maanantai 2. maaliskuuta 2015

Terveisiä Kemin Selkäsaaresta...

Viimeisimmän yhteisen - minun ja vaimoni - Selkäsaaressa käyntimme jälkeen vaimoni on käynyt saaressa kolme kertaa. Tänään käväisimme jäleen yhdessä "tuulessa ja tuiverruksessa". Ilma oli sen tyyppinen, että kaikki eivät varmaan olisi pistäneet edes koiraansakaan ulos. Tuuli oli varmaan 10-15 m/s ja räntää tuli lähes vaakasuorassa...

Viimeksi kerroin, että merenjäällä oli poikkeuksellisen paljon liikkujia, vaikka sää oli pilvinen mutta onneksi lempeätuulinen.
Tosiaankin, silloin oli hiihtäjiä, vaikka tehdyt ladut olivat erittäin vähälumisia, oikeastaan lähes lumettomia ja jäisiä. Oli myös kävelijöitä. Joka paikassa saattoi hiihtää, kävellä ja potkutella.

Se oli silloin, mutta tällä kerralla ei ollut ketään - ei mennessä eikä tullessa - ei niin sanotusti ristin sielua.

Tällä kerralla oli täysin jääkeli. Märkää lunta, räntää tuli kovan tuulen mukana onneksi jään pintaan tarttuen.

Lunta kaivataan kipeästi, jotta hiihtäjät pääsevät oikeaan elementtiinsä. Mahdollisesti Selkäsaaren metsässä oleva latu on hiihtokunnossa, tosin tuulen jäljiltä roiskainen...

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Meri-Lapin jääkiekon tulevaisuus...

Alla oleva lehtiartikkeli on murheellista luettavaa, mutta onneksi tämä on vain urheilua, harrasteurheilua.

En jaksa edes laskea, kuinka monta kertaa olen kirjoittanut 1980-luvulta alkaen, että Meri-Lapin jääkiekko on pistettävä yhden ja saman edustujoukkueen alle. Olen ottanut yhteyttä taannoin myös Kemin Lämäreiden, Tornion IHC:n ja Et-Pon puheenjohtajiin, että asia etenisi. Kuulemma asiasta on keskusteltu mutta ei sen kummempaa...

Olen jututtanut useastikin kemiläis-/lämäriläislähtöistä Jukka Jusu Ahvenjäveä asiasta. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, hänen näkemyksensä on samansuuntainen: Menestyminen vaatii yhteisen edustusjoukkueen. Niin kuin jääkiekko-orientoitunut lukija tietää, Jusu valmentaa JYP-Akatemia Mestisseuraa Jyväskylässä.

Edellä mainitut seurat tekevät erinomaista juniorityötä, joka todennäköisesti riittäisi ruokkimaan hyvää/erinomaista pelaaja-ainesta edustusjoukkueeseen.

Meri-Lapissa on edellytyksiä jääkiekossa nykyiselle Mestissarjatasolle.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Lämäreiden ja TIHC:n kausi päättyi, Et-Po jatkaa välieriin

Kemin Lämäreiden ja Tornion IHC:n kesäloma alkoi sunnuntain puolivälierien jälkeen. Lämärit kärsi oululaiselle Kiekko-Laserille 9-4 (1-0, 5-1, 3-3) tappion. Kun K-Laser vei ensimmäisen osaottelun Kemissä 5-4 oli homma Lämäreiden osalta selvä.

- Ensimmäisessä ja kolmannessa erässä olimme hyvin mukana. Toisessa erässä seisoimme. Vastustajan taitotaso oli parempi ja se ansaitsi voittonsa, Lämäreiden valmentaja Petri Kauppila kertoi.

TIHC:n putoaminen jo puolivälierissä oli isompi yllätys. Lauantaina 5-2 AIK:lle Oulussa hävinnyt TIHC ei saanut virettä päälle kotikentällään. TIHC:n tappioluvut kirjattiin 1-6 (1-3, 0-1, 0-2).

Ei voi kieltää etteikö tämä olisi iso pettymys, TIHC:n alakuloinen valmentaja Arto Södervall totesi taiston tauottua Torniossa.

– Mutta vastustaja oli hyvä. He olivat parempia kuin me, kaikki kunnia heille siitä, hän jatkoi.

Et-Po kukisti odotetusti RoKi Rebelsin ja jatkaa välieriin. Ylitorniolla tulos oli 5-1 (1-1, 2-0, 2-0). Lauantaina Et-Po oli 5-3 parempi. Jackson Kuhn viimeisteli kaksi ylitorniolaisten maalia.

– Pelin taso nousi avauserän jälkeen, ja kolmatta erää hallittiin jo ratkaisevasti. Alettiin pelata niin kuin oli sovittu, ja se tuotti tulosta. Kovan työn takana tämä voitto silti oli, Et-Pon valmentaja Nikolai Sikorski tuumi.

Et-Po kohtaa välierissä Uleåborg AIK:n, jonka kotihalli on Oulunsalossa. Puolivälieräottelunsa Tornion IHC:tä vastaan AIK pelasi kuitenkin Limingassa.

Uusia blogitekstien lukutottumuksia, pientä ohjeistusta...

Viimeisimmät tekstit kenen tahansa blogeissa ovat kiinnostavimmat. Kuitenkin suosittelen, että Sinä aktiivisena lukijana käyt "kurkkaamassa" myös vanhoja tekstejäni. Nimenomaan niitä tekstejäni, jotka eivät ole lainauksia vaan vanhoja tekstejä kukaties jo vuosikymmenien takaa.

Miksi?

Siksi, että ne saattavat olla yllättävän ajankohtaisia. Itsekin olen viime aikoina havantunut asiaan. Vaikka elämme dynaamisessa kvartaalitaloudessa, monet asiat pysyvät vuodesta, vuosikymmenestä toiseen samanlaisena. Perusasiat säilyvät...

Niin kuin muistat, olen aloittanut blogikirjoittamisen 01.07.2014. Tavalla tai toisella lehtien yleisönosastoille olen kirjoitellut 1960-luvun pulesta välistä asti vaihtelevalla aktiviteetilla.

Vanha teksti vanhasta muistista...

Kaivoin taas vaihteeksi vanhan tekstini, jonka aikanaan lähetin OKKA-Säätiön julkaisuun Ammattikasvatuksen aikakauskirjaan. Alla olevaa - aivan turhan pitkää tekstiä - ei varmaankaan julkaistu.

Siis Sinullekin arvoisa lukija varoituksen sana, teksti on pitkä ja luettelomainen.

Miksi tämän yleensäkään otin esiin, syy on yksinkertainen: Itselläni kävi mielessä ajatus, ovatko alla olevat vuoden 2011 EDUCA-messujen aiheet ajankohtaisia esim. vuonna 2021?

Todennäköisesti ainakin 50%:sti ...

Toisaalta on mielenkiintoista tietää, kuinka moni luennoitsijoista on samassa tehtävässä?

Tuskin yli 25%:sti...

Toivon, että lukijana kiinnität huomiota tekstin loppuosaan: Onkohan em. tyyppisiä messuja mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa edes kerran siten, että ei ole ennalta määrättyä ohjelmaa – minuuttiaikataulua…

Vanha tekstini vuodelta 2011:

MITEN IHMEESSÄ OPETUSTYÖSTÄ VOI YLEENSÄKÄÄN KUNNIALLA SELVITÄ…

Hyvää kuluvaa vuotta 2011 ja työn iloja/jaksamista kaikille Ammattikasvatuksen aikakauskirjan lukijoille.

Tutkiskelin netistä tämän vuoden EDUCA-messujen superlaajan ja mielenkiintoisen ohjelmarungon.

Miten ihmeessä opetustyöstä voi yleensäkään kunnialla selvitä, kun se näin ongelmallista on, että joka ainoa vuosi täytyy satojen asiantuntijoiden ja tuhansien ihmisten kokoontua Helsinkiin, Itä-Pasilaan Messukeskukseen ongelmia ratkomaan…

Toki on rehellisesti todettava, että vähintäänkin 99% ongelmista on vanhoja tuttuja, niin kuin ilmeisesti osallistujatkin ns. kesto-osallistujat asemansa puolesta ja päättöristeilyn odotuksin.

Poistin ohjelmarungosta päivämäärät, kellonajat ja johdannot. Jätin jäljelle vain esitelmäotsikot ja esitelmien pitäjät. Tältä se sitten näyttää, mikäli Ammattikasvatuksen aikakauskirja-julkaisussa tilaa löytyy:
Suomalaisen koulutuksen haasteet – Henna Virkkunen, opetusministeri Vanhan ja tulevan rajapinnassa – Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Tasa-arvoisten koulutuspalvelujen toteutuminen – Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus Esittelyssä uudet PISA-tulokset – Pekka Kupari, professori, Koulutuksen tutkimuslaitos
Sari Sulkunen, erikoistutkija, Koulutuksen tutkimuslaitosAsiantuntijuus liikkeessä – opettajan ammatista ja ammattiin – Jouni Välijärvi, professori, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Opettajan työn kuormittavat ja kantavat tekijät – Pirkko Lahti, fil. lis., Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja vuosina 1987-2007 Pidä huolta aivoistasi! – Opettaja, kirjailija Arno Kotro Järjestäjä: YLE

Aliarvioidaanko leikin ja varhaiskasvatuksen merkitystä? – Pentti Hakkarainen, professori, Oulun yliopisto Varhaiskasvatuspalvelujen tuloksellisuus – Jouko Kajanoja, valtiotieteiden tohtori, dosenttiPäivähoitolain ja -hallinnon remontti – Ritva Semi, erityisasiantuntija, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Erinomainen johtaminen kasvatuksen ja opetuksen tukipilarina – Tommi Kinnunen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, valmentaja, Deep Lead Oy Lasten yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen – Merja Koivula, KT Yhteinen murros: erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen – Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Seitsemän minuuttia sadulle – Ritva-Liisa Orvasto, erityislastentarhanopettaja, esiopettaja
Janne Lepola, akatemiatutkija, Turun yliopisto
Reksin kanslian avaus – Ari Pokka, puheenjohtaja, Suomen Rehtorit ryKouluilmaston muutos - tuulet puhaltavat, mutta mihin suuntaan?
Peruskoulu muutoksessa – Vieraana Jorma Kauppinen, johtaja, Opetushallitus. Alustus Päivi Laukkanen ja Jukka Kuittinen SURE. Lukio-opetuksen murros – Vieraana Ilkka Niiniluoto, kansleri, Helsingin yliopisto. Alustus Riikka Lindroos ja Ari Pokka SURE. Aikuislukio ja elinikäinen oppinen – Vieraana Liisa Jääskeläinen, opetusneuvos, Opetushallitus. Alustus Ilppo Salonen ja Erja Vihervaara SURE.

Kansainvälisyyden monet kasvot - haasteet ja mahdollisuudet
Monikulttuurinen suomalainen koulu – Vieraana Matti Raikunen, rehtori, Itäkeskuksen peruskoulu. Alustus Marjaana Aapakari SURE.Koulun vienti ulkomaille – Vieraana Jaana Palojärvi, kansainvälisten asiain johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö. Alustus Kimmo Laitinen SURE. Suomalainen rehtori ulkomailla – Vieraana Heli Lindström, rehtori, Sverigefinska skolan i Stockholm. Alustus Mervi Hopia-Jaakkola ja Raija Kotkanoja SURE.

Koulu ja yhteistyö Koulun ja kodin yhteistyö – Vieraana Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto ry. Alustus Annelie Nylund SURE. Koulu ja elinkeinoelämä – Vieraana Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto. Alustus Kristiina Juvonen SURE. Koulu yhteistyössä poliisin kanssa – Vieraana Mikko Paatero, poliisiylijohtaja, Poliisihallitus. Alustus Päivi Laukkanen SURE. Suomen Rehtorit ry - jäseniään varten Rehtorien edunvalvonta – Vieraana Jarmo Niskanen, työmarkkina-asiamies, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Alustus Ari Pokka ja Kimmo Laitinen SURE.Järjestötoiminnan haasteet ja mahdollisuudet – Alustus Toni Lehtinen SURE.

Tukiopetusta rekseille, Martela OyTukiopetusta rekseille, Aronet OyJohdon työnohjaus ja coaching, mitä ne ovat? – Asiantuntijoina Johdon työnohjaajakoulutuksen päättötyön rehtoritiimi: Eloranta Pekka, Hyvinkää, Isotalo Kaisa, Seinäjoki ja Salonen-Nummi Sirkka, Pori

Minne olet matkalla vapaa sivistystyö? – Jaana Nuottanen, toiminnanjohtaja, Kansalaisopistojen liitto KoL ry Alueellisen yhteistyön mahdollisuudet taiteen perusopetuksessa – Eeva-Liisa Kauppila, johtava opettaja, TaM, sisustusarkkitehti SIO, Taide- ja muotoilukoulu TAIKA
KOULUKIRJASTO - TILAA LUOVUUDELLE
Koulukirjastolla on merkitystä – Pirjo Sinko, opetusneuvos, OpetushallitusKoulukirjasto –tilaa luovuudelle – projekti Sari Ahonen, suunnittelu - ja tilityspäällikkö, Kopiosto ryMiten syntyy hyvä lastenkirja – Timo Parvela, kirjailija, koulukirjastokummi Oppilaitoksen luvat – miten käytän opetuksessa toisen työtä – Juha Kallanranta, tarkastaja, Kopiosto ryIrti pulpeteista? – tiedonhakua muuttuneessa oppimisympäristössä – Ari Haasio, YTL, FM, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakouluPikapaneeli ajankohtaisesta tekijänoikeudellisesta aiheesta – Pirjo Sinko, Timo Parvela, Ari Haasio, Jukka-Pekka Timonen

Koulukirjasto – tilaa luovuudelle – Jukka-Pekka Timonen, Kopiosto ry
Tilaisuuden juontaja: Jukka-Pekka Timonen, varatoimitusjohtaja, Kopiosto ry
Järjestäjä: Kopiosto ry

Opinavain-kilpailun palkinnonjako Tilaisuudessa julkistetaan ja palkitaan Suomen Messusäätiön Opinavain-palkinnon saaja.

ÄKSÖN – mediatempaus opeille – Juontajat: Hanna Wahlman ja Rauna Rahja, MediakasvatusseuraKumuki-vinkkaus – Järjestäjät: Kirjastot.fi , Suomen kirjastoseura, Espoon kaupunginkirjastoElävää kuvaa kouluissa
E lämys L iikkuva O ivallus K uvanlukutaito U nelmat V aikutus A rvio
K lassikot A nalyysi S oveltuvuus V isio A ssosiaatio T aide U skallus S atu– Järjestäjät: Koulukino ry, Suomen elokuvakontakti ry., Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Valtion elokuvatarkastamo
Tartu verkkoon! – Järjestäjät: Pelastakaa Lapset ry ja Tietoturvapäivä-hanke

Satujen sankarit animaatioksi – Järjestäjät: Mediakasvatuskeskus Metka ry
Tekijänoikeudet koulupäivässä – Järjestäjät: Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus & M & M Viihdepalvelu/Elokuvalisenssi,Kopiosto ry.

Tytöt ja pojat koulussa: onko sukupuolella väliä? – Elina Lahelma, professori, Helsingin yliopisto Järjestäjä: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry.

Nya PISA resultat presenteras – Heidi Harju-Luukkainen, Universitetsforskare, Pedagogiska forskningsinstitutet Arrangör: Pedagogiska forskningsinstitutet, Jyväskylä universitet

Koulun autonomian puolustaminen – Jari Salminen, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Järjestäjä: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry.

Ulottuuko tasa-arvo yksilöllisiin opiskelutyyleihin? – Liisa Keltikangas-Järvinen, professori, Helsingin yliopisto Järjestäjä: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry.

Räpätessä roiskuu! – Päivi Känkänen, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Olli Vartia, psykiatrinen sairaanhoitaja, Harvialan koulukoti Seppo ”Steen1” Lampela, muusikko Lauri ”Fatibumba” Kiviniemi, Harvialan koulukodin oppilas

Jaksaa, jaksaa! Vai jaksaako? Supersuorittamisesta armollisuuteen – Ulla-Maija Paavilainen, Sport-lehden päätoimittaja, kirjailija
SUURI KOULUTUSKESKUSTELU
Tule näkemään ja kokemaan Suuri koulutuskeskustelu! Puolueiden puheenjohtajat tentissä. Miten koulutus- ja kasvatuspalvelujen laatu lähivuosina turvataan? Millaista tulevaisuutta opettajille ja koulumaailmalle kevään eduskuntavaaleissa luvataan?– Juontaja: Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen

Mission impossible: nykyajan opettajuus - Miten selvitä? – Maija-Riitta Ollila, filosofi, Pro Sophia Oy Koulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoisessa kehityksessä. – Jari Sinkkonen, lastenpsykiatrian dosentti, ylilääkäri, Pelastakaa Lapset ry Turvallista oppimisympäristöä rakentamassa – Tiina Honkonen, YTM, opettaja, työnohjaaja Reija Salovaara, yhteisöpedagogi Järjestäjä: PS-kustannus

Oppijalähtöiset verkkotyövälineet opettajan työssä – Tero Pelkonen, Suunnittelija, Koulutuksen tutkimuslaitos/ Peda.net-verkosto Järjestäjä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

EETTINEN SEMINAARI
Eettisen seminaarin avaus – Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opettaja eettiseen kansalaisuuteen kasvattajana – Hannele Niemi, kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto Kriittinen ajattelu, suvaitsevaisuus ja myötätunto –Juha Sihvola, professori, Jyväskylän yliopisto Lapsen kasvu eettiseen kansalaisuuteen – Tuula Tamminen, lastenpsykiatrian professori Opetuksen kriisi: utopia ja teknologia – Sara Heinämaa, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto Opettaja sosiaalisen median karikoissa – Jari Honkala, rehtori, Apollon yhteiskoulu Mitä opettajan/kasvattajan on hyvä tietää lastensuojelulaista – Sirpa Taskinen, FT, psykologi Järjestäjä: WSOYPro

Onnistunut KiVa koulu – Jouni Hörkkö, rehtori, Karamzinin koulu, Espoo
Kirsi Päivärinta, luokanopettaja, Karamzinin koulu, Espoo
Minna Riikonen, laaja-alainen erityisopettaja, Karamzinin koulu, EspooPerusopetuslaki ja tuntijako – Koulutusasiain päällikkö, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kun koulussa on suomea opettelevia – vinkkejä luokan- ja aineenopettajille. – Ilona Kuukka, KL, erityisopettaja, Eiran aikuislukio Katri Kuukka, KT, suomi toisena kielenä –opettaja, kouluttaja Minna Muukkonen, suomi toisena kielenä –opettaja, Meilahden ala-aste Järjestäjä: WSOYPro

Suomalainen koulu kansainvälisen arviointitutkimuksen valossa – Jouni Välijärvi, professori
Pekka Kupari, professori Sari Sulkunen, erikoistutkija Annikka Suoninen, tutkija
Heidi Harju-Luukkainen, tutkija Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopistoPeltosaaren alakoulu: kokemuksia haastavien oppilasryhmien kohtaamisesta ja innostamisesta – Sirpa Arkko, resurssiopettaja, Peltosaaren alakoulu, Riihimäki
Salla Vainio, Teaching and Learning Consultant, Promethean Plc. Järjestäjä: Promethean Plc.

Opettajat Ugandassa!
Heinä-elokuun vaihteessa 2010 kahdeksan suomalaista luokanopettajaa osallistui Suomen World Visionin ja OAJ:n yhteiseen projektiin, jossa mietittiin sitä, miten kehitysmaiden lasten elämästä tulisi kouluissa puhua ja kertoa. Tule kuulemaan tuoreita ja omakohtaisia ajatuksia! Haastattelijana Wilson Kirwa

Nuortenkirja elää! – Järjestäjä: Suomen Kustannusyhdistys ry

Koululaiset kirjoittajina Keskustelemassa ja haastateltavina – kirjailija Sirpa Kähkönen ja opetusneuvos Pirjo Sinko. Haastattelijana toimittaja Tuula Rajavaara.Järjestäjä YleSkolutveckling, nödvändigt men omöjligt? Petri Salo, professor i vuxenpedagogik, Åbo Akademi i Vasa
Vuoden koulutusvaikuttaja Tilaisuudessa julkistetaan ja palkitaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n myöntämä Vuoden koulutusvaikuttaja –tunnustus

Ett gott självförtroende skapar social kompetens! – Maria Riska, biträdande rektorn, Hagelstamska skolan Tuula Styrman, toimitusjohtaja, kouluttaja, Create amove Oy Arrangör: Create amove Oy och Hagelstamska skolan

Tiedekilpailu nörteillekö vain? - Kansainvälinen EUCYS raportoi: tiede on kaikille!
– Merike Kesler, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK
AMMATILLINEN SEMINAARI
Ammatillinen koulutus ja työelämä – Anni Sinnemäki, työministeri Ammatillinen opettajuus muutoksessa – Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteet – Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen synergiaedut ja – ehdot – Esa Karvinen, johtaja, Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Työpaikalla tapahtuva oppiminen: Työssä, oppimassa vai pakkotyössä? – Lauri Kurvonen, erityisasiantuntija, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sano se kukkasin - ammatillisen osaamisen taidonnäyte – Tiina Räihä, floristiikan lehtori, Keski-Uudenmaan ammattiopisto Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo – Jukka Lehtonen, VTT, tutkimuskoordinaattori, Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa (TASUKO) -hanke, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Kenen kirjallisuutta ja kenen historiaa tulevaisuuden koulussa? – Jouko Jokisalo, dosentti, historian ja yhteiskuntaopin pedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Raisa Simola, dosentti, äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
_____________________________________________________________________

Ammatillisena opettajan ollessani kävin muutaman kerran EDUCA-messuilla. Messujen antiin olin pääsääntöisesti tyytyväinen – jo silloin valtavasta tarjonnasta huolimatta onnistuin mielestäni priorisoimaan olennaisimman – kahden päivän aikana 6-10 esitelmää.

Käväisipä tuossa em. ohjelmarunkoa karsiessani mielessä, että…

Onkohan em. tyyppisiä messuja mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa edes kerran siten, että ei ole ennalta määrättyä ohjelmaa – minuuttiaikataulua…

Paikalle saapuvat osallistujat – esitelmöitsijät/osallistujat – sulassa sovussa/armottomassa sekamelskassa mutta kaikesta huolimatta järjestäytyneesti ”pöytäkunnittain” vain ja ainoastaan keskustelisivat keskenään, vaihtaisivat Konsta Pylkkäsen brändäämiä kuuluisia sinisiä ajatuksia keskenään. Arvelen, että kahden päivän puserruksen jälkeen osallistujat palaavat kotikonnuilleen kukin oman sorvinsa ääreen salaperäinen hymynhäive suupielissään…

Pohdiskelu- ja ehdotusterveisin

Aki Pyykkö

Opetusalan eläkeläinen Kemistä

Tällä mennään Wieniin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivulta:

Ulkomaat 1.3.2015 klo 8:08 | päivitetty 1.3.2015 klo 8:23

Pertti Kurikan nimipäivien voitto herättää huomiota maailmalla – "Ette ole kuulleet mitään vastaavaa"

Ruotsalaislehti kysyy voisiko punk-yhtye toistaa Lordin viisuvoiton.

Pertti Kurikan Nimipäivät voitti Uuden Musiikin Kilpailun Helsingissä 28. helmikuuta 2015. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Suomalaisten päätös valita viisuedustajakseen kehitysvammaisten muodostama punk-yhtye on ehtinyt jo herättää kansainvälistä huomiota. Kaikissa uutisissa huomioidaan yhtyeen jäsenten kehitysvammaisuus, mutta vähintään yhtä paljon huomiota annetaan Euroviisuille aiemmin vieraalle musiikkityylille.

– Yksi asia on varma, ette ole koskaan kuulleet Euroviisuissa mitään vastaavaa, toteaa englantilainen Metro-lehti.

Metro kertoo Pertti Kurikan nimipäivien ehtineen jo ennen Suomen viisukarsinnan voittamista keikkailla muun muassa Yhdyvalloissa ja Britanniassa. Lehti huomauttaa Aina mun pitää -voittajakappaleen (Always I Have To) lukeutuvan viisuhistorian lyhyimpiin lauluihin. Samaan kiinnittää huomiota myös ruotsalainen uutistoimisto TT, jonka tekstin on julkaissut muun muassa sanomalehti Svenska Dagbladet.

– Suomi lähettää Euroviisuihin ennätyslyhyen laulun, otsikoi myös ruotsalainen iltapäivälehtiAftonbladet.

Aftonbladet kertaa Pertti Kurikan nimipäivien (lehden ruotsinnoksen mukaan Perrti Kurikkans namnsdag) syntyhistorian ja kysyy uutisen lopuksi voiko punkyhtye toistaa Lordin viisuvoiton.

– Loistavin, hassuin ja hulluin UMK-finaali ikinä, hehkutetaan puolestaan eurovision.tv-sivustolla.

Brittilehdet The Guardian ja The Independent uutisoivat Pertti Kurikan nimipäivistä jo ennen voiton varmistumista. Guardian pitää suomalaisyhtyettä samanlaisena ennakkoluulojen vastustajana kuin Euroviisuissa aiemmin kohauttaneita Conchita Wurstia ja Dana Internationalia.

Selkeä ja asiallinen raportti Moskovasta...

Ulkomaat 1.3.2015 klo 7:49 | päivitetty 1.3.2015 klo 7:52

Näkökulma: Tuliko Nemtsovista liian suuri uhka?

Moskovan kirjeenvaihtaja Marja Manninen kirjoittaa, että sunnuntai voi näyttää, mihin suuntaan Venäjän opposition matka käy.

Palaan Moskovaan lähes kolmen kuukauden poissaolon jälkeen lauantaina Tolstoi –junalla. Anivarhain aamulla avaan kännykän ja saan tietää, että oppositiojohtaja Boris Nemtsov on murhattu yöllä aivan Kremlin kupeessa. Syystä tai toisesta en ylläty.

Suomesta katsottuna kansallismielisyyden kasvu ja toisinajattelijoiden vaientaminen Venäjällä ovat olleet pelottavaa seurattavaa. Ilmassa on roikkunut raskaita kysymyksiä: onko tämä tyyntä myrskyn edellä?

Voiko presidentti Putinin huima suosio jatkua ilman minkäänlaisia soraääniä? Kuinka kauan kestää Krimin Venäjään liittämisen tuoma euforia?

Venäjän parlamentin ulkopuolisen opposition johtajat ovat mielellään puhuneet tekevänsä näinä aikoina vaarallista työtä. Nyt puheita on helpompi uskoa. Mutta miksi uhriksi valikoitui juuri Boris Nemtsov, joka ei ole pitkään aikaan ollut Venäjän opposition valovoimaisin johtajahahmo? Sen paikan on vallannut jo aikoja sitten Aleksei Navalnyi.

Boris Nemtsov ehti päästä vallan makuun etenkin 1990 –luvulla, jolloin hän kolmekymppisenä poliitikkona nousi Boris Jeltsinin hallinnon tärkeisiin tehtäviin. Vladimir Putinin valtaantulon jälkeen Nemtsov ajautui pian syrjään ja pienten oppositiopuolueiden johtoon. Todellista haastajaa Putinille Nemtsovista ei ole tullut, leppymätön arvostelija sen sijaan kyllä.

Hänestä ei ole tullut myöskään laajojen kansanjoukkojen suosikkia. Hänet yhdistetään nimenomaan 90 –luvun kaoottisiin vuosiin, joiden takia venäläisten on vaikea löytää mitään hyvää demokratiasta.

Boris Nemtsov on erottunut muista Venäjän katuopposition johtajista erityisesti siksi, että hän on paljastanut Putinin hallinnon väärinkäytöksiä, mm Sotshin olympialaisten rakentamiseen liittyvää korruptiota.

Koko lauantain murhapaikalle kerääntyy väkeä jättämään kukkia. Aamusta iltaan ihmiset kyselevät, miksi Nemtsov piti tappaa. Kukkien lomassa on paljon puhuva kyltti: Putin tappoi Nemtsovin.

Päivän mittaan kerrotaan, että Nemtsovin asunnolta on käyty hakemassa tutkintakomitealle hänen tietokoneensa kovalevy. Levyllä epäillään olevan tietoja Venäjän salaamista sotatoimista Ukrainassa. Nemtsovin tiedetään valmistelleen niiden paljastamista.

Venäjän johdon kannalta on tärkeää, etteivät tällaiset paljastukset pääse leviämään kansalle, jonka valtaosa on saatu uskomaan, ettei Venäjä osallistu sotatoimiin Ukrainassa. Nemtsovista saattoi siis tulla liian suuri uhka.

Nemtsovin murhan ovat tuominneet kaikki ja syyllistä etsii kukin taho eri suunnilta. Venäjän johdolle myötämielisten tarkkailijoiden mukaan murha oli länsimaiden provokaatio Putinin syrjäyttämiseksi.

Liberaalin radiokanava Echo Moskvyin kyselyn mukaan 90 prosenttia kuuntelijoista ei usko, että murhan tilaajaa saadaan koskaan selville.

Nemtsovin murhasta voi hyötyä Venäjän johto, jos sen kannalta kiusalliset paljastukset jäävät piiloon ja jos katuoppositio viimeistään nyt ymmärtää vaieta kokonaan.

Mutta hyötyjä voi tässä tilanteessa olla myös itse katuoppositio, joka sai nyt ensimmäisen kovan luokan marttyyrin ja voisi siis rohkaistua uudelleen haastamaan Putinin politiikan.

Jo sunnuntai voi näyttää, kumpaan suuntaan Venäjän kuihtuneeksi arvioitu oppositioliike kääntyy. Opposition masinoima Kevät –mielenosoitus vaihtui Netmtsovin murhan takia muistotilaisuudeksi, joka voidaan poikkeuksellisesti pitää Moskovan keskustassa, juuri murhapaikalla.