perjantai 27. helmikuuta 2015

Terveisiä Kemin talvimarkkinoilta...

Niin kuin varmaan tiedättekin Kemin perinteiset talvimarkkinat ovat 25.-28.02.2015 välisenä aikana.

Käväisin aamulla Kemin talvimarkkinoilla. Kemin torille Keskustan vihreä-valko-raidallisen markkinateltan kupeeseen oli pystytetty Kokoomuksen sininen teltta, jota tuuli oli hiukan riepotellut. Sen viereen oli pystytetty Perussuomalaisten teltta.

Sitten näytti olevan SDP:n teltalla täysi tohina päällä samoin kuin Vasemmistoliiton ja SKP:n teltoilla. Viimeksi mainitun telttarungossa komeasti liehui punalippu...

Keskustan kansanedustajaehdokkaista oli paikalla Anni Miettunen ja Juha Kärnä niin kuin pitikin.

Muita ehdokkaita ei ollut paikalla, talkoomiehenä minun lisäksi oli Henri Kivelä...

Toivottavasti talkooväkeä myös liikkuu em. tapahtumassa aktiivisesti perinteisen markkiväen lisäksi. Eipä tuo olisi pahitteeksi, jos Keskustan kansanedustajaehdokkaitakin Kemin talvimarkkinoilla näkisi. Jospa he ilmaantuvat paikalle päivemmällä...

Kävin vaimoni kanssa vielä perinteisen markkinakävelyn.

Olihan Keskustan markkinateltalle ilmestyneet kansanedustajaehdokkaista Katri Kulmuni ja Sauli Martimo edellä mainittujen lisäksi - hyvä niin.

Ainakin Markus Lohi on lehtitietojen mukaan aikeissa tulla Kemin talvimarkkinoille.

Jouko Juntunen näytti hoiteleman putiikkia kokemuksen tuomalla varmuudella.

Boliden Talvivaaran omistajaksi(ko)...

Suora nettilainaus Talouselämä-lehdestä:

Danske Bank: Bolidenin kannattaisi ostaa Talvivaara

Ruotsalaisen metalliyhtiö Bolidenin kannattaisi ryhtyä yhteistyöhön Suomen valtion kanssa ja ostaa vaikeuksiin ajautunut nikkelintuottaja Talvivaara.

26.2.2015 12:21

Taloussanomat

Kommentteja 21 kpl

Näin arvioivat Danske Bankin analyytikot raportissaan. Julkisuudessa liikkuneissa huhuissa Bolidenia on pidetty varteenotettavana ostajaehdokkaana Talvivaaralle.

– Talvivaaraan lähtemisessä olisi mielestämme järkeä, analyytikot Gustav Sandström ja Oskar Lindström kirjoittavat.

Lue myös nämä:

Dansken suositus Bolidenin osakkeelle on "osta". Pankin analyytikot arvioivat, että Bolidenilla olisi riittävästi kassavaroja kaivosyhtiön ostamiseen, eikä ruotsalaisfirman "takapihalla" ole juuri muita lupaavia ostoehdokkaita.

– Kaupassa olisi paljon potentiaalia ja se vaatisi vain vähän pääomia.

Analyytikot perustelevat näkemystään sillä, että Talvivaara täydentäisi Bolidenin nykyisiä toimintoja. Synergiahyötyjen lisäksi Danske Bank uskoo Suomen valtion pitävän Bolideniä hyvänä kumppanina.

Parhaillaan neuvotellaan kaivostoiminnan myymisestä, mihin prosessiin osallistuu myös valtio. Pörssiyhtiö Talvivaaran suurin omistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium, joka omistaa yli 15 prosenttia firmasta.

Kaivososakeyhtiö Talvivaaran myynti voi ratketa maaliskuussa. Konkurssipesän julkisselvittäjä Jari Salminen toivoo Kauppalehdessä, että asiasta voidaan tiedottaa jo muutaman viikon kuluessa.

Kaivososakeyhtiön täydennetty saneerausohjelma on jätettävä maaliskuun 13. päivään mennessä. Uudesta omistajasta kertominen voisi Kauppalehden mukaan osua tähän yhteyteen.

Talvivaaran suuri ongelma ovat kaivoksen purkuvedet. Varastoaltaat ovat täynnä, Kainuussa on paljon lunta ja niiden sulaminen vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Pörssiin listatun Talvivaaran kaivostoimintaa harjoittanut tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo asetettiin marraskuussa konkurssiin ja julkisselvitykseen joulukuun alussa. Julkisselvitys tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli konkurssipesän omat varat eivät riitä, turvaudutaan valtion varoihin.

Kommentteja 21 kpl

Mielenkiintoisia arvioita ...

Ilta-Sanomien lööpissä mielenkiintoisia arvioita:

Soininvaaralta yllättävä arvio sixpack-neuvotteluista: Hallitus paranteli talousennusteita

Julkaistu: 27.2.2015 6:40

Vihreiden Osmo Soininvaara arvioi uutuuskirjassaan kylmänviileästi hallituksen ja muiden puolueiden epäonnistumiset.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) on kirjoittanut kirjanJäähyväiset eduskunnalle (Teos).

Kirjan yllättävin tieto oli sixpack-hallituksen pystyttämisestä.

Hallitusneuvottelijat saivat Säätytalolla synkät talousennusteet, mutta poliitikot päättivät käyttää luovuuttaan, huonoin lopputuloksin.

– Kuultuaan talousennusteita hallitusneuvottelijat päättivät omilla toimillaan jouduttaa talouskasvua. Kun oli kerran sovittu kasvua tukevista toimista, tuntui luontevalta vähän parannella talousennusteita. Kourallinen poliitikkoja veti intuitiolla ammattilaisten laatimia ennustekäyriä ylemmäs, tuosta vain. Ammatti-ekonomistit olivat ihmeissään, Soininvaara kirjoitti kirjassaan.

Kourallinen poliitikkoja veti intuitiolla ammattilaisten laatimia ennustekäyriä ylemmäs.

Soininvaara jää vaaleissa pois eduskunnasta ja ruotii suhteellisen isolla pensselillä muiden puolueiden ja hallituksen tekemisiä; vihreät jää kirjassa sivurooliin.

– Päättäjiämme voi verrata palokuntaan, joka ei kylläkään sytyttänyt tulipaloa, mutta myötävaikutti vahinkojen syntymiseen panemalla tupakaksi ennen kuin ryhtyi hommiin, Soininvaara näkee kirjassaan.

IS poimi kirjan parhaat palat. Näin Soininvaara arvioi kirjassaan hallitusta ja joitakin sen jäseniä.

Hallitusneuvottelujen pahis

– Omat kortit pidetään mahdollisimman kauan piilossa ja kaikki ratkaisut venytetään viimeiseen takarajaan tai mieluummin pari tuntia sen taakse, jotta ei tulisi kuvaa liian herkästä periksi antamisesta. Tuulahduksen työmarkkinaneuvottelujen menetelmistä toi hallitusneuvotteluihin Eero Heinäluoma. Se korvensi monia loppumattomaan umpikujataktiikkaan kyllästyneitä.

Hallituksen neliraajajarruttaja

– Suoranaista raivoa herätti muissa puolueissa ministeri Krista Kiurun tapa jarruttaa ja jumiuttaa kaikkea päätöksentekoa. Hänen pitkien, jopa yli viikon pituisten ulkomaanmatkojensa aikana asiat seisoivat. Muut neuvotteluihin osallistuvat tuskailivat hänen pitkiä – väitetään, että jopa yli tunnin pituisia – monologejaan, joissa hän toisteli julistuksenomaisia lausahduksia.

Arvio hallituksesta

– Hallitus ei sinänsä tehnyt mitään järin tyhmää. Sen huonoin puoli oli, ettei se tehnyt oikein mitään, vaikka maan tila huononi koko ajan.

– Vihreät olivat monta kertaa valmistautuneet nielemään paljon ikävämpiä lääkkeitä, mutta vaikeat ratkaisut ehdittiin vesittää kahden suuren puolueen neuvotteluissa. Hallituspuolueissa keskityttiin estämään oman näkemyksen kannalta huonoja päätöksiä sen sijaan,että olisi etsitty toimia, joita voitaisiin yhdessä edistää.

Lipponen vs. Katainen

– Lipposen tavassa taata, että kaikki hallituspuolueet saavat edistetyksi jotain tavoitettaan, on aivan ratkaiseva ero Kataisen tapaan, jossa kaikilla on veto-oikeus kaikkeen. Katainen taas ei saanut juurikaan viedyksi läpi asioita, joita jokin hallituspuolueista vastusti.

Kokoomuksen ongelma

– Suomen kokoomuslaiset vaikuttavat tuittupäisiltä törmäilijöiltä. Parhaat menevät yritysmaailmaan eivätkä lotkauta korvaansakaan politiikalle. Kykypuolueen maine voi olla perusteltu, kun katsotaan puolueen jäsenistöä ja kannattajakuntaa, mutta ei täysipäiväisiä poliitikkoja.

SDP:n ongelma

– Heistä on tullut muutoksen jarruttajia. Enää demarit eivät ole puolueena vankan talousosaajan maineessa. Heidän käytettävissään olisi kyllä yhä parasta asiantuntemusta mitä maasta löytyy, mutta puolue ei luota enää edes omiin talouden asiantuntijoihinsa, koska näiden neuvot vaikuttavat ideologisesti vääriltä.

Sipilän suosion syy

– Juha Sipilä oli erilainen poliitikko, joka puhui rehellisesti asiaa, mutta tehtävä tekee kaltaisekseen. Kaksi vuotta keskustan puheenjohtajana muutti Sipilää enemmän keskustan puheenjohtajan oloiseksi. Samalla kannatus kääntyi laskuun, kunnes Alexander Stubbin valinta kokoomuksen puheenjohtajaksi ja istuvan hallituksen aikaansaamattomuuden tunkeutuminen yleiseen tietoisuuteen saivat sen jälleen nousemaan.

Tuleva hallitus

– Jos seuraavassa keskustan eduskuntaryhmässä on 60 keskustalaista, siellä on yksi Sipilä ja 59 aitoa kepulaista. Seurauksena voi hyvinkin olla keskustan, SDP:n ja perussuomalaisten paluuta menneisyyteen haikailevien hallitus. Siinä sitä on naurussa piteleminen.

Mika Lehto

torstai 26. helmikuuta 2015

Lämpimät onnittelut Kemijärvelle! Toivottavasti hanke etenee myönteisesti...

Kotimaa 24.2.2015 klo 16:12 | päivitetty 24.2.2015 klo 16:13

Pieni piiri tiesi Kemijärven jättihankkeesta – "Toiveita herättävää"

Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) kertoo tietäneensä aiemmin Kemijärvelle suunnitellusta biojalostamosta. Saman myöntää Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi.

Kansanedustaja Markus Lohi keskusta — Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) myöntää tietäneensä Kemijärven suurhankkeesta. Kuva: Marjukka Talvitie / Yle

Kumpikaan ei kuitenkaan paljasta, mikä yritys suunnittelee biojalostamon rakentamista Kemijärvelle. Riipi vihjaa sen verran, että kyseessä on iso toimija.

– Olen järjestänyt asian tiimoilta ministeritapaamisia, Lohi sanoo.

– Taustalla on tehty pienemmällä piirillä töitä, Riipi sanoo.

Ilmeisesti tähän pieneen piiriin ovat kuuluneet ainakin Markus Lohi, Mika Riipi ja Heikki Nivala Suomen metsäkeskuksesta. He ovat todennäköisesti tehneet sopimuksen vaitiolosta.

Lohi ja Riipi eivät vielä uskalla ottaa kantaa siihen, kuinka todennäköisesti biojalostamo todella rakennetaan Kemijärvelle.

– Tämä on toiveita herättävää, Riipi sanoo.

– Vielä pitää tehdä kovasti töitä, jotta tämä toteutuu. Kaikki on epävarmaa, kunnes lapio on lyöty maahan, Lohi toteaa.

Riipi luettelee, että faktat kuitenkin puhuvat investoinnin puolesta.

– Kemijärvellä on raaka-ainetta. Lisäksi infrastruktuuri ja logistiikka ovat kunnossa.

Kestoaihe Ukraina...

Ulkomaat 26.2.2015 klo 18:40 | päivitetty 26.2.2015 klo 19:04

Separatisteilta uhkavaatimus Ukrainalle: Raskaat aseet voidaan tuoda huomenna takaisin

Separatistit sanovat poistaneensa jo 90 prosenttia omista raskaista aseistaan rintamalta. Nato vaatii Venäjää vetämään pois tuhat separatistien avuksi tuotua panssarivaunua, tykkiä ja ilmatorjuntajärjestelmää.

Ukrainalaisjoukot vetäytyivät positioistaan Artemivskin kaupungin lähistöltä Donetskissa 26. helmikuuta 2015. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP / Lehtikuva

Venäjän tukemat Itä-Ukrainan separatistit ovat jättäneet uhkavaatimuksen Ukrainan armeijalle. Jos armeija ei ole vetänyt kaikkia raskaita aseitaan pois huomenna perjantaina kello 19 mennessä, Donetskin alueen ns. kansantasavalta varaa itselleen oikeuden tuoda omat aseensa takaisin rintamalle.

Uhkauksen esitti Donetskin alueen johtaja Aleksander Zahartšenko.

Zahartšenkon mukaan Donetskin ns. kansantasavallan joukot ovat vetäneet rintamalta jo 90 prosenttia omista raskaista aseistaan. Raskaiden aseiden poisvetäminen kuuluu Minskin tulitaukosopimuksen ehtoiihin.

Ukrainan armeija aloitti omien aseidensa poisvedon tänään torstaina.

Uutistoimistojen työntekijät ovat havainneet, että isokaliiperisia tykkejä olisi sirretty poispäin rintamasta. Esimerkiksi Olenivkassa AP:n toimittajat näkivät separatistien 120 millin telahaupitsien siirtyvän poispäin rintamasta.

Ety-järjestön tarkkailijat valvovat aseiden poisvientiä. Etyj on kuitenkin huomauttanut, että aseiden siirtäminen tulee raportoida huolellisesti. Etyjille on kerrottava, mitä aseita siirretään, mistä ja mihin ne päätyvät. Tulitaukosopimuksen täytäntöönpanoksi ei riitä, että tarkkailijat tuodaan tien varteen katsomaan, kun joitakin aseita siirretään toiseen paikkaan.

Nato: Venäjän siirrettävä tuhat raskasta asetta

Sotilasliitto Nato vaatii Venäjää viemään Ukrainaan siirtämänsä aseistuken pois.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi sotilasliiton arvioineen, että Venäjä on tuonut separatistien tueksi noin tuhat raskasta asetta; panssarivaunuja, tykistöä ja ilmapuolustusjärjestelmiä.

Nato varoitti Venäjää myös yrittämästä laajentaa separatistien hallussa nyt olevaa aluetta. Venäjä on kiistänyt, että se antaisi separatisteille aseapua.

Stoltenberg totesi kuitenkin, että tulitauko ja alkanut aseiden siirto ovat myönteisiä merkkejä.

Täysin ennalta arvattavissa oleva tulos...

Politiikka 26.2.2015 klo 12:00 | päivitetty 26.2.2015 klo 13:41

Keskustan kannatus kääntyi selvään laskuun

Yle Uutisten helmikuun kannatuskyselyn perusteella keskustaan ovat kyllästyneet etenkin työntekijämiehet. Suosion laskua ei selitä kiivas keskustelu, joka syntyi keskustan aikeista laimentaa keskiolutta.

Puoluekannatus — Kuva: Yle Uutiset / Taloustutkimus

Keskustan kannatus nousi syksyllä ennätyslukemiin, mutta alkuvuonna suosio on kääntynyt alamäkeen. Kannatus on laskenut selvästi joulukuusta, jolloin keskustan suosio kävi korkeimmillaan eli 26,8 prosenttissa.

Keskusta oli silti edelleen selvästi suosituin puolue, jota Yle Uutisten helmikuun kannatuskyselyn perusteella äänestäisi nyt 24,9 prosenttia suomalaisista.

– Varmaan siinä on jonkinlainen luonnonlaki kyseessä. Kannatus on ollut niin korkealla, että joskushan sen täytyy lähteä alasapäin, sanoo tutkimusjohtaja Jari Pajunen Taloustutkimuksesta.

Keskustaan ovat kyllästyneet etenkin työntekijämiehet, jotka ovat lähteneet joukolla keskustan takaa. Naisiin keskusta sen sijaan vetoaa edelleen.

Jari Pajusen mukaan selitystä kannatuksen laskuun on turha etsiä keskustan aikeista keskioluen laimentamiseen, mistä nousi metakka toissaviikolla. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti julkisuudessa tuoreeltaan, että kyse ei ole keskustan kärkihankkeista, mikä Pajusen mukaan näyttää toimineen.

– Se kohu saatiin tapettua niin nopeasti, että se ei näy tässä mittauksessa, Pajunen arvioi.

Kreikka nostaa perussuomalaisia

Perussuomalaiset on saanut oikaistua syöksyssä olleen kannatuksensa alkuvuoden aikana, sillä puolueen suosio nousi helmikuussa 15,4 prosenttiin. Kannatus kävi joulukuussa alimmillaan 13,3 prosentissa.

Perussuomalaiset hyötynevät Kreikan lainaohjelmien noususta uudelleen voimalla julkisuuteen.

– Kreikan vaalit ja sen jälkimainingit ovat olleet agendalla koko tämän jakson ajan. Uskoisin, että sillä on vaikutusta, Pajunen sanoo.

Kyselyn perusteella kilpailu toiseksi suurimman puolueen paikasta kiristyy, sillä perussuomalaisten suosio lähestyy jälleen hallituksen riitaisia pääpuolueita.

SDP on kyselyn perusteella edelleen toiseksi suurin puolue, vaikka puolueen kannatus laski hienoisesti 16,8 prosenttiin. Viime kuussa kolmospaikalle romahtaneen kokoomuksen kannatus kyntää yhä 2000-luvun alhaisimmissa lukemissa, eli 16,2 prosentissa.

Epävarmoja tavallista enemmän

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus on sahannut viime kuukaudet paikallaan. Molempien puolueiden suosio oli nousussa. Helmikuun kyselyn perusteella vasemmistoliitto ja vihreät keräisivät nyt molemmat 8,8 prosentin äänisaaliin.

Hallituspuolueiden RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus sen sijaan laski vähän, RKP:n 4,0 prosenttiin ja KD:n 3,3:een.

Puolueiden kannatus on kuitenkin liikkeessä, sillä helmikuun kyselyssä puoluekantaansa kertomattomien osuus oli tavallista suurempi.

– Se oli suurempi kuin se on ollut oikeastaan koko viime vuoden aikana, eli siinä mielessä epävarmojen osuus on erittäin suuri, Pajunen sanoo.

Hän arvioi, että äänestäjät miettivät kantaansa nyt eri tavalla, kun vaalit lähestyvät.

– Mitä kauempana vaalit ovat, on helppo vastata mielipidemittauksissa ja kertoa oma kantansa. Nyt asia on vakavampi, kun vaalit lähestyvät ja sitä mietitään huolellisemmin.

Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 3 420 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 57,4 prosenttia. Haastattelut tehtiin 2.–24.2. Kyselyn virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Antti Pilke