tiistai 2. kesäkuuta 2015

Miten tällainen on mahdollista - Suomessa?

Kyllä oli pakko hieraista silmiä nähdessäni alla olevan otsikon/artikkelin. Kylä kontrolli on pettänyt pahemman kerran, jos todellakin kuorma-autolasteittain tietokoneita on hävinnyt kuin tuuleen...

Tämän päivän lehdessä oli hiukan lisäinformaatiota. Tietokonelaitteistoja on kaiken kaikkiaan yli 10.000 kpl ja epäillään suurimittakaavaista rikosta. 

Arvattavasti tietokonelaitteistovirta on suuntautunut maan rajojen ulkopuolelle...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Poliisi tutkii: Espoon kaupunki kadottanut "monta kuorma-autollista" tietokoneita

Kaupunki yritti selvittää katoamista, mutta ei onnistunut. Poliisi on selvittänyt epäselvyyttä jo puoli vuotta

KAUPUNKI  
JUKKA GRÖNDAHL HS
Espoon kaupunki on tehnyt selvityspyynnön poliisille koskien epäiltyä leasing-tietokoneiden katoamista. Kuvassa tietokone Tapiolan kirjastossa.
Espoon kaupunki on tehnyt selvityspyynnön poliisille koskien epäiltyä leasing-tietokoneiden katoamista. Kuvassa tietokone Tapiolan kirjastossa.
Espoon kaupungilla on kateissa yli 9 600 pöytätietokonetta, kannettavaa tietokonetta, näyttöjä sekä tulostimia, joita se on vuokrannut leasing-sopimuksella alan palveluntuottajilta.
Espoon kaupunki teki poliisille tutkintapyynnön asiasta viime joulukuun alussa, sen jälkeen kun kaupunki oli yksin yrittänyt selvittää kadonneiden koneiden arvoitusta.
"Hävinneiden laitteiden määrä on käsittämättömän suuri. Laitteet ovat kadonneet ilmeisesti usean vuoden aikana", sanoo liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Espoon kaupungilta.

Kukaan
 ei Suuperkon mukaan tiedä, minkälaisia tietoturvariskejä hävinneistä koneista aiheutuu, vaikka koneet ovatkin olleet suojattuja salasanoilla.

"Sopimusten mukaan palveluntuottajan tehtävänä on ollut huolehtia käytöstä poistettujen laitteiden tietoturvallisuudesta."Hän ei ole koskaan aiemmin kuullut puhuttavan vastaavanlaisesta katoamisesta. "Kun laitteet kerätään yhteen, niistä saadaan monta kuorma-autollista."
Espoon kaupungilla on käytössään yli 25 000 tietokonetta. Kaupunki kertoi tilanteesta maanantaina illansuussa työntekijöille.
"Kaupunginjohto ei epäile henkilökuntaa, mutta poliisi selvittää tietysti kaikki vaihtoehdot", Suurperko kertoo.
Hän korostaa, että mistään yksittäisestä virastosta tai yksiköstä ei ole kadonnut silmiinpistävän paljon laitteita.
Kadonneiden laitteiden arvoksi kaupunki arvioi useita miljoonia euroja. Lisäksi kaupunki saattaa joutua maksamaan leasing-yhtiöille viivästysvuokria, koska laitteita ei ole palautettu.
Juuri korkeaksi kohonnut viivästysvuokrien määrä herätti kaupungin uuden tietohallintojohtajan Jukka Pitkäsen, kun hän tuli virkaansa vuonna 2012.
Selvitystyö on ollut Suuperkon mukaan erittäin haastavaa ja koskenut useita sopimusosapuolia.
Espoon kaupunki oli hankkinut Fujitsulta  it-laitteiden elinkaaripalvelut eli vuokrannut niitä. Niihin on sisältynyt tilattujen laitteiden toimitukset, ja poistot, laiterekisterin ylläpito sekä raportointi rahoitusyhtiö Danske Financelle.
Danske Finance kieltäytyi kommentoimasta asiaa pankkisalaisuuksiin vedoten.
It-laitteiden elinkaaripalveluihin liittyvät arvioinnit ovat vielä kesken, mutta jo tähän mennessä saadut alustavat tiedot ovat kaupungin mukaan osoittaneet isoja puutteita sopimusosapuolten eli palveluntuottajien toiminnassa.
"Kun emme päässeet itse selvityksissä eteenpäin, kaupunki teki 1. joulukuuta 2014 tutkintapyynnön poliisille", Suuperko kertoo. "Tästä ei tiedotettu, jotta poliisilla säilyisi etumatka tutkinnassa."
Poliisi jatkaa parhaillaan esitutkintaa ja tiedottaa aikanaan tuloksista.
Epäselvyyksien vuoksi Espoon kaupunki uudisti ict-palvelujen hallintajärjestelmänsä vuonna 2014. Nykyistä järjestelmää ylläpitää CGI Suomi Oy ja rahoitusyhtiönä on Kuntarahoitus Oy.
Epäselvyydet eivät koskea näitä nykyisiä sopimuskumppaneita, kaupunki tähdentää.

Ja lähes uskomaton tarina jatkuu:


Espoon kadonneiden tietokoneiden mysteeri jatkuu: yksi kone löytyi valtuuston puheenjohtajan komerosta

KAUPUNKI 
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Yksi Espoon kadonneista tietokoneista löytyi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jyrki Kasvin vaatekomerosta.
Yksi Espoon kadonneista tietokoneista löytyi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jyrki Kasvin vaatekomerosta.
Yksi Espoon lähes 10 000 kadonneesta laitteesta on löytynyt. Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi (vihr) löysi kadonneen tietokoneen omasta komerostaan.
Kasvi sai kaupungin kannettavan tietokoneen käyttöönsä, kun hän oli edellisen kerran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, vuosina 2011–2012.
"Läppäristä meni tuolloin näyttö rikki, eikä kukaan osannut kertoa, mihin se olisi pitänyt lähettää huoltoon", Kasvi sanoo.
Vähitellen rikki mennyt kannettava jäi vaatekomeroon paperipinojen alle. Kun kadonneista koneista alettiin puhua, "kaivoin paperipinon esiin, ja siellähän se möllötti", Kasvi sanoo.
Kasvin mukaan kellään ei ollut tietoa, että tietokone olisi ollut edes olemassa, eikä sen perään kyselty missään vaiheessa.
"Onko siitä kuitenkin koko tämä aika laskutettu kaupunkia? Aika mielenkiintoista, jos se on osattu tehdä, mutta ei kertoa sitä, mihin lähettää kone huoltoon."
Espoon yli 9 600 kadonneen pöytätietokoneen, kannettavan tietokoneen, näytön sekä tulostimen tapausta Kasvin rikki menneen kannettavan kaltaiset tapaukset tuskin ratkaisevat.
"Luulen, että vastaavia unohduksia on korkeintaan jokunen kymmenen. Kaupungin henkilöstöltä laitteita on jo kysytty", Kasvi sanoo.
Espoon kadonneita laitteita on vuokrattu leasing-sopimuksella alan palveluntuottajilta. Tietokoneiden katoamisen jälkeen Espoo on vaihtanut tietokoneenkäyttäjiensä tuesta ja koneiden elinkaaresta vastaavaa alihankkijaa. Nyt koneita hoitaa CGI Suomi.
Espoo teki kadonneista laitteista rikosilmoituksen joulukuun alussa 2014. Poliisin tutkimukset keskittyvät muutaman viime vuoden ajalle.
Länsi-Uudenmaan poliisin arvion mukaan tapauksen selvittäminen kestää kuukausia, eikä se välttämättä ratkea koskaan.
Jo valmiiksi outo tapaus on alkanut saada absurdeja piirteitä. 
On Kasvin komerosta löytynyt kone, ja maanantainen kaupunginvaltuuston kokous."Sekä kaupunki että poliisi ovat tätä jo yrittäneet selvittää, eikä kukaan tahdo saada kokonaisuudesta tolkkua. Tieto siitä, mitä ja missä koneita on ollut, on puuttunut täysin", Kasvi sanoo.
Maanantaina Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa oli esillä kyberturvallisuutta käsitellyt aloite. Se ei suoraan liittynyt kadonneisiin koneisiin, sillä aloite tehtiin, ennen kuin kadonneista tietokoneista kerrottiin julkisuudessa. 
Aloitteen tehnyt Kurt Byman (ps/sit) sai kadonneista tietokoneista maanantaina kuitenkin todennäköisesti lisäpontta.
Byman aloitti puheenvuoronsa ja alkoi esitellä dioja. Kasvin mukaan Byman oli valtuuston sääntöjen mukaisesti esitellyt esitettäväksi tarkoitetun materiaalin etukäteen.
"Koska sitä oli kymmeniä kalvoja, kerroin että hänellä on viisi minuuttia aikaa. Kuntalaki kieltää kokouksen ilmeisen venyttämisen, ja puheenjohtajan on puututtava siihen", Kasvi sanoo.
Valtuutetun ensimmäinen puheenvuoro kustakin aiheesta saa kestää viisi minuuttia, seuraavat kolme.
Kasvi keskeytti Bymanin noin viiden minuutin jälkeen ja sanoi, että valtuustossa ei pidetä luentoja. Keskeytyksestä syntyi parin minuutin väittely Bymanin ja valtuuston puheenjohtajan Kasvin välille. Muut valtuutetut seurasivat näytelmää hiljaa paikoiltaan.
Lopulta Byman sai sanotuksi, ettei ole tyytyväinen kaupungin virkamiesten antamaan vastaukseen. Aloitteesta ei keskusteltu tämän enempää, sillä muita puheenvuoroja ei pyydetty.
Paikalla ollut HS:n kaupunkitoimittaja Joonas Laitinen ei ole valtuuston kokouksissa aiemmin todistanut yhtä outoa näytelmää.
Espoon kaupungin virkamiesten Bymanin aloitteeseen antamasta vastauksesta saa kuvan, että Espoossa kaikki on tietoturvan suhteen hallinnassa.
Kasvin mukaan näin ei kuitenkaan välttämättä ole esimerkiksi juuri kadonneiden tietokoneiden kohdalla.
"Ennen kuin tietää, mikä iso kuva on, on hirveän vaikea tehdä sellaisia korjaavia toimenpiteitä, että vastaavaa ei tapahdu uudestaan. Se tässä on hankalin asia."
Sitten on vielä Kasvin komerosta löytynyt kone, josta kukaan kaupungilla ei tiennyt tai kysellyt mitään. Kasvi myöntää, että olisi tietenkin voinut itse olla vielä aktiivisempi koneen korjaamisen kanssa. Jossain vaiheessa asia kuitenkin jäi, kun kukaan ei osannut kertoa, mitä koneelle olisi pitänyt tehdä.
Nyt kannettavalla ei enää tee mitään.
"Sillä alkaa olla lähinnä museaalista arvoa", Kasvi sanoo.
Kasvi ei usko, että kadonneiden laitteiden tapaus voisi enää muuttua absurdimmaksi.
"Nyt alkaisi jo olla synteesin aika, ja löytyä jokin selitys. Ovatko koneet todella kadonneet, vai onko niiden kirjauksessa vain sattunut jotain todella kummallista? Kukaan ei tiedä."
Yksi myönteinen puoli Kasvin komerosta löytyneessä kannettavassa kuitenkin on. Nyt kadonneita laitteita on enää 9 603.




maanantai 1. kesäkuuta 2015

Kyllä tiede on ihmeellistä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Tiede  | 

Ryppyvoide voi rypistää ihoa entisestään

Kasvoja siloittavien anti ageing -voiteiden teho perustuu usein siihen, että ainesosat turvottavat ihon pintaa. Voiteen käytön lopettamisen jälkeen turvotus lakkaa ja iho saattaa näyttää aikaisempaa ryppyisemmältä. Voidekierteelle altistavat kuivattavat pesu- ja kuorintaaineet.


Nainen levittää voidetta kasvoihinsa.
Kasvoja siloittavien anti ageing -voiteiden teho perustuu usein siihen, että ainesosat turvottavat ihon pintaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Vilkaisu purkin tuoteselosteeseen kertoo mitä voide on itseensä syönyt. Ryppyvoiteiden turvottavia ainesosia on muun muassa hyaluronihappo, jonka teho perustuu siihen, että yhdiste imee itseensä nestettä ja täyttää näin ihon pintaryppyjä. Hyaluronihappoa löytyy useista suosituista anti age -voiteista, ja sitä käytetään täyteaineena esimerkiksi huulissa injektioina.
– Hyaluronihapon vaikutus perustuu sen erinomaiseen kosteuden sitomiskykyyn. Se sitoo kosteutta soluväleihin. Hyaluronihappoa on ihossa myös luonnostaan, kertoo kosmetiikkaneuvoja Merike Laine Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksestä.
Farmaseutti Päivi Kousan mukaan hyaluronihappo ja muut ihon turvottajat vaikuttavat ihoon samalla tavalla kuin vesi, mutta vaikutus kestää pidempään.
– Ihon pintasolukkoa kattotiilimäisesti peittävät keratiinilevyt turpoavat mikroskooppisesti pituussuunnassaan pelkällä vedelläkin. Tosin vedellä vaikutus on lyhytaikainen, koska vesi haihtuu, Kousa kuvailee.
Samanlainen turvottava vaikutus on myös sorbitolilla, propyleeniglykolilla ja glyserolilla. Kun voiteen käytön lopettaa, voi peilissä koittaa ikävä yllätys, iho tuntuu kuivalta ja näyttää entistä ryppyisemmältä.
Kousan mukaan vaikutus ei kuitenkaan ole pysyvä, vaikka käyttö olisi jatkunut vuosia. Iho palautuu kuukauden sisällä ennalleen.
– Pienet pintarypyt voivat voiteen puutteessa näkyä paremmin. Vaikutus on tilapäinen. Voide vaikuttaa ihon pintasolukkoon, joka uusiutuu kiivaasti kuukauden välein, en usko että voide venyttää ihoa, Kousa arvioi.
– Kaikki isommat rypyt ovat kasvojen luuston ja perimän sekä auringon ja muiden ympäristötekijöiden tulosta.

Voide koukuttaa

Tilapäistä tai ei, voiteen lopettamisella on vaikutuksensa: Päivi Kousan mukaan turvottavat voiteet voivat johtaa ryppykierteeseen, jonka tutumpi versio on huulirasva-addiktio. Anti age -tuotteen käytön keskeyttäminen kannattaa siis ajoittaa niin, ettei lähitulevaisuudessa ole erityistä hehkeyttä vaativia tilaisuuksia.
– Huulirasvakierteestä pääsisi helposti eroon, jos malttaisi olla muutaman päivän ilman. Aika moni on koukussa kasvovoiteisiin samalla tavalla. Toisissa voiteissa on niin paljon kosteutta sitovia ainesosia, että ne vaikuttavat myös ihon kosteuteen sitä vähentävästi ja tällöin iho tarvitsee tuotetta lisää ja lisää, Kousa toteaa.
Mitä vähemmän ihossa on suojaavaa rasvaa, sitä helpommin se rypistyy. Kousan mukaan kannattaakin olla tarkkana, ettei valitse pesu- ja kuorintatuotetta, joka vie iholta suojaavaa rasvaa. Meikitkin voivat kuivattaa.
– Kuivuminen altistaa voidekierteelle, Kousa toteaa.

Aurinkovoide on ainoa anti-age

Ihon rypistyminen johtuu sen pinnan alla olevien elastiini- ja kollageeni­säikeiden venymisestä. EU-lainsäädännön mukaan kosmetiikkatuotteet eivät kuitenkaan saa imeytyä ihon pintakerroksia syvemmälle, joten ainoa pitkäaikaisvaikutteinen anti age -voide onkin mikä tahansa aurinkovoide, joka estää ultraviolettisäteiden pääsyn ihoon.
Ubikinoni- tai Q10-voiteilla taas pyritään antioksidantein korjaamaan jo iholle tulleen uv-säteilyn tuhoja, mutta jotta ihovoiteen voi mainostaa estävän tai hidastavan vanhenemista, siinä pitää olla myös uv-kerroin.
– Aineen osuus, joilla tuotetta mainostetaan, on usein niin pieni, että vaikuttava aine on todennäköisesti jokin muu. Mitä myöhemmin aine lukee tuoteselosteessa, sitä vähemmän sitä tuotteessa on, toteaa kosmetiikan turvallisuuden asiantuntija, konsultti Eeva-Liisa Sainio.
Sainio kertoo olevansa ryppyvoiteiden suhteen realisti.
– Kyllä kosmetiikalla on mahdollista saada iho hehkuvaksi ja sileämmäksi vaikka illan juhliin. Ihon pinta voidaan tasoittaa tilapäisesti esimerkiksi seerumeilla ja silikonilla. Itse käytän erilaisia öljyjä. Pitkäaikaisvaikutusten kannalta tärkeintä on pitää ihon pinta kosteana ja estää sen palaminen, Sainio summaa.

Jaaha, pitäisikö minun(kin) olla aidosti jo huolissaan...

Minäkin olen kehua retostellut hallituspohjaa, hallituksen muodostamista, vähin hallitusohjelmaakin mutta...

Pitäisikö minun(kin) olla aidosti jo huolissaan, kun VM:n eli valtionvarainministeriön arvion mukaan hallituksen leikkaukset rappaavat meitä eläkeläisiä aika lailla. No onneksi tuo ei tule ihan puun takaa. Täytyy seurata tilannetta.




Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


VM: Eläkeläiset ja lapsiperheet kärsivät eniten hallituksen leikkauksista

Eläkeläiset ja lapsiperheet kantavat suurimman taakan leikkauksista, ministeriön vaikuttavuusmuistiossa arvioidaan

POLITIIKKA 
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen säästötoimet kohdistuvat väestöryhminä arvioiden voimakkaimmin eläkeläisiin ja ikääntyneisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin ja sosiaaliturvan varassa oleviin, arvioi valtiovarainministeriön (VM) vaikuttavuusmuistio.
Työlliset sitä vastoin hyötyvät taloudellisesti hallitusohjelmasta.
Leikkausten ja veronmuutosten kokonaisarvosta 15 prosenttia kohdistuu eläkeläisiin ja ikääntyneisiin. Sama prosenttiluku osuu lapsiperheiden kannettavaksi.
Helsingin Sanomat pyysi vaikuttavuusarvion VM:ltä maanantaina Yleisradion uutisoitua siitä ensimmäisenä.
Työttömien ja sosiaaliturvan saajien osuus leikkauksista on 13 prosenttia ja opiskelijoiden osuus kahdeksan prosenttia.
Valtiovarainministeriö ei ole toistaiseksi julkistanut muistiota verkkosivuillaan.
Muistiossa laskettiin alustavasti hallitusohjelmassa mainittujen leikkausten suoria vaikutuksia eri hallinnonaloihin ja väestöryhmiin.
Hallinnonalan vaikutukset voivat vaikuttaa välillisesti myös väestöryhmiin suorien heikennysten lisäksi.
Eläkeläisten ja ikääntyneiden 16 prosentin vaikuttavuusosuus syntyy muistion mukaan ennen kaikkea kansaneläkeindeksin jäädytyksestä, joka alentaa etuuksia ja kiristää verotusta eläketulovähennyksen supistumisen vuoksi. Arvio sisältää myös 135 miljoonaa euroa menolisäyksiä.
Työttömillä suurimmat vaikutukset tulevat indeksejä ja työttömyysturvaa koskevista muutoksista, lapsiperheillä indekseistä ja päivähoitoratkaisuista.
"Päivähoitoa koskevat toimenpiteet kohdistuvat vaihtelevasti erilaisiin lapsiperheisiin", muistiossa todetaan.
Opiskelijoiden vaikuttavuusosuus koostuu opintotukea koskevista toimenpiteistä ja maisterintutkinnon työelämäkelpoisuuden parantamiseen tähtäävästä uudistuksesta.
Työllisten osuuteen on VM:n mukaan laskettu muun muassa vuorotteluvapaajärjestelmää ja sairauspäivärahojen määräytymistä koskevat uudistukset.
Suurimmat prosentuaaliset vaikutukset kohdistuvat julkiseen hallintoon ja koulutukseen.
Julkisessa hallinnossa suurimmat vaikutukset syntyvät valtionosuuksien muutoksista, erikoissairaanhoidon kustannusten alenemisesta ja yleisen turvallisuuden ja järjestyksen määrärahojen korotuksista.
Koulutuksessa säästöt hankitaan peräti 95-prosenttisesti toisen ja kolmannen asteen koulutuksen menosäästöistä.
Yritysten vaikuttavuuteen on laskettu yritystukien muutos ja liikennehankkeita koskevat muutokset.
Ulkomaan toiminnoista saatavat säästöt koostuvat kehitysyhteistyön ja sotilaallisen kriisinhallinnan vähentämisestä.

Muistio on tekijöiden mukaan vain suuntaa-antava, koska eri väestöryhmien kohtelu vaihtelee osin julkisen sektorin menojen ja tulojen muutosten lisäksi sen mukaan, miten verotuksen muutokset vaikuttavat kunkin asemaan.
Varsinaisia tulonjakovaikutuksia laskelma ei kerro.
Hallitus listasi ohjelmassaan menosäästöjä 4 669 miljoonan euron verran ja valtion menoja lisääviä toimintoja 460 miljoonaa euroa. Muistiossa huomioon otetut veropäätökset keventävät verotusta 560 miljoonan euron verran.
Muistio tehtiin vasta hallitusohjelman valmistuttua, ministeriöstä kerrotaan.
Hallitusohjelman ehdollisia lisäleikkauksia vaikuttavuusarviossa ei vielä ole otettu huomioon.
Hallitus on kertonut toteuttavansa mittavat lisäleikkaukset, jos se ei saa työmarkkinajärjestöjen kanssa 21. elokuuta mennessä aikaan sitovaa sopimusta siitä, että työvoimakustannukset laskevat Suomessa viisi prosenttia.

Hotellivaraus Helsingistä - kiitos...

Televisiomainoksessa kaikki on tosi helppoa. Esimerkiksi hotellihuoneen voi mainoksen perusteella varata mistä päin maailmaa tahansa muutamalla näppiksen painalluksella.

Olen tänään lievästi sanottuna taistellut netin kanssa varatakseni hotellihuoneen Helsingistä. En laskenut, kuinka monta painallusta siihen kaiken kaikkiaan tarvittiin, mutta kyllä niitä oli tuskastuttavan monta. Varsinkin kun otetaan huomioon hotellihuoneen maksamiseenkin liittyvät toimenpiteet.

Hotellivaraus on tehty ja maksettu mutta...

Paljon täytyy vielä ohjelmien muuttua, että todellinen palveluystävällisyys ja helppokäyttöisyys niistä alkaa löytyä.

Totta kai henkilön, joka tilailee matkoja päntiönään netin välityksellä, on helppo elvistellä netin mukahelppoutta.

On aivan eri asia, kun tilaa matkan esimerkiksi kerran vuodessa tai kahdessa, jolloin tavallaan aloittaa aina kaiken alusta.
Silloin ei aina edes näy/näe hyttysenpaskan kokoisia paikkoja, joihin pitäisi tökätä nakkisormilla jokin merkintä.
Kaiken lisäksi aina erityisesti edelleenkin epäilyttää pistää mm. henkilötunnuksen viimeiset osat mihinkään nettipaperiin - niin se vain on...

Onneksi kohta on toisin! Arvelen, että kohta voin jutella tietokoneen näytöllä olevan henkilön kanssa ja kertoa hänelle kaikki esim. matkaan liittyvät toiveemme aivan niin kuin ennen, jolloin menimme paikalliseen matkatoimistoon ja tilasimme ystävälliseltä matkatoimistovirkailijalta matkamme kaikkine toiveinemme.

Istunto matkatoimistossa kesti maksimissaan puolisen tuntia ja meidän hallussamme olivat kaikki matkaan tarvittavat dokumentit passeja lukuun ottamatta.

Tuskin ihan seuraavaa matkaa pääsee "entiseen hyvänajan tyyliin" tietokoneen näyttöruutukeskusteluna varaamaan mutta ehkä seuraavan - sitten joskus...

Kuntapoliitikoista ammattipäättäjiä?


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Kotimaa  | 

Kuntapoliitikoista ammattipäättäjiä? "Valtuutetuiksi sopivat nyt työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset"

Palkkatyö, lapset ja satoja tuhansia ihmisiä koskettava päätöksenteko. Kolme helsinkiläistä kuntapäättäjää avasi meille kalenterinsa.

Voisitko kuvitella että yhtä Suomen suurimmista yrityksistä, Kone Oyj:tä johdettaisiin harrastuksena?
Tuskin, mutta liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään samankokoista Helsingin kaupunkia johtavat kuntapoliitikot päättävät miljoonien investoinneista ja satojen tuhansien ihmisten elämästä, kun palkkatöiltään ja perhe-elämältään ehtivät. Tausta-aineistoon he perehtyvät iltaisin ja viikonloppuisin.
Ongelmaan on herätty monessa kunnassa, ja paraikaa valtuustoissa mietitäänkin, pitäisikö ainakin osan kuntapäättäjistä tehdä työtään osa- tai kokoaikaisesti, ei vain luottamustoimena.

Vaativa työ + pienet lapset + kaupunginvaltuusto puheenjohtajuus = pitkiä iltoja ja vähäunisia öitä

Kahden lapsen äiti Mari Puoskari (vihr.) ajaa kolmesti viikossa sähköautolla töihin Riihimäelle, missä hän työskentelee Ekokemin strategiajohtajana. Muut arkipäivät hän tekee etätyötä kotoaan Kalliosta.
Monelle vaativan työn ja perheen yhdistäminen olisi tarpeeksi haastavaa, mutta 35-vuotias uraohjus antaa lisäksi viitisentoista tuntia viikostaan Helsingille. Hän johtaa Helsingin kaupunginvaltuustoa ja istuu kaupunginhallituksen kokouksissa.
Puoskari valmistelee valtuuston kokouksia iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan.
– Mutta valtuuston puheenjohtajan tehtävä on lähinnä seremoniallinen. Paljon enemmän työtä on valtuustoryhmien puheenjohtajilla. He tekevät kaikki suuret poliittiset väännöt ja briiffaavat ryhmäänsä, Puoskari huomauttaa.

Mari Puoskarin viikkokalenteri: 40 tuntia palkkatyötä ja 15 tuntia luottamustoimia.
Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka

“Valtuutetuiksi soveltuvat nyt parhaiten työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset”

Eri puolilla Suomea on havahduttu siihen, että kuntapoliitikon työ alkaa olla liian vaativaa, että sen tekeminen onnistuisi pelkästään vapaaehtoisuuden pohjalta.
Erityisen ongelmalliseksi kuntapoliitikot kokevat sen, että heille tuodaan eteen kaupunginjohtajien virkamieskoneiston valmistelemia esityksiä, joista valtuutetut pääsevät usein sanomaan ainoastaan kyllä tai ei.
Valtuutetut haluaisivat päästä osallistumaan asioiden valmisteluun, ja toisaalta he haluaisivat myös kuulla enemmän niitä ihmisiä, joihin päätökset vaikuttavat.
Kuntapoliitikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta kertoo, että ainakin Porissa ja Tampereella on jo alettu maksaa palkkaa osalle valtuutetuista. Kuntapoliitikkojen palkkaamista osa- tai kokoaikaisesti selvitetään monessa muussakin kunnassa – Helsingin lisäksi suuremmista kaupungeista ainakin Lahdessa ja Turussa.
Suurimmista rahavirroista päätetään kuitenkin kieltämättä yli 600 000 asukkaan Helsingissä, missä valtuutetut vielä harrastavat politiikkaa.
– Meillä on valtuustossa yleinen vitsi, että tämä työ sopii parhaiten työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille tai muuten väliaikaisesti elämäntilanteen takia vapaammille, hymähtää helsinkiläinen valtuutettu Pilvi Torsti (sd.).

Hoitovapaa ja au pair mahdollistavat Pilvi Torstille kuntavaikuttamisen

Poliitikot perinteisesti kertovat olevansa politiikassa mukana intohimosta ja halusta vaikuttaa. Ylen haastattelemat valtuutetutkaan eivät halua valittaa. He myöntävät olevansa suorittajia ja sanovat valinneensa itse politiikan.
- Tämä on äärimmäisen mielenkiintoista. On monella tapaa etuoikeutettua olla juuri nyt päättämässä Helsingin asioista, jolla on kaikki nämä kasvunäkymät. Nyt tehdään päätöksiä siitä, millainen Helsinki on 50 vuoden päästä, intoilee kolmen lapsen äiti Pilvi Torsti.
Hän on hoitovapaalla työstään, jotta ehtii paneutua ”työhönsä” Helsingin kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä ja Helsingin SDP:n puheenjohtajana.
Torstin lapsia hoitaa hänen nepalilainen kummityttönsä ja au pairinsa Prerana.
– Kokeilin vuoden verran sellaista kuviota, että olin kaupunginhallituksen jäsen ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri ja äiti. Ja se ei ollut mahdollista. Oli pakko pudottaa jokin rooli pois.
Kolmannen lapsen syntymän myötä tarjoutui tilaisuus jäädä hoitovapaalle.
– Mutta tämähän on väliaikainen ratkaisu. Eivät kaikki kuntapäättäjät voi näin tehdä.

Pilvi Torstin viikkokalenteri: 0 tuntia palkkatyötä ja 35 tuntia luottamustoimia.
Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka

Pienten lasten vanhemmat pääsivät valtuustoon, kun lastenhoitokulut alettiin korvata

Helsingissä on 85 valtuutettua. Heistä 12 on kansanedustajia. Viitisentoista on muita politiikan ammattilaisia, eli he ovat töissä edunvalvontaorganisaatioissa tai puolueissa. Kahdeksan valtuutetuista on enemmän tai vähemmän eläkeläisiä.
Valtuutetuista moni on töissä suurissa yrityksissä, jopa johtotehtävissä. On sairaanhoitajaa, ahtaajaa, professoria, ylikomisariota, näyttelijää, tutkijaa ja nuoriso-ohjaajaa. On ruuhkavuosia eläviä pienten lasten vanhempia, yksinhuoltajia.
Vielä muutamia vuosia sitten helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun tehtävä oli nykyistä hankalampi pienen lapsen äidille, sillä tehtävästä ei makseta pieniä kokouspalkkioita suurempia liksoja, ja kokoukset ovat iltaisin.
– Aiemmin lähes poikkeuksetta pienten lasten vanhemmat jättäytyivät pois valtuustosta. Sitten Helsingin kaupunki alkoi korvata lastenhoitokulut kokousten ajalta, iloitsee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mari Puoskari
– Lapsiperheet käyttävät kuitenkin vanhusten jälkeen eniten kaupungin palveluja. On tärkeää, että myös lapsiperheet ovat edustettuina päätöksenteossa.

Jatkuvaa arviointia, mihin pystyy venymään

33-vuotias Lasse Männistö johtaa Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmää. Se tarkoittaa suurta määrää neuvotteluja, puheluita ja sähköposteja, seminaareja, ryhmäläisten ja puolueväen informointia sekä loputonta poliittista vääntöä.
– Valtuustonryhmässä onneksi voidaan jakaa vastuuta. He, joilla on enemmän mahdollisuuksia, voivat ottaa suurempia rooleja.
Lisäksi Männistö johtaa kaupunginhallituksen johtamisen jaostoa, jossa paraikaa valmistellaan Helsingin kaupungin uutta organisaatiota eli pohditaan muun muassa sitä, maksettaisiinko osalle kuntapoliitikoista palkkaa.
Päivisin Männistö opettelee uutta työtään Mehiläisen palvelujohtajana Hesperian puiston laidalla. Kiireisiin Männistö on tottunut, sillä kevääseen asti hän istui päivät Arkadianmäellä kansanedustajana.
– Yksityisellä sektorilla vaatimukset ovat kieltämättä usein tiukkoja ja kovia, ja tässä joutuu nyt arvioimaan ja katsomaan, että riittääkö aika kaikkeen.
– Uskon, että moni muukin kuntapoliitikko tekee jatkuvaa arviointia, mihin hän pystyy venymään.

Lasse Männistön viikkokalenteri: 40 tuntia palkkatyötä ja 18 tuntia luottamustoimia.
Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka

Kaupunginhallituksen jäsenistä palkattuja "ministereitä"?

Torstaihin mennessä Helsingin valtuuston poliittiset ryhmät jättävät lausuntonsa siitä, miten he näkevät, että Kone Oyj:n kokoista kaupunkia tulisi vastaisuudessa johtaa. Päätöksiä tehdään syksyllä.
Asiasta on odotettavissa tiukkaa poliittista vääntöä.
Millaiseksi johtamisjärjestelmä sitten muodostuu, sitä ei vielä tiedetä. Puheissa ovat olleen pormestarimalli ja ministerimalli. Ne kuvastavat kuitenkin vain muutoksen pientä osaa, kun uudistamassa ollaan koko Helsingin kaupungin johtamisorganisaatiota.
Entä mietityttääkö päättäjiä, mitä kansalaiset sanovat tiukkoina taloudellisina aikoina siihen, että päättäjät haluavat itselleen enemmän etuuksia?
– Minusta on kuntalaisen etu, että tämä järjestelmä on mahdollisimman demokraattinen. Esimerkiksi kaupunginhallitus tekee myös taloudellisesti todella suuria päätöksiä. Heillä pitää olla aikaa riittävän syvällisesti perehtyä siihen, mistä ollaan päättämässä, perustelee kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari.