen väestöä, Soltanovsky sanoi.
Soltanovskyn mukaan kansa harjoitti itsemääräämisoikeuttaan järjestämällä kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä.
– Siksi kaikki Venäjän toimet tässä asiayhteydessä olivat täysin Helsingin periaatteiden mukaisia.
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström muistutti kirjoituksessaan, että 40 vuotta sitten allekirjoitetun Helsingin sopimuksen periaatteisiin kuuluvat muiden maiden suvereniteetin ja itsenäisyyden kunnioittaminen ja se, että maiden rajoja ei muuteta väkivalloin. Rajoja voidaan muuttaa, mutta vain kansainvälisen oikeuden puitteissa, rauhanomaisin keinoin ja sopimalla.
Wallströmin mielestä Venäjä rikkoo näitä Helsingissä sovittuja periaatteita räikeästi, ja hän vaati Venäjää lopettamaan Ukrainalle kuuluvan alueen laittoman liittämisen itseensä.

Mielenkiintoinen artikkeli Reijolta...

Tunnen miehen hänen Kemin ajoiltaan. Olin hänen, alla olevassa artikkelissa mainitsemassa Rikasta pohjoista seminaarissa 17.4. Kemissä. Vaihdoimme muutaman sanankin seminaaritauolla. Toivotin hänet tervetulleeksi pistäytymään meillä Haukkarissa lähinnä kuvataiteen merkeissä. Kiireitä taitaa pitää...

Tämä on toisaalta testikirjoitin > mahtaako hän kiireiltään lukea säännöllisesti edes minun tekstejäni?


Suora nettilainaus Lapin ammattikorkeakoulun sivuilta: 

NORSU LUUTORNISSA

29.4.2015
Vararehtori Reijo Tolppi
 
Olen pitänyt konttoria reilun vuoden huoneessa C 440. Huoneeni on pitkän, harmaasävyisen käytävän päässä, C rakennuksen ylimmässä kerroksessa. En tiedä johtuuko siitä, että ruuhkaksi asti opiskelijoita tai henkilökuntaa ei ole kynnyksen yli pyrkimässä. Ero on kieltämättä suuri verrattuna edelliseen työhuoneeseen, joka oli ison ja paljon käytetyn neuvotteluhuoneen vieressä. Omaa vuoroaan odottelevaa kokousväkeä oli huoneessani aikaa tappamassa siinä määrin, että joskus olisi voinut perustellusti jakaa jonotusnumeroita.
Kun näppituntuma talon arkeen ohenee, niin siinä pakkaa maailmankuva vääristymään. Olin 17.4. Kemissä Rikasta pohjoista -seminaarissa. Hieno tilaisuus kaikin puolin. Itselleni todellinen silmienaukaisija oli energinen nuorimies Kevitsan kaivoksesta, joka esitteli seuraavan henkilöstöryhmien ongelmatietoisuutta koskevan havainnon:
Kaivosmaailman keskeiset tuotantoon vaikuttavat ongelmat ovat tuttuja
  • 100 % työntekijöille
  • 74 % työnjohdolle
  • 9 % keskijohdolle
  • 4 % ylimmälle johdolle
  
Aika pelottava lista. Varsinkin tuo keski- ja ylimmän johdon tietämättömyys arjen ongelmista on häkellyttävää tasoa. Kaivosmaailma toki poikkeaa lainalaisuuksiltaan suuresti korkeakouluista. Kaivoksissa tehdään tyypillisesti vuorotyötä ja alihankkijoilla on suuri rooli tuotannossa. Eroista huolimatta pahoin pelkään, että ainakin samansuuntaisia ovat vastaavat luvut Lapin AMKissakin. Ihmisluonteeseen vaan kuuluu, että hyvät uutiset tavoittavat johdon ripeästi, huonot uutiset hitaasti tai ei ollenkaan. Siinä käy helposti niin, että johdon kuva omasta organisaatiosta muotoutuu ylipositiiviseksi.
Olen jo toivoni siinä suhteessa menettänyt, että istumalla omassa konttorissani tuntuma talon toimintaan säilyy. Vaan eipä hätää, vielä minä osaan konttoristani ulos ilman opaskoiraa. Meinaan ennen kesälomia kierrellä talossa selvästi enemmän kuin tähän asti. Toivottavasti kiertely jalostuu tietämykseksi.
 
Reijo blogi.jpg
 

Muistutus Blogikirjoittamisestani...

Aloitin Blogikirjoittajan uran 01.07.2014 tavallaan "yleisön pyynnöstä". Olen ottanut kaiken kaikkiaan kirjoituksillani kantaa 1960-luvun puolesta välistä asti.

Olen siin ehtinyt tähän astisen elämäni aikana kirjoittaa aika monta tekstiä. Tahti tuntuu vain kiihtyvän. Tosin huomisesta päivästä en - minäkään - uskalla sanoa/kirjoittaa mitään mutta ken elää, hän näkee...

Olen taannoin hiukan vihjannut, mksi olen aikanaan aloittanut kirjoittamisen. Se liittyy kokeemaani vääryyteen, epäoikeudenmukaisuuteen erään 1960-luvun puolenvälin puolukkareissun uutisoinnista paikallisessa lehdessä. Uutisoinin tapahtumat sijoittuvat Simon Pömiön silloisen tutka-aseman läheisyyteen...

Tällä hetkellä Blogisivullani on 1244 viestiä ja niillä on 31622 sivun katselua - ei paha.

Toivon, että mm. Sinulla on kiinnostusta vilkaista myös vanhoja tekstejäni/viestejäni, joiden joukossa kukaties on erityisen kiinnostavia lainauksia, kommentteja ja kannanottoja.

Edelleenkään viestini eivät kirvoita lukijoitani kommenttikirjoituksiin. Niitä toivon saavani lukea jatkossa - kiitos.