MOSKOVA
USEIN katseen kääntäminen vähän sivuun auttaa ymmärtämään kokonaisuutta hiukan paremmin.
Se on yksi oivallus, joka on auttanut brittiläistä Mark Galeottia nousemaan yhdeksi maailman arvostetuimmista Venäjän-tutkijoista. Se on myös yksi selitys, miksi Galeotti on jo 30 vuotta seurannut kaiken muun ohella Venäjän alamaailmaa.
”Järjestäytynyt rikollisuus täyttää yhteiskuntaan jääneet tyhjiöt melkein aina, joten katsomalla järjestäytynyttä rikollisuutta oppii myös jotain siitä maasta ja yhteiskunnassa, jossa se toimii.”
TÄMÄ haastattelu on tehty kahvilassa Moskovan keskustassa, mutta torstaina Galeottin on määrä olla Helsingissä.
”Se on siis oikeastaan kirja Venäjästä kerrottuna rikollisten kautta.”
Kirjan alkuperäisversio ilmestyi viime vuonna. Ajankohta johtui osin siitä, että vuosikymmeniä kerättyä materiaalia oli viimein koossa riittävästi, mutta osin myös siitä, että Galeottin mukaan Venäjän valtio näyttää olevan muuttamassa suhdettaan rikollisuuteen.
VENÄJÄLLÄ on tietenkin aina ollut järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta neuvostodiktaattori Josif Stalinin vankileirit auttoivat verkostojen rakentamisessa ja muokkasivat varkaiden vory-kulttuurista omanlaisensa. Rikolliset kieltäytyivät pitkään yhteistyöstä vallanpitäjien kanssa, mistä yhtenä merkkinä ovat yhä suositut näyttävät tatuoinnit.
Myöhempinä neuvostoaikoina rikolliset taipuivat alisteiseen asemaan suhteessa mustan pörssin kauppiaisiin ja korruptoituneisiin kommunistipamppuihin. Rikollisten asema vahvistui 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla, mutta presidentti Vladimir Putinin kaudella se on taas heikentynyt ainakin suhteellisesti.
”Rikollisten valta on nyt pienempi kuin 1990-luvulla, koska valtio on palannut. Toki kleptokraattisena ja tehottomana, mutta silti se on palannut.”
Käytännössä Putin näytti valtion olevan ”kaupungin voimakkain jengi”, jonka sääntöihin rikollisten on suostuttava.
Samalla hän salli rikollisten säilyttää merkittävän asemansa, joten rikollisuuden, politiikan ja liike-elämän rajat ovat hämärät.
Galeottin mukaan gangsterit muun muassa avustavat eliittiä varastetun rahan pesemisessä ja siirtämisessä ulkomaille. Se tapahtuu pääasiassa järjestäytyneen rikollisuuden luomien rakenteiden kautta.
MITEN valtio on siis muuttamassa suhtautumistaan?
”Aiemmin [Putinin kaudella] oli voimassa sopimus, jossa valta käytännössä kertoi gangstereille, mitä he eivät saa tehdä. Nyt on näkyvissä yhä enemmän merkkejä, että heille kerrotaan, mitä heidän halutaan tekevän.”
Galeotti sanoo, että Venäjän valtio on vuodesta 2014 kokenut olevansa sotatilassa länttä vastaan – tosin ”sota” on vain poliittinen. Hänen mukaansa Venäjä kuitenkin ymmärtää olevansa heikompi osapuoli.
”Putinin ja Kremlin vastaus on ollut, että kaikki kansalliset resurssit on mobilisoitava taisteluun länttä vastaan. Se tarkoittaa tietenkin suuryrityksiä, oligarkkeja ja toimittajia mutta myös gangstereita ja kaikkia muita.”
MUTTA on toinenkin huomio, Galeotti sanoo. Venäjä on parhaillaan tekemässä rikollisjärjestön johtamisesta laitonta.
”Olemme lähestymässä aikaa, jolloin maailma näkee yhden historiansa suurimmista varainsiirroista sukupolvelta toiselle. Rahansa 1990-luvulla tehneet ovat pian tilanteessa, jossa he haluavat siirtää rahansa lapsilleen.”
Korruptoitunut taloudellinen ja poliittinen eliitti käyttää kyllä järjestäytyneen rikollisuuden luomia kanavia rahanpesuun mutta haluaa silti omaisuudelleen parempaa suojaa. Galeottin mukaan osa poliiseistakin toivoo tätä.
”Olen puhunut poliisien kanssa 30 vuotta, ja minusta tuntuu aivan selvästi siltä, että vaikka nuori polvi ei toki ole puhtaimmista puhtainta, sillä on ihan eri käsitys siitä, millainen korruption taso on sallittua. Raja on laskenut.”
LAIT eivät tosin ole Venäjällä yleispäteviä. Oikeuslaitos on heikko.
Galeotti määritteleekin Venäjän valtiomuodoksi adhocratian. Se tulee latinan ilmaisusta ad hoc, joka kirjaimellisesti tarkoittaa ’tätä varten’. Sillä viitataan yleensä ratkaisuun, joka on valittu kiireellisesti yhteen ongelmaan.
Venäjällä instituutiot on koverrettu ontoiksi, Galeotti selittää.
”Muodollisesti kaikki instituutiot ovat yhä olemassa. On parlamentti ja ministeriöt, mutta lopulta niillä ei ole mitään väliä. Todellinen valta on hovin valtaa.”
Muiden päätehtävänä on päätellä, mitä johto kunakin päivänä haluaa. Virallisella asemalla ei ole usein kovinkaan paljon merkitystä.
TOISAALTA Kreml ei yleensä anna kovin tarkkoja ohjeita. Galeottin mukaan siltä tulee joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ennemminkin laajoja vihjeitä siitä, mikä olisi toivottavaa.
Järjestelmä muistuttaa vähän televisio-ohjelmaa Leijonan luola, jossa osallistujat esittelevät ideoitaan tuomareille ja toivovat näiden innostuvan.
”Se on tavallaan loistava strategia. Se hyödyntää erilaisten yksilöiden ja instituutioiden mielikuvitusta ja kunnianhimoa. Mutta tietenkin kontrollin ja keskittymisen kustannuksella.”
”Lännen strategia on yhä valkoisen hain metsästystä, kun oikeasti vastassa on piraijaparvi.”
GALEOTTIN mukaan tätä on vaikea ymmärtää lännessä. Siellä elää hänen mukaansa myytti, että Putinilla on jokin suuri suunnitelma. Myyttiä rakentavat sekä Putinin avustajat että lännen ”haukat ja alarmistit”, Galeotti sanoo.
Siksi hän kirjoitti kaiken muun ohessa kirjan Putinista. Se julkaistiin englanniksi alkuvuodesta.
”Hän tietää suunnilleen, mitä hän haluaa. Mutta miten sen saavuttaa? Sitä hän ei tiedä sen paremmin kuin matolle menevä judoka”, Galeotti sanoo.
”Lännen strategia Venäjän suhteen on yhä valkoisen hain eli yhden uskomattoman vaarallisen pedon metsästystä, kun oikeasti vastassa on piraijaparvi.”
Mitä Putin sitten haluaa? Galeottin mukaan tavoitteena on saada länsi tunnustamaan Venäjä suurvallaksi. Muu on etupäässä hälyä, jolla yritetään edistää tätä tavoitetta. Ideologiaa ei ole, vaikka siltä saattaa vaikuttaa.
”Ja mikä on suurvalta? Sillä on etupiiri. Sitä konsultoidaan kaikissa isoissa globaaleissa kysymyksissä riippumatta siitä, koskettavatko ne sitä. Sillä on halutessaan oikeus olla huomioimatta kansainvälistä oikeutta.”
Tällä Putin haluaa jäädä historiaan.
SE ON yksi syy, miksi Galeotti ei halua kutsua Venäjää mafiavaltioksi.
”En usko rahan enää motivoivan Putinia. Taatusti se motivoi 1990-luvulla ja vielä 2000-luvullakin, mutta nyt koko Venäjä on hänen säästöpossunsa. Hän ajattelee enemmän valtaa, historiallista perintöään ja Venäjän paikkaa maailmassa.”
Toisaalta mafiavaltio antaa sanana ymmärtää, että gangsterit ja eliitti olisivat yhtä tiiviissä kytköksessä kuin vielä 1990-luvulla, Galeotti sanoo. Niin ei ole.
Kolmanneksi se on hänestä tapa kuvata Venäjää kliseillä ja tehdä siitä eksoottinen. Hänestä on sama asia kutsua Putinia ”uusstalinistiseksi”.
”Nykyiset geopoliittiset jännitteet johtuvat siitä, että Venäjä pitää itseään eristettynä, marginalisoituna ja nöyryytettynä. Kyse on etupäässä tunteista”, Galeotti sanoo.
”Venäjä käy yhä läpi traumaa siitä, että se ei ole enää maailmanvalta. Brexitin keskellä elävänä brittinä voin sanoa, että kestää kauan ymmärtää, ettei ole enää yksi maailmanvalloista.”
Kuka?
Mark Galeotti
54-vuotias, syntynyt Britanniassa.
Maailman tunnetuimpia Venäjän-tutkijoita. Keskittynyt erityisesti politiikkaan ja turvallisuuskysymyksiin.
Toiminut muun muassa professorina New Yorkin yliopistossa sekä tutkijana Euroopan yliopistoinstituutissa ja Prahan kansainvälisten suhteiden instituutissa.
- VenäjäSeuraa
- Järjestäytynyt rikollisuusSeuraa
- Vladimir PutinSeuraa
- Jussi NiemeläinenSeuraa
