torstai 2. heinäkuuta 2015

Helsinki 1975 Rikkiammuttu sopimus, kannattaa katsoa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Ulkolinja: Rikkiammuttu sopimus




TV1 torstaina 2.7.2015 klo 22.00 - 23.00, uusinta keskiviikkona 8.7. klo 23.00
Yle Areenassa 30 päivää
Heinä-elokuun vaihteessa 1975 Helsingin keskusta oli täynnä poliiseja ja mustia autoja. 35 valtion päämiehiä kuljetettiin tarkoin vartioituna Finlandia-talolle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen ETYKiin.

Leonid Brezhnev allekirjoittaa sopimuksen
Kuva: Yle
Kokouksessa allekirjoitettiin yhteinen sopimus, jonka piti taata rauha Eurooppaan mittaamattomiksi ajoiksi. Kokous synnytti – ainakin Suomessa – poliittisen euforian tunteen.

Eurooppaan pysyvät rajat

Suomessa, Helsingissä, on sovittu, että Euroopan rajat ovat pysyviä ja että kaikissa allekirjoittajamaissa kaikki kansalaiset saavat yhtäläiset ihmisoikeudet, myös Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa. Niin ainakin läntisessä Euroopassa uskottiin.

Kekkonen ja Brezhnev Helsingissä
Kuva: Yle
Helsingin päätösasiakirjan ensimmäinen allekirjoittaja, Saksan silloinen liittokansleri Helmut Schmidt toppuuttelee suomalaista euforiaa, joka on taas heräämässä sopimuksen 40-vuotisjuhlien kynnyksellä.
"Se oli ennen kaikkea tilaisuus tavata muita valtionpäämiehiä ja keskustella suoraan heidän kanssaan", nyt 96-vuotias liittokansleri Schmidt sanoo.
"Me puhuimme suoraan DDR:n johtajan Erich Honeckerinkanssa, Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev puhuivat keskenään."

Yleviä periaatteita rikottu

Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Oikeastaan kaikkia Helsingissä sovittuja yleviä periaatteita on rikottu: vain neljä vuotta Helsingin kesäisen huippukokouksen jälkeen Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin.

Tuhoutuneen koulun pihalla kirja
Kuva: Yle
Rikkomusten lista on pitkä: Yhdysvaltain sotatoimet Irakissa ja Afganistanissa, Jugoslavian hajoamiseen johtaneet tapahtumat ja niin edelleen.
"Kaikkein törkeimmät loukkaukset on tehty viimeisen vuoden aikana", sanoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) asiantuntijapaneelin johtaja, saksalainen Wolfgang Ischinger.
Hän viittaa Krimin liittämiseen Venäjään ja sotatoimiin Ukrainassa. Ukrainassa ETYJ on ainoa merkittävä järjestö, joka toimii edes jollakin tavalla sotarintamilla: valvoo haurasta tulitaukoa, ja laskee etulinjasta pois vedettyä raskasta tykistöä ja tankkeja.
Dokumentti on esitetty TV1:llä edellisen kerran toukokuussa 2015.
Vesa Toijonen, ohjaaja

Blogisivuni 1-vuotispäivä...

Näyttökertakaavio 30258 sivun katselua - 1168 viestiä, julkaistu viimeksi 1.7.2015

Eilen 01.07.2015 vietin Blogisivuni 1-vuotispäivää vaimoni kanssa työn merkeissä Selkäsaaressa.
Blogisivuani on katseltu vuoden aikana keskimäärin runsaat 80 kertaa ja olen kirjoittanut/lainannut noin kolme tekstiä päivässä.

Aloittaessani bloggarina ajattelin kirjoittavani tekstin, pari viikossa. Ruokahalu kasvaa syödessä, sanotaan, ehkä tässä on näin käynyt. Todennäköisesti jatkan entiseen tyyliin, katsotaan nyt sitten...

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Bulvaani mikä bulvaani, näkeehän sen sokea Reettakin...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Talous  | 

Oikeusprofessori: Jos kyseessä on bulvaani, Fennovoiman hakemus voidaan hylätä

Eurooppa-oikeuden professorin mukaan ydinvoimahankkeessa täytyy ottaa huomioon myös Suomen huoltovarmuus niin rauhan kuin sodankin aikana.



Juha Raitio
Juha Raitio Kuva: Yle

Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio pitää mahdollisena, että Fennovoiman ydinvoimalupahakemus hylätään. Raition mukaan tärkeätä on nyt selvittää, onko Fennovoiman yllätysosakas aidosti kroatialainen.
– Jos kyseessä on bulvaani, niin silloin se muuttaa tämän asetelman. Silloin se toimija asiallisesti ottaen on jonkun EU:n ulkopuolelta tulevan toimijan välikätenä, Helsingin yliopistossa professorina toimiva Raitio selitti Ylen päivän kasvo -ohjelmassa.
Bulvaani tarkoittaa ostajaa, joka toimii välikätenä toiselle yritykselle. Raitio muistutti, että Suomen valtio on vaatinut Fennovoiman ydinvoimahankkeelle vähintään 60 prosentin EU- tai Eta-alueelta tulevaa omistusta.
– En tuijottaisi tässä pelkästään siihen, että kyseessä on paperilla kroatialainen yritys, Raitio sanoi.
Fennovoiman yllätysosakkaaksi ilmestyi eilen tiistaina kroatialainen yritys nimeltään Migrit Solarna Energija. Yrityksellä on epäilty olevan taustallaan venäläisiä liikemiehiä.
Raitio korostaa, että on valtiovallan harkinnassa, millaiset johtopäätökset tehdään. Työ- ja elinkeinomiisteriö ilmoitti tänään lähettäneensä Fennovoimalle lisäselvityspyynnön kroatialaisyhtiön tosiasiallisesta omistuksesta.
Raition mukaan ydinvoimahankkeessa täytyy ottaa huomioon myös Suomen huoltovarmuus niin rauhan kuin sodankin aikana.
– Tässä mielessä turvallisuuskysymykset nousevat framille myöskin Fennovoiman osalta, Raitio jatkoi.

Hoh hoijaa sano...

Toivottavasti Suomen nykyhallitus puhaltaa pelin poikki tai antaa omistuspohjan hankkimiselle lisäaikaa  oikeiden osakkeenomistajien hankkimiseksi/löytämiseksi...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:



Migrit Energija ei kommentoi: "Toimitusjohtaja ei ole tavoitettavissa"

Fennovoiman uuden kroatialaisomistajan jäljet johtavat Moskovaan

TALOUS  

Kroatialaisyhtiön vastuuhenkilöiden takaa löytyy Helsingin Sanomien tietojen mukaan tunnetun venäläisen Inteko-rakennusyhtiön johtajia.
Kroatian kaupparekisteristä löytyvät sekä Migrit Solarna Energija Migrit Energija -yhtiö. Molemmat on Kroatian kaupparekisterin mukaan rekisteröity Zagrebiin vuosina 20112012.
Migrit Solarna Energijan perustaja on Migrit Energija -yhtiö. Sen vastuuhenkilöiksi on nimetty Grigory Edel ja Maksim Soloshshanskiy.
Edelin asuinpaikkaa ei ole kaupparekisterissä mainittu, mutta Soloshtshanskin osoite on Lontoossa. Sieltä löytyy saman niminen Kent School -nimisessä sisäoppilaitoksessa opiskellut henkilö, jonka isä on oppilaitoksen kotisivuilta löytyvien tietojen mukaan Oleg Soloshshanskiy Moskovasta.
Oleg Soloshtshanski on paljon julkisuudessa olleen venäläisen rakennusyhtiön Intekon pääjohtaja.

Moskovan Lomonosovin nimeä kantavan valtionyliopiston taloustieteen laitoksen sivuilta löytyy sementtiteollisuuteen liittyvä tutkimustyö muutaman vuoden takaa, jonka tekijä on Grigori Edel.
Hänen isännimensä on työstä löytyvien tietojen mukaan Konstantin.
Intekon johtajien joukossa on yhtiön kotisivujen mukaan myös Konstantin Edel, joka on yhtön strategisten asioiden varajohtaja.
2011 Intekon omistajaksi tuli rakennusalan lisäksi muun muassa pankkiliiketoiminnassa mukana oleva liikemies Mihail Šišanov. Venäläisen Vedomosti-lehden mukaan hän omistaa 95 prosenttia Intekosta. Loput viisi prosenttia omistaa Venäjän valtion omistama Sberbank-pankki.
Vedomosti tosin kertoi tammikuussa, että kyproslainen yhtiö vaatii Intekonin omistusta itselleen ja että Shishanov ei ehkä ole sen todellinen omistaja. Shishanov omistaa myös enemmistön perustamastaan Binbank-nimisestä pankista.

Voimalaitos käyttöön vuonna 2024

Joulukuu 2014 Eduskunta hyväksyi täydennetyn periaatepäätöksen Fennovoiman ydinvoimalasta.
Kesäkuu 2015
Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle. Asiakirjat painavat 250 kiloa. Hakemuksen käsittely kestää 1,5–2 vuotta.
2018
reaktori ja turbiinisalin rakentaminen alkaa.
2022
Voimalaitos saanee käyttöluvan.
2024
Voimalaitos otetaan kaupalliseen käyttöön.


Inteko oli paljon julkisuudessatakavuosina, jolloin yhtiön omistajana oli Moskovan kaupungin silloisen kuvernöörin Juri Lužkovin vaimo Jelena Baturinayhdessä veljensä Viktor Baturininkanssa.
Intekon 1990-luvun alussa yhdessä perustaneet sisarukset riitaantuivat yhtiön omistuksesta vuoden 2005 tienoilla ja käräjöivät omistuksesta pitkään. Yhtiö jäi Jelena Baturinalle, joka myi omistuksensa edelleen.
Intekolla oli yhteys myös Suomeen, sillä Viktor Baturin omisti Lappeenrannassa sijaitsevan tyhjilleen jääneen Joutsenranta-hotellin, joka sittemmin on siirtynyt veroparatiisiyhtiön omistukseen.
Kroatian kaupparekisteritietojen perusteella Migrit Solarna Energija ei näytä kovin vahvalta ehdokkaalta miljardiluokan ydinvoimalan omistajaksi ja rahoittajaksi.
Migrit Solarna Energija on perustettu vuonna 2011 vajaan 3 000 euron osakepääomalla, ja tuoreimpien rekisteriin toimitettujen tietojen perusteella Migrit Solarna Energija on edelleen pieni yhtiö.
Yhtiö on jättänyt kaupparekisteriin toissa vuoden tilinpäätöksen, jonka mukaan yhtiöllä oli vuoden 2013 lopulla Fennovoiman voimalahankkeen mittakaavaan suhteutettuna hyvin vähän varoja.
Fennovoiman suurimman osakkeenomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Elina Engman on tyytyväinen kroatialaisen energiayhtiön Migrit Solarna Energijan osallistumiseen ydinvoimalan rahoittamiseen.
”Heidän rahoitussitoumuksensa on hieman yli 150 miljoonaa euroa. Olemme tehneet yhtiöstä perusteellisen ja kattavan selvityksen, johon olemme tyytyväisiä. Lisäksi olemme saaneet uudelta omistajalta ja heidän pankiltaan ilmoituksen halukkuudesta rahoittaa voimalaa. Heidän strategian ytimessä on tuottaa hiilidioksidista vapaata uusiutuvaa energiaa”, sanoo Engman.
Voimaosakeyhtiö SF:n omistusosuus Fennovoimasta on rahoitussitoumusten toteutumisen jälkeen 64 prosenttia Fennovoimasta. Venäjän valtion ydinenergiayhtiön omistusosuus on 36 prosenttia.
Valtio on edellyttänyt, että Fennovoimasta vähintään 60 prosenttia on suomalaisissa käsissä. Suomalaisiksi omistajiksi tulkitaan tosin kaikki EU- tai ETA-maista tulevat omistajat.
Voimaosakeyhtiö SF:n suurin osakkeenomistaja on teräsyhtiö Outokumpu 19 prosentin omistusosuudella. Migrit Solarna Energijan omistusosuus on 14 prosenttia ja epäsuorasti yhdeksän prosenttia Fennovoimasta.
Yhtiön taseen loppusumma oli hieman yli miljoona euroa. Tilinpäätöksissä tase kertoo, kuinka paljon yhtiöllä on varoja ja velkoja.
Voimaosakeyhtiö SF:n uudeksi osaomistajaksi esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa energiayhtiö Migrit Solarna Energija, mutta Fennovoiman tiedotteessa annetaan linkki hieman erinimisen yhtiön verkkosivuille. Yhtiö on nimeltään Migrit Energija, ja se kuuluu samaan yritysryppääseen Migrit Solarna Energijan kanssa.
Migrit Energijan johtaja on vaihtunut maaliskuussa. Kaupparekisterin mukaan edellisen johtajan kotipaikka oli Moskova.

Yhtiö kertoo investoneensa Kroatian suurimpaan aurinkovoimalaan, joka rakennettiin vuonna 2012 Orahovicaan. Voimalan teho on 0,5 megawattia.
Migrit Energija on Migrit Solarna Energijan tapaan pieni yhtiö: se on perustettu vuonna 2012 noin 26000 euron osakepääomalla. Toissa vuoden tilinpäätöksessä konserni kertoo, että sen tavoitteena on tehdä investonteja uusiutuviin energianlähteisiin Kroatiassa. Konsernin taseen loppusumma oli vajaat 1,4 miljoonaa euroa.
Verkkosivuillaan Migrit Energija nostaa näkyvästi esiin sen, että yritys sponsoroi Kroatian rullakiekkomaajoukkuetta.
HS tavoitteli tiistaina illalla Migrit Energijan toimitusjohtajaa kommentoimaan asiaa.
Yhtiön pääkonttorista Zagrebista kerrottiin puhelimitse, että toimitusjohtaja Grigori Edel ei ole tavoitettavissa tällä viikolla.
"Ikävä kyllä [Grigory Edelin] kanssa keskusteleminen ei missään tapauksessa ole mahdollista tällä viikolla enkä ole varma, onko se mahdollista myöskään ensi viikolla. Tältä viikolta voin vakuuttaa, että se ei ole mahdollista", kertoi Edelin henkilökohtaiseksi avustajaksi esittäytyvä Matea Zukusiz puhelimitse HS:lle.
Onko toimitusjohtaja lomalla?
"Hän ei ole tavoitettavissa."
Voitteko kertoa perustietoja yhtiöstänne Migrit Solarna Energijasta?
"Kaikki tarkat tiedot ovat verkkosivuillamme: Milloin yhtiö perustettiin, mitä projekteja meillä on ollut tähän mennessä. Siellä on kaikki tiedot myös englanniksi", Zukusiz kommentoi.
Onko muu yhtiön henkilöstö tavoitettavissa?
"Tällä hetkellä ikävä kyllä ei."
Zukusiz kehottaa ottamaan yhteyttä yhtiön verkkosivuilta löytyvään yleiseen sähköpostiin lisätietojen saamiseksi.
"Sitten voimme ehkä järjestää tapaamisen, puhelinsoiton tai voitte ehkä kirjoittaa kysymykset mistä tahansa, mitä haluatte tietää yhtiöstämme. Annamme teille vastaukset sähköpostitse tai muilla keinoin."
Pyhäjoen voimalan toteutuminen on edelleen epävarmaa.
Rehn kertoi tiistaina, että työ- ja elinkeinoministeriö tarvitsee lisäaikaa sen varmistamiseen, että Fennovoiman kotimainen omistus todella on 60 prosenttia. Jos näin ei ole, rakennuslupahakemus hylätään, Rehn sanoi.
Korjaus kello 19.53: HS tavoitteli puhelimitse Migrit Energijan toimitusjohtajaa, ei Migrit Solarna Energijan toimitusjohtajaa, kuten jutussa aluksi virheellisesti kirjoitettiin.