perjantai 13. lokakuuta 2017

Ylen presidenttikysely: Niinistö musertavan ylivoimainen – 76 prosenttia haluaa presidentin jatkavan...





Sauli Niinistö on hoitanut tehtävänsä aktiivisen asiallisesti ja tulee valituksi ensimmäisellä kierroksella - hyvä niin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ylen presidenttikysely: Niinistö musertavan ylivoimainen – 76 prosenttia haluaa presidentin jatkavan

Sauli Niinistö on ylivoimainen ennakkosuosikki reilun kolmen kuukauden kuluttua pidettävissä presidentinvaaleissa. Niinistön uudelleenvalinnan taakse asettuu Ylen kyselyssä peräti kolme neljästä suomalaisesta.
Presidentinvaalit
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka
Sauli Niinistöllä on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi jo presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella.
76 prosenttia suomalaisista kannattaa Niinistön valintaa jatkokaudelle, kun vaaleihin on aikaa reilut kolme kuukautta. Ylen kyselyssä toiseksi suosituin ehdokas on vihreiden Pekka Haavisto, jota kannattaa 14 prosenttia suomalaisista.
Niinistö ja Haavisto ottivat mittaa toisistaan myös vuoden 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella, jolloin Niinistö sai äänistä noin 63 ja Haavisto 37 prosenttia.
Muiden presidenttiehdokkaiden kannatus jää kyselyssä vaatimattomaksi.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaarelle äänensä antaisi 3 prosenttia suomalaisista. Keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen saavat 2 prosentin kannatuksen.
Yhden prosentin suosiosta nauttivat sekä SDP:n Tuula Haatainen että RKP:n Nils Torvalds.
Kyselyyn vastanneista 11 prosenttia ei osannut tai halunnut kertoa ehdokastaan vaalin 1. kierroksella. Heitä ei ole huomioitu kyselyn tuloksessa.

Niinistö jyräisi toisella kierroksella

Kenestäkään ei näytä olevan Niinistön vakavaksi haastajaksi vaalin toisellakaan kierroksella. Vitsailut Niinistön pohjoiskorealaisiin lukemiin yltävästä kansansuosiosta eivät ole kaukana todellisuudesta.
Ylen kyselyssä kovimman vastuksen toisella kierroksella Niinistölle antaisi Haavisto, mutta Niinistö jatkaisi presidenttinä murskalukemin 82–18.
Jos SDP:n Tuula Haatainen yltäisi toiselle kierrokselle, hänet Niinistö voittaisi 94–6. Samoilla lukemilla Niinistö peittoaisi Kyllösen.
Toisella kierroksella Niinistön jalkoihin jäisivät myös Huhtasaari (96–4) ja Vanhanen (96–4).
Grafiikka
Presidentinvaalin toinen kierros, jos Niinistö saa vastaansa Haaviston, Haataisen tai Kyllösen.Yle Uutisgrafiikka
Vaaleissa on nähty ennenkin yllätyksiä, joten ehdokkaiden suosiossa voi tapahtua suuria muutoksia, kun vaalitaistelu pääsee kunnolla vauhtiin.

"Demokratian kannalta toinen kierros olisi hyvä"

Politiikan tutkija Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta ei ole yllättynyt siitä, että Niinistön huima suosio ei näytä laantumisen merkkejä.
– Istuva presidentti on aina etulyöntiasemassa. Hän saa median näkyvyyttä eikä hänen oikeastaan tarvitse olla ehdokkaana, Kestilä-Kekkonen sanoo.
Jos Niinistö valitaan jatkokaudelle jo ensimmäisellä kierroksella, olisi se ainutlaatuinen tapahtuma poliittisessa historiassa. Ketään ei ole valittu ensimmäisellä kierroksella nykymuotoisen presidentinvaalin aikana.
Vuodesta 1994 presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla.
– Demokratian kannalta on ehkä ihan hyvä, että tulisi toinen kierros. Siellä nähdään ehdokkaiden erot, Kestilä-Kekkonen arvioi.
– Vaalien tarkoituksena on nimenomaan herättää poliittista keskustelua ja tuoda esiin erilaisia politiikkavaihtoehtoja. Eli mitä enemmän debattia, sen parempi demokratian kannalta.
Myös presidentin nykyiset valtaoikeudet suojaavat presidenttiä vaalitaistelun alla.
– Hän ei joudu tekemään vaikeita päätöksiä, koska valtaoikeudet eivät oikeastaan enää salli sitä, että päätökset olisivat epämieluisia kansalaisten kannalta. Hän voi hyvin lykätä kampanjan aloittamista suhteellisen myöhään. Se selittää varmasti osaltaan korkeita gallup-lukemia, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Niinistö suosituin myös keskustan ja SDP:n piirissä

Niinistöllä on vankka kannatus kokoomuksen lisäksi keskustan ja SDP:n äänestäjien keskuudessa.
Vaikka keskusta ja SDP ovat asettaneet omat ehdokkaansa vaaliin, on Niinistö ylivoimainen suosikki näiden kahden suuren puolueen piirissä.
Keskustan kannattajista Niinistöä äänestäisi 80 ja SDP:n kannattajista 79 prosenttia.
Vanhasen takana on 14 prosenttia keskustan äänestäjistä. SDP:n piirissä Haataisen suosio on 7 prosenttia.
Kestilä-Kekkosen mukaan Vanhasen ja Haataisen matalille lukemille omien keskuudessa voi löytyä selitys äänestäjien käyttäytymisestä.
– Monet saattavat lähteä mukaan voittajan vankkureihin eli äänestää jo ensimmäisellä kierroksella vahvempaa ehdokasta, joka ei välttämättä ole oman puolueen ehdokas.
Presidentinvaalit -grafiikka
Niinistön ja Haaviston kannatus suurimpien puolueiden äänestäjien keskuudessa.Yle Uutisgrafiikka
Perussuomalaisten keskuudessa Niinistön ja Huhtasaaren suosio jakautuu melko tasan. Niinistöä tukisi 50 ja Huhtasaarta 44 prosenttia perussuomalaisista.
Haavisto on suosituin ehdokas sekä vihreiden että vasemmistoliiton äänestäjien piirissä. Tosin isolle osalle vihreistä näyttäisi kelpaavan myös Niinistön jatkokausi.
Haavisto saa vihreiltä 51 ja Niinistö 46 prosentin kannatuksen.
Vasemmistoliiton kannattajista 42 prosenttia äänestäisi Haavistoa, 34 Kyllöstä ja 18 prosenttia Niinistöä.

Vaalien puheenaiheet ratkaisevassa asemassa

Vaalitaistelun odotetaan pääsevän kunnolla vauhtiin vasta loppuvuodesta.
Vaalin ensimmäinen kierros järjestetään tammikuun 28. päivä.
Edellisen kerran vallassa oleva presidentti pyrki jatkokaudelle vuonna 2006, jolloin Tarja Halonen vei lopulta voiton tiukassa kisassa.
Vajaat neljä kuukautta ennen vaaleja syksyllä 2005 Halosen kannatus oli Taloustutkimuksen kyselyssä omaa luokkaansa. Halosta kannatti lokakuun kyselyssä 61 prosenttia suomalaisista. Niinistö sai 18 ja Vanhanen 15 prosentin kannatuksen.
Vaalin ensimmäinen kierros päättyi tuolloin Halosen voittoon 46 prosentin äänisaaliilla. Niinistö nappasi 24 ja Vanhanen noin 19 prosenttia äänistä.
Toisen kierroksen jännitysnäytelmässä Halonen selätti Niinistön lukemin 52-48.
Viime vaaleissa toisella kierroksella kohtasivat Niinistö ja Haavisto. Kyselyt ennakoivat, että sama kaksintaistelu voi olla edessä myös tulevana talvena.
Kestilä-Kekkonen muistuttaa, että viime kerralla toisen kierroksen keskustelua hallitsivat arvokysymykset, jotka lisäsivät vastakkainasettelua Niinistön ja Haaviston välillä.
– Nyt riippuu paljon siitä, mistä näissä vaaleissa keskustellaan. Nouseeko maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi ulkopolitiikka erityisesti keskiöön ja arvokysymykset jäävät vähemmälle?
Niinistö valittiin presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana, mutta tammikuun vaaleihin hän lähtee valitsijayhdistyksen ehdokkaana.
Lue myös:
Analyysi: Presidentinvaali tulee tarpeeseen, vaikka lopputulos näyttää Niinistöltä – 6 näkökohtaa presidenttikyselystä
Ylen seuraavat presidenttikyselyt julkistetaan marras- ja tammikuussa

torstai 12. lokakuuta 2017

ÄRSYTTÄVÄÄ SOMEMAAILMAN YKSISILMÄISTÄ ÖYKKÄRÖINTIÄ...

Alla oleva artikkeli on keskiviikon 11.10.2017 Lounais-Lapissa. Jos se jäi Sinulta huomaamatta niin lue tästä - kiitos.

ÄRSYTTÄVÄÄ SOMEMAAILMAN YKSISILMÄISTÄ ÖYKKÄRÖINTIÄ...

Muistutettakoon mieliin, että elämme maailmanlaajuisesti verkottuneessa, globaalisessa markkinataloudessa neljännesvuosirytmissä, kvartaaleissa, jossa ihannoidaan pääasiassa yksilöllisyyttä yli kaiken. ”Jokainen on oman onnensa seppä!” meille opettavaisesti saarnataan.
Se on osittain pelkistettynä: ”Minulle/meille kaikki nyt heti!” Tähän liittyy myös upouusi käsite, elintasorasite, joka rassaa mielenrauhaa.
Pitääkö elintason aina vaan kasvaa, kasvaa, kasvaa? Tänään eivät riitä enää eilisen romppeet ja huomenna täytyy olla meno kiihkeämpää kuin tänään: tilavampi asunto, etelän aurinkoon/tunturinkupeeseen useammin, kelohonkamökki ja vähintäänkin viikko-osaketta siellä sun täällä, uudenkarhee ja entistä tilavampi auto alle yhä tiheämmin, puhumattakaan monista vapaa-ajan vekottimista, jne. ...
Tuttu oravanpyörä, joka on aika kaukana tavallisesta, ihmisen perustarpeet kohtuullisesti turvaavasta peruselämästä.
Missään ei ole rajoja näkyvissä eikä kukaan tunnu muistavan, että viimeisessä palttoossa ei ole taskuja! Onko syytä aloittaa vihdoinkin vakava keskustelu elämisen tasosta, elämisen laadusta?
Onko syytä keskustella aidosti yhä enemmän mm. ympäristöasioista, jokapäiväisestä turvallisuudesta, todellisesta säästämisestä, ekologisesta jalanjälkiasiasta, jne. eikä lörpötellä lämpimikseen aivan turhanpäiväistä tarinaa.
Yleisesti on todettu ahneuden vallanneen myös osan suomalaisista pörssiyrityksistä, vaikka suomalaisen yhteiskunnan menestystekijät ovat edelleenkin osaamisessa, työnteossa ja siitä syntyvässä tuloksessa. Valitettavasti usein käytännössä heikennetään yrityksen pitkän aikajänteen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ahneuden huumassa yrityksiltä imetään se varanto, jolla pitäisi kasvattaa tutkimus- ja tuotekehityksen osuutta sekä myös se puskuriraha, jolla selvittäisiin vaikeista ajoista.
Palkansaajat ovat lähteneet viime vuosina taloustalkoisiin hyväksymällä maltilliset tuloratkaisut. Tarkoituksena on ollut turvata yritysten tulevaisuus, mutta omistajien, yleensä kasvottomien kansainvälisten suursijoittajien ahneudella ei ole näkyvissä mitään rajaa, kohtuutta. Ikävät ratkaisut joutuu yrityksissä viime kädessä tekemään paikallinen yritysjohtaja, joka hänkin on yleensä palkollinen – tulos tai ulos – hengessä, mutta hänen oloaan rauhoittaa kummasti muhkea optio- ja irtisanomissopimus...
Kuinka kauan tällainen jatkuu/saa jatkua?
Edellä oleviin asiakokonaisuuksiin ovat mm. paikalliset hyvinkoulutetut populistiset kellokkaat yrittäneet ottaa somessa - lähinnä Facebook-sivustolla – kantaa, hyvä niin mutta...
Kannanotto on pääasiassa ärsyttävää somemaailman yksisilmäistä öykkäröintiä. Miksi? Siksi, että monilla on jäänyt ”levy niin sanotusti päälle”. He katsovat asioita äärimmäisen yksipuolisesti ja sekoittavat, suorastaan sotkevat asioita.
Mielestäni kuitenkin pahinta on se, että he mm. Kemissä pistävät armottomasti vastakkain asioita, jotka loppujen lopuksi tukevat toisiaan.
Viimeisin edellä mainituista on mm. Kemin liikuntapalvelujen kehittäminen/vanhustenhoito. Lietsotaan suorastaan vihaa eri ryhmittymien välille.
Kommenttiterveisin
Aki Pyykkö
Kemi



Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 66...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Taidan pitää tänään keskiviikkona 11.10.2017 tästä Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa-kirjoittamisesta välipäivää. 
Miksi? 
Siksi, että odotan kiinnostuneena EU:n päätöksiä (Red II) bioenergia-asioista ja mahdollista - myös todennäköistä - Kaidi-ulostuloa Kemin Ajoksen biojalostustehtaan osalta...
________________________________________________________________________

Eilen tuli EU;n suunnasta myönteisiä viestejä, jotka Kemissäkin tuotiin selkeästi esiin, mutta Kaidin suhteen huomaan olleeni - taas kerran - ylioptimistinen. Siellä näytetään toimivan viimeisen päälle varman päälle. Lopullinen päätös tehtaan rakentamisesta siirtyneen loppuvuoteen. Tuleeko siitä tämän talousalueen asukkaille/yrittäjille joululahja - toivottavasti.
Itse nostan kuitenkin tehtaan rakentamiseen liittyvän henkilökohtaisen toteutumisennusteeni 99 %:iin...

On syytä palata sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmanteen kokoukseen huhtikuussa 2005.

Poimin esityslistalta muutamia asiakokonaisuuksia: 

Nuorten huumehoidon kehittämishanke 2002-2004

Kemin ja Tornion kaupungit saivat v. 2002-2004 sosisiaali- ja terveysministeriön myöntämää huumeiden käyttäjien hoitoon tarkoitettua valtionavustusta Nuorten Huumehoidon Kehittämishankkeeseen.

Kuultiin nuorten päihdetyöntekijää Tuija Keihtää, loppuraportti merkittiin tiedoksi ja edelleen lähetettäväksi kaupunginhallitukselle sekä valtuustoon.
Käydyn keskustelun päätteeksi todettiin, että seudullinen päihdetyöntekijä alueelle olisi tarpeellinen.

Sosiaalisen luototuksen tilanne

Kemin sosiaali- ja terveyspalvelut on lähtenyt mukaan sosiaalisen luototuksen kuntakokeiluun valtuustoaloitteen pohjalta vuode 1999 alusta. Toiminta vakinaistettiin vuoden 2002 alusta saatujen hyvien kokemusten pohjalta.

Sosiaali- ja talousneuvoja Maisa Lahnajävi esitteli sosiaalista luototusta Kemissä.
Merkittiin tiedoksi tilanneselvitys ja edelleen lähetettäväksi tiedoksi kaupunginhallitukselle sekä valtuustoon.

Toiminnan ja talouden toteutumat/tammi-maaliskuu 2005/sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi keskustelua toimenpiteistä talousarviossa 2005 pysymiseksi ja merkitsi tiedoksi tammi-maaliskuun 2006 toteutumat.

Terveydenhuollon kehittämishanke

Kemin kaupunginvaltuusto oli kaupungin Talousarvio 2005/Taloussuunnitelmassa2005-2006 antanut tehtäväksi käynnistää kaupunginjohtajan alaisuudessa terveyspalvelujen kehittämishankkeen.

Terveydenhuollon kehittämishankkeen ohjautyöryhmän koostumut oli mielestäni eriomainen, asiantunteva. Tuntui, että johan tuolla porukalla ratkeaa kaikki Kemin terveydenhuollon ongelmat mutta ei...

Joka tapauksessa ohjausryhmän toiminta oli käynnistynyt ja työskentelytilanne merkittiin tiedoksi.

Avosairaalatoiminnan tuotteistaminen ja kustannuslaskenta 2004

Kemin Avosairaala aloitti toimintansa 1.1.2004. Avosairaala on palvelumuoto, joka tuottaa kotisairaanhoitoa, sairaankuljetusta ja uutena palvelumuotona kotisairaalatoimintaa. Kohderyhmänä ovat kaikenikäiset kemiläiset.
Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja asetti 28.9.2004 avosairaalatoimintaa koskevan tuotteistamis- ja kustannuslaskentaryhmän, joka oli laatinut tehtäväksiannon loppuraportin.

Kokemukset olivat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Merkittiin em. loppuraportti tiedoksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmässä sovitut toimenpiteet.

Ehdokkaan nimeäminen nuorisoasiain neuvottelukuntaan

Nimettiin ehdokkaaksi Nurisoasiain neuvottelukuntaan Timo Juutinen.

Lapin Ensivaste-hankkeeseen sitoutuminen

Lapin Ensivaste-hanke on Rovaniemen kaupungin isännöimä projekti koko Lapin alueen ensivasteen kehittämisestä yhteistyössä alueen molempien sairaanhoitopiirien kanssa. Hankeaika oli 1.6.2005- 31.5.2007.
Vt. johtavan lääkärin esityksestä lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Kemin kaupunki sitoutuu mukaan Lapin Ensivaste-hankkeeseen, mikäli hankkeeseen saadaan valtionosuutta.

Perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmä

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kemin kaupunki, Tornion kaupunki, Keminmaan kunta, Tervolan kunta, Simon kunta ja Ylitornion kunta käynnistivät vuonna 2001 STM:n päätöksien 19.4.2001 ja 25.6.2002 mukaisesti kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli rakentaa ja pilotoida koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella saumaton hoitoketju. Lisäksi hankkeen tarkoituksena oli koko sairaanhoitopiiri titoteknisesti liittää Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja Lapin keskussairaalan potilastietojärjestelmiin.

Siitä se tietotekniikkasoppa käynnistyi. 

Edellä oleva kommentti on henkilökohtainen näkemykseni, sillä jo silloin oli nähtävissä ongelman laajuus. Oli ja on lähes mahdoton sovittaa erilaisia ja eri intressipiirien hallinnoimia asioita saumattomasti yhteen. 

Keväällä 2005 esillä olivat järjestelmänimet Finstar ja Pegasos. Oli tehty SWOT-analyysejä ja kuultu tietotekniikka-asiantuntijoita.

Sekava vyyhti kaiken kaikkiaan ja mikäli olen oikein ymmärtänyt sosiaali- ja terveyslautakunnassa asiaa on pyöritelty useaan kertaan myöhemminkin aivan näihin päiviin saakka.

Mutta sote ratkaissee nämäkin asiat lähivuosina/vuosikymmeninä tai sitten ei...

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Ikea tarttui Suomen tuettuun tuulivoimaan – uusiutuva energia osaksi imagoa...

Ikea haistaa rahatuuletkin - hyvä niin...

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ikea tarttui Suomen tuettuun tuulivoimaan – uusiutuva energia osaksi imagoa

Huonekalujätin uusin investointikohde on Kemin Ajoksen tuulipuisto. Suomessa Ikea hyötyy myös markkinaehtoisesta takuuhinnasta eli syöttötariffista.
Tuulivoimapuisto


Ikean tuulivoimapuistot.
Ikea
Ikea pyrkii vahvistamaan imagoaan uusiutuvan energian tuottajana. Tuorein esimerkki on Kemin Ajoksen tuulipuisto, joka nyt on siirtynyt IKEA Oy:n omistukseen. Yhtiön mukaan Ajoksen käyttöönotto tekee siitä Suomessa energiaomavaraisen.
Tuulipuiston 13 tuuliturbiinia tuottavat energiaa vuosittain noin 160 gigawattitunnin verran, mikä vastaa pienen kaupungin energiankulutusta.
– Suomi on ollut useana vuonna energiatehokkain IKEA-maa ja oma tuulipuisto on konkreettinen esimerkki sitoutumisestamme uusiutuvaan energiaan, kertoo IKEA Suomen vastuullisuuspäällikkö Tiina Suvanto.
Huonekalujätti on investoinut tarmokkaasti uusiutuvaan energiaan ja yhtä määrätietoisesti se pyrkii myös tuomaan sen esille markkinoinnissaan.
Yhtiö kertoo, että sillä on tällä hetkellä ympäri maailmaa yhteensä 415 toiminnassa tai rakenteilla olevaa tuulivoimaturbiinia sekä 730 000 IKEA-rakennusten päälle asennettua aurinkopaneelia.
IKEA-konserni on myös ilmoittanut investoivansa 600 miljoonaa euroa ilmastonmuutoksen torjumiseen edellisten investointien lisäksi. Ajoksen puisto on osa tätä sitoumusta.


Ikean tuulivoimapuistot.
Ikea omistaa Ajoksen tuulipuistossa Kemissä kaikkiaan 13 turbiinia.Ikea

Investoimalla tuulivoimaan Suomessa Ikea hyötyy myös Suomen valtion maksamasta markkinaehtoisesta takuuhinnasta eli syöttötariffista.
Suomessa tuulivoimalle maksetaan megawattitunnilta 83,5 euron suuruista takuuhintaa vuoteen 2030 saakka. Takuuhinta tarkoittaa, että tuulivoimatuottaja saa myymästään sähköstä markkinahinnan päälle tuen, joka on markkinahinnan ja takuuhinnan erotus.
Tuki on laskettu niin, että se kattaa noin 40 prosenttia maalle rakennettavien turbiinien investointikustannuksista.

Kaidin Kemin-tehtaalle uutta vauhtia – EU:n linjaus pehmenemässä...

Hyvä uutinen...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Kaidin Kemin-tehtaalle uutta vauhtia – EU:n linjaus pehmenemässä

   
Kaidi rakentaa jalostamon Ajoksen sataman tuntumaan.
Kaidi rakentaa jalostamon Ajoksen sataman tuntumaan.
EU:n harvennuspuun käyttökielto on tuoreiden tietojen mukaan lieventymässä.
Kemiin kaavailtu suuri kiinalaisen Kaidin biopolttoainetehdas on sittenkin saamassa EU:lta vihreää valoa, kertoo europarlamentaarikko Nils Torvalds. Hän puhui Kiinan ja Suomen kauppasuhteita käsitelleessä seminaarissa Kemissä keskiviikkona.
”Parlamentin suurin ryhmä EPP olisi tänään saamieni tietojen mukaan perääntymässä aiemmasta jyrkästä kannasta ja palaamassa komission lievemmälle linjalle”, Torvalds sanoi.
Uusiutuvan energian direktiivi vuosille 2021–2030 olisi pahimmassa tapauksessa kieltänyt energiapuun korjuun turvemailta. Lisäksi biopolttoaineita ei olisi saanut tehdä harvennuspuusta, purusta eikä mäntyöljystä. EU-parlamentti äänestää direktiivistä 23. lokakuuta.
”Harvennuspuu on Kaidin Kemin tehtaan pääraaka-aine. Sitä riittää, sillä harvennusrästit ovat pohjoisessa noin 100 000 hehtaaria. Tuoreet uutiset ovat ratkaisevia tulevaisuuden kannalta. Ilman raaka-ainetta on mahdoton rakentaa biopolttoainetehdasta”, Kemissä puhunut Kaidin hankintapäällikkö Matti Kymenvaara sanoi.
Kymenvaaran mukaan ihannetapauksessa EU pitäisi sallia biopolttoaineeksi ne metsäjakeet, jotka Suomen metsälaki sallii.
”Se tekisi pelin selväksi kaikille toimijoille. Kemin yksikkö käyttäisi harvennuspuuta, metsätähteitä ja purua pienen sellutehtaan verran eli 2,8 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se kerättäisiin noin 200 kilometrin säteeltä Kemistä”, Kymenvaara kertoo.
Jalostamon vuosittainen tuotanto olisi nyt yli 200 000 tonnia vuodessa ja noin 30 prosenttia siitä olisi biobensiiniä ja valtaosa biodieseliä.
Laitos maksaisi noin 900 miljoonaa euroa. Kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group olisi pääomistaja, mutta sijoittajiksi pääsisivät mukaan myös suomalaiset. Yhtiölle on alustavasti myönnetty 90 miljoonan euron EU-tuki.
”Tehdaspäätöksellä olisi suuri vaikutus Kemin seudulle. Rakennusvaiheessa se toisi noin 4000 henkilötyövuotta. Toiminnan alkaessa se tarjoaisi 150 vakituista työpaikkaa”, Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen sanoi.
”Valtio ei ole laittamassa hankkeeseen ylimääräistä ”porkkanarahaa”. Tässä vaiheessa odotamme Kaidin johdon päätöstä. Suhtaudumme hankkeeseen myönteisesti”, sanoi Kemin kokoukseen osallistunut elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Samat pelisäännöt koskevat Lintilän mukaan myös Kemijärven Boreal Biorefin tehdashanke, johon myös on tulossa kiinalaista rahaa.
”Kiinalaisten investoinnit ovat tervetulleita. Käsittääkseni me olemme vielä saamapuolella. Suomalaiset yritykset ovat tiettävästi vuodesta 2012 investoineet Kiinaan noin 11 miljardia euroa ja kiinalaiset Suomeen noin seitsemän miljardia euroa”, Lintilä kertoi.

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Positiivisen palautteen antaminen...

Suomalaiseen elämänmenoon ei juuri kuulu positiivisen, myönteisen palautteen antaminen. Olen - tästäkin asiasta - kirjoittanut vuosikymmenien saatossa aika monta kertaa. Olin itse työelämässä yli 40 vuotta saaden suunnilleen kerran kymmenessä vuodessa myönteistä palautetta, vaikka tein työni mielestäni aina jotakuinkin täysillä ja antaumuksella.

Olen kirjoittanut 1960-luvun puolesta välistä alkaen aika monta tekstiä, joista silloin tällöin tulee myönteistä palautetta. Yleensä ne vaietaan kuoliaaksi.

Hetki sitten aivan säikähdin, kun puhelimeni soi. Tunnistin soittajan numerosta. Sain tänään Lounais-Lappi-lehdessä olleesta tekstistäni yllättävältä taholta tosi myönteistä palautetta. Se teksti oli niin sanotusti "kolahtanut" - hyvä niin...

Pikakäynti pururadalla...

Kävimme päivällä sauvakävelemässä Jungon pururadalla jäähallin ja jalkapallohallin takana voimalinjan kupeessa.

Ei sovi kemiläisen lenkkeilijän moittia olosuhteita. Kyllä kelpasi käveleskellä, vaikka matkamme olikin lyhyenpuoleinen.

Kiinnitin huomiota pururadan vierustan metsäryteikköön. Ryteikköä siistimällä = harventamalla olisi saatavissa ulkoilijalle uutta "silmänruokaa". 

Pois lähtiessämme käväisimme Rovan uudella asuntoalueella. Kymmenen-kahdenkymmenen vuoden kuluttua alue on superhieno...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 65...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Pienenä yksityikohtana mainittakoon, että kaupunginhallituksen esittelijänä näytti edelleen olevan alkuvuodesta kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola.

Toisaalta en ole tähän mennessä kommentoinut juurikaan uusia henkilöitä, joita olin m. kahdessa ensimmäisessä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa tavannut. No eiköhän tässä vielä ehdi...
________________________________________________________________________

Pieni tietoisku, kun tuo kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola tuli edellä mainituksi.

KEMIN KAUPUNGIN JOHTOA 

Vuonna 1927 annettiin säännökset kunnallislain muuttamisesta kaupunkien osalta, jolloin kaupunginhallitus sekä kaupunginjohtajan virka tulivat pakollisiksi. Lain uudistuksen johdosta myös Kemissä kaupunginhallituksen työn käynnistettiin sekä perustettiin kaupunginjohtajan virka vuoden 1930 alusta lähtien. 

Kaupunginhallituksen edeltäjä Rahatoimikamari, vv. 1883-1929, oli siihen saakka vastannut kaupungin talouden hoidosta sekä toiminut kaupungin hallinnon keskeisenä toimeenpanoelimenä. 

KEMIN KAUPUNGINJOHTAJAT vuodesta 1930 – Kaupunginjohtajan virka perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 8.2.1929. 

Kaupunginjohtajan viranhoitajat:
1. Varatuomari Olli Nylander 1.4.1930-17.1.1956 
2. Varatuomari Risto Hölttä 1.4.1956-31.10.1966 
3. Taisto Johteinen 1.1.1967-1.3.1980 
4. Varatuomari Juhani Leino 1.11.1980-31.7.2000 
5. Dipl.ins. Kalervo Ukkola 1.8.2000-31.7.2005 
6. Yhteiskuntat.lis. Ossi Repo 1.2.2006-31.5.2012 
7. Hallintot.maist. Tero Nissinen 1.6.2012 alkaen 

Apulaiskaupunginjohtajan (teknillinen) virka perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 8.2.1929. Kaupunginvaltuusto lakkautti viran 30.10.1992 lukien. 

Teknisen apulaiskaupunginjohtajan viranhoitajat:
1. DI Petter Koponen 1.2.1930-28.2.1938 
2. DI Berndt (Perttu) Veli Huhtinen 1.5.1938-15.7.1939 
1. DI Väinö Pekkala 1.9.1939-31.8.1945 
2. DI Veikko Kauppinen 1.10.1945-19.2.1948 
3. DI Tauno Juntunen 6.4.1948-31.3.1951 
4. DI Erkki Hämäläinen 1.4.1951-15.8.1975 
5. DI Vilho Heikonen 1.12.1975-30.10.1992 

Apulaiskaupunginjohtajan (sosiaali- ja terveystoimi) virka perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 21.2.1977.
1. Valtiot.kand. Jorma Virtanen 22.2.1977- 31.7.2009

Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus siirrettiin kaupunginjohtajilta luottamushenkilöille vuoden 1977 kunnallislain muutoksella. Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtajat vuodesta 1977 - 

1. Talousneuvos, toimitusjohtaja Veijo Kärki (lib) 1977 
2. Toiminnanjohtaja Eino Jestilä (sdp) 1978, 1981-1984 
3. Paloesimies Helge Kangas (skdl) 1979-1980 
4. Paikallisjohtaja Tuomas Vanhainen (sdp) 1985-1988 
5. Rehtori Veikko Kumpumäki (vas) 1989-2000 
6. Lehtori Marketta Korrensalo (vas) 2001-2004 
7. Veturinkuljettaja Esko Näätsaari (sdp) 2005-2008 
8. Insinööri Matti Päkkilä (sdp) 2009-2012 
9. Insinööri (AMK) Sari Moisanen (vas) 2013- 

________________________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmas kokous 3/2005 28.04.2005 13.00-16.05 pidettiin Perheneuvolassa Keskuspuistokatu 28. 

Esityslistalla oli mm. seuraavia asiakokonaisuuksia otsikoina:

Nuorten huumehoidon kehittämishanke 2002-2004

Sosiaalisen luototuksen tilanne

Toiminnan ja talouden toteutumat/tammi-maaliskuu 2005/sosiaali- ja terveyspalvelut

Muutos tilinkäyttöoikeuksiin v. 2005

Terveydenhuollon kehittämishanke

Perusterveydenhuollon kehittämishanke/Määrärahasiirto

Lääkäripalvelujen kehittäminen/selvitys 2005

Sisätautien ja kirurgian erikoisalojen palvelut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä

Avosairaalatoiminnan tuotteistaminen ja kustannuslaskenta 2004

Kemin Vanhainkotisäätiön kanssa solmittava ostopalvelusopimus

Toiminta-avustusten myöntäminen vuodelle 2005/Oikaisuvaatimus

Ehdokkaan nimeäminen nuorisoasiain neuvottelukuntaan

Sosiaali- ja terveyspalveluiden täyttöluvat

Toimipisteiden suljettuna pitäminen kesällä 2005

Lapin Ensivaste-hankkeeseen sitoutuminen

Perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmä
_______________________________________________________________________

Taidan pitää tänään keskiviikkona 11.10.2017 tästä Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa-kirjoittamisesta välipäivää. 
Miksi? 
Siksi, että odotan kiinnostuneena EU:n päätöksiä (Red II) bioenergia-asioista ja mahdollista - myös todennäköistä - Kaidi-ulostuloa Kemin Ajoksen biojalostustehtaan osalta...

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...