tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kolme suurta aivan tasoissa kuntavaali­kannatuksessa ...

Tasaista on ja erittäin mielenkiintoista. Sunnuntaina 09.04.2017 luvut ilmestyvät kuvaruudulle illansuussa heti klo 20 jälkeen ennakkoäänien osalta. Varmaan klo 21 jälkeen jo kohtalaisen tarkkana, Suomessa vaalijärjestelmä toimii... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka    |   HS-gallup

Kolme suurta aivan tasoissa kuntavaali­kannatuksessa – äänestäjien suuri epätietoisuus voi johtaa poikkeuksellisen alhaiseen äänestysprosenttiin

Kuukausi ennen kuntavaaleja suurimman puolueen asemassa ovat kiinni Sdp, keskusta ja kokoomus.


Sdp:n puheenjohtaja on Antti Rinne, keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo. He luotsaavat puolueensa kuntavaaleihin.
KOLMEN suuren puolueen kuntavaalikannatus on aivan tasoissa kuukautta ennen kuntavaaleja. HS Gallupin mukaan Sdp:n, keskustan ja kokoomuksen kannatus on prosenttiyksikön, eli reilusti virhemarginaalin sisällä.

Sdp:tä kannattaa 19,9 prosenttia, keskustaa 19,6 prosenttia ja kokoomusta 19,0 prosenttia suomalaisista. Muut puolueet tulevat kaukana perässä.

VUODEN 2012 kuntavaaleissa kokoomus oli suurin puolue 21,9 prosentin kannatuksellaan. Sdp sai silloin 19,6 prosenttia ja keskusta 18,7 prosenttia äänistä.

Kuntavaalikannatuksesta ei ole aikasarjaa, joten kannatuskehitystä ei voi seurata vaalien väliltä.

Kolmesta suuresta keskusta on lisännyt vähän kannatustaan viime kuntavaaleista. Sdp:n kannatus ei ole muuttunut, mutta kokoomuksen on laskenut.

Perussuomalaisten kuntavaalikannatus on nyt kolmisen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 2012 vaaleissa, vihreiden puolestaan kolme prosenttiyksikköä suurempi. Vasemmistoliittoa kannatetaan nyt hieman enemmän kuin viime kuntavaaleissa.

KANNATUSKYSELY ei ole ennuste vaalin lopputulokseksi, vaan se mittaa kannatusta mittausajankohtana. Edellisissä kuntavaaleissa kaikkien kolmen suuren puolueen kannatus oli vaaleissa 1,1–1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin gallupissa kuukautta aikaisemmin, joten gallup osui lähelle.

PERÄTI 43 prosenttia suomalaisista sanoo, että he eivät käy äänestämässä tai eivät tiedä tai halua sanoa, ketä äänestäisivät.

Suuri epätietoisuus johtaa kuntavaaleissa alhaiseen äänestysprosenttiin. Viime kuntavaaleissa se oli 58,3. Se on vaarassa alentua vielä, koska ehdokkaiden määrä on laskenut.

Ehdokkaita on nyt vähemmän, koska kuntia on vähemmän ja lähes sata kuntaa on pienentänyt valtuustonsa kokoa.

SDP: 19,9 prosenttia

SDP:N kannatus on tällä hetkellä vain 0,3 prosenttia yli vuoden 2012 kuntavaalien tason. Sdp on silti lähellä yltää suurimmaksi kuntapuolueeksi, sillä asemaa pitänyt kokoomus on menettänyt kannatustaan.

Sdp on viimeksi voittanut kuntavaalit 13 vuotta sitten vuonna 2004. Kaikki vaalit mukaan luettuina viimeisin voitto Sdp:lle tuli presidentinvaaleissa vuonna 2006, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi.

Sdp:llä on nyt tiukka paikka, pystyykö se hyödyntämään oppositio­asemaansa. Yleensä pääoppositiopuolue kipuaa myös kuntavaaleissa, vaikka hallitus-oppositioasetelma ei suoraan näy vaalien tuloksessa.

Mutta vuonna 2008 juuri Sdp:lle kävi niin, että oppositioasemastakaan se ei voittanut kuntavaaleja.

Sdp keikkuu kärjessä alkuvuonna julkaistuissa gallupeissa, joissa on mitattu eduskuntavaalikannatusta.

Jääminen hallituspuolueen taakse kuntavaaleissa olisi karmea pettymys Sdp:lle, joka on haukkunut hallituksen arvomaailmaa päinvastaiseksi omalleen.

”Kevään kuntavaaleissa meille kelpaakin vain ja ainoastaan oikea vaalivoitto”, puheenjohtaja Antti Rinne sanoi puoluekokouksessa helmikuussa. Mikä on hänen johtopäätöksensä, jos näin ei käy?

Keskusta: 19,6 prosenttia

PÄÄMINISTERIPUOLUE keskustan kuntavaalikannatus on nyt vajaan prosenttiyksikön suurempi kuin viime kuntavaaleissa. Lukema näyttää valoisalta keskustan kannalta, sillä pääministeripuolue yleensä kantaa suurimman hallitusvastuun.

Ajatuspaja e2:n kuntavaaliselvityksen mukaan vuodesta 1984 lähtien pääministeripuolue on aina menettänyt kuntavaaleissa kannatustaan suhteessa edellisiin kuntavaaleihin. Kannatuksen lasku on kuitenkin ollut maltillista, 0,1–2,7 prosenttiyksikköä.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 keskusta oli kolmanneksi suurin, mutta se on hyvin lähellä nousta nyt suurimmaksi.

Se olisi lähes historiallista, sillä vain yhden kerran sotien jälkeen keskustan ja sen edeltäjien kannatus on ollut kuntavaaleissa kaikkia muita puolueita suurempi. Näin tapahtui vuonna 2000, jolloin keskusta sai 23,8 prosenttia äänistä.

Ajatuspaja e2:n analyysin mukaan eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta on ollut ”alisuorittaja”.

Juha Sipilä on johtanut keskustaa kohta viisi vuotta, vuodesta 2012. Hän ei nostanut puoluettaan saman syksyn kuntavaaleissa kärkeen, mutta kyllä 2015 eduskuntavaaleissa. Huolimatta Sipilän hallituksen tiukasta talouslinjasta luottamus Sipilän puolueeseen on säilynyt.

Kokoomus:19,0 prosenttia

KOKOOMUS oli suurin kuntapuolue viime vaaleissa, mutta asema on vaarassa. Kannatus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä 19,0 prosenttiin.

Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, se suosii kokoomusta, jonka kannattajat ovat uskollisia äänestäjiä. Kokoomuksen kannattajista 91 prosenttia äänestää kuntavaaleissa varmasti tai melko varmasti.

Kokoomusta äänestetään suurissa kaupungeissa. Kolmessa suurimmassa kaupungissa – Helsingissä, Espoossa ja Tampereella – kokoomus on suurin kuntapuolue. Yli neljäsosa kokoomuksen keräämistä äänistä koko maassa annettiin näissä kolmessa kaupungissa.

Toisaalta kaupungeissa on matalampi äänestysprosentti kuin pienissä keskustalle vahvoissa kunnissa.

Petteri Orpo on johtanut kokoomusta viime kesästä saakka. Huhtikuun kuntavaalit ovat Orpon ensimmäiset vaalit puheenjohtajana.

Kokoomuksen eduskuntavaalikannatus on varovasti noussut Orpon valinnan jälkeen mutta ei ole ponnahtanut korkeuksiin. Hallitusvastuu näkyy kokoomuksen kuntavaalikannatuksessa, toisin kuin keskustan.

Niin huonosti kokoomukselle ei voi vaaleissa käydä, että Orpon asemaan sillä olisi vaikutusta.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 TNS Gallup teki tutkimuksen HS:n pyynnöstä 13.2. ja 10.3. välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltiin 2 246:ta ihmistä.

 Vastaukset yhdistettiin viime eduskuntavaalien tilastoihin. Tulos edustaa äänestysikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

 Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin suurimpien puolueiden kohdalla.

Kemin kaupunginjohtajalle jatkosopimus...

Käväisin Kemin kaupungin nettisivuilla ja lainasin pätkän tekstiä: 

Kaupunginjohtajan työn painopisteet vuosille 2017 - 2018 (kehityskeskustelu 28.2.2017) ovat seuraavat:

1. Bio- ja kiertotalousekosysteemin kehittäminen (Kaidi yms.) 
2. Ympärivuotisen matkailun edistäminen ja hotellihankkeet 
3. Puurakentamisohjelma (Kemi - Arctic biocapital) 
4. Sote- ja maakuntavalmistelu Kemin osalta 
5. Uuden Kemin organisaatiovalmistelu ja strategiatyö 
6. Kuntatalouden tasapaino sekä kestävä koulu- ja päiväkotiverkkoratkaisu 

Työn painopistealueet käsitellään kerran vuodessa kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa, jolloin niitä voidaan tarkistaa. Tarkistetut tavoitteet liitetään tähän sopimukseen. 

Kyllä työtä riittää. Kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä osa-alueita.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Edesmennyt Valdemar Rantonen...

Sain mielenkiintoisen sähköpostiviestin edesmenneen Valdemar Rantosen tyttäreltä, Eila Rantoselta Tampereelta. 
Hän oli nähnyt Blogisivullani maininnnan isästään. Hänen isänsä oli minulle tuttu, niinkuin monille kemiläisille, jotka ovat olleet Kemin teknillisen koulun, sittemmin teknillisen opiston kanssa tekemisissä. 
Valdemarista, Valdesta, Valtsusta on paljon tarinoita. Hän oli persoona isolla peellä.

Kysyin Eila Rantoselta, voinko julkistaa hänen isästään kirjoittaman muistokirjoituksen Blogisivullani. Se on ollut viime vuonna runsas vuosi sitten Kalevassa. Hän suostui ehdotukseeni.

Muistokirjoitus Valdemar Rantosesta:

Luonnon pohjilla kosmopoliitiksi

Valdemar Rantonen syntyi saunassa Kiuruveden Löytänän kylällä 1.12.1921. Hän eteni kuin salama pikajuoksussa ja opinnoissa. Köyhyyden takia hän harppoi luokkia, kulki kengittä, luonnon pohjilla ja teki töitä lentojätkänä. Hän valmistui Oulaisissa 1940 maanviljelijäsukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi. Malleja ei ollut, vaan itse piti oma tie keksiä.
Sodassa Rantonen palveli vänrikkinä ja hevosupseerina. Käyttöä oli laskupäällä, kun arvioitiin aseiden kantamia. Hän taisteli Rukajärvellä haavoittuen jalkaan Kiestingissä, toimi vänrikkinä Kolosjoen vankileirillä ja Rovaniemen yhteisesikunnassa. Sotavankien kohtelu inhimillisesti ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti oli hänelle tärkeää, kun päällystö painotti vain kovaa kuria. Kielitaito teki hänestä välittäjän. Sodan jälkeen Rantonen ylennettiin luutnantiksi. Mielestään häneen ei pystynyt enää minkään valtakunnan propaganda.
Rantonen opiskeli Helsingin teknillisessä korkeakoulussa diplomi-insinööriksi liki nälkää nähden. Tampellassa hän suunnitteli sotakorvauksina Neuvostoliiton voimaloita ja Pohjois-Suomen, kuten Isohaaran, vesivoimaloita. 1950- ja 60-luvulla hän oli kaivospäällikkönä Bolidenissa ja Asean atomivoimaloiden aivotrustissa Västeråsissa. 1963 lähtien hän toimi Kemin teknillisen koulun lehtorina, rehtorina ja Kemin kaupungin luottamustoimissa. Hän oli perustamassa Kemin teknillistä opistoa, jonka rehtorina toimi ennen eläkkeelle jäämistään 1985.

Rantosta kiehtoi maailmankaikkeus. Hänellä oli kosmopoliitin sielu: kirjeitä tuli ympäri maailmaa. Kalevassa julkaistiin Valdemarin kipakoita kommentteja niin maailmanpolitiikasta kuin ilmastokysymyksistä. Suosikkeihin kuului Sisko Isokoski, Verdi, Waltari ja Huovinen. Kolmas puoliso japanilainen Utako (o.s. Miyauchi) sai hänet mukaan Oulun Suomi−Japani-seuraan. Valdemar kuoli Oulussa 19.1. Viime hetkillä hymyn toi Veikko Ahvenaisen hanurimusiikki. Valdemarilla on 16 jälkeläistä, joista monella on nopea laskupää ja vikkelät jalat. 

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Luku 32...

Juttelin tänään Kemin Prisman edessä Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuudessa mm. nuorimman ehdokkaamme - minä olen vanhin - Olli Kolehmaisen kanssa hänen ylioppilaskirjoituksistaan. Hänellä on ensi viikon keskiviikkona lyhyen matematiikan koe. 

Tuli puheeksi myös se, että en ole löytänyt omalle äänestysnumerolleni kolmekymmentäkaksi > 32 mitään järkevää slogania. Siksipä hetki sitten Googlasin ja Wikipedia-sivulta löytyi mm. seuraavaa:

32 (luku)

Tämä artikkeli kertoo luvusta 32. Vuodesta 32 on erillinen artikkeli.
Luonnolliset luvut
32
 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 
Kardinaalilukukolmekymmentäkaksi
Järjestyslukukolmaskymmeneskahdes tai
kolmaskymmenestoinen
Tekijät1, 2, 4, 8, 16, 32
Alkutekijät
Roomalainen numeroXXXII
Binääriluku100000
Oktaaliluku40
Duodesimaaliluku28
Heksadesimaaliluku20
Vigesimaaliluku1C
32 (kolmekymmentäkaksi) on kokonaisluku. Sitä edeltää 31, ja sitä seuraa 33.

Matematiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Kemin Keskustan kuntavaaliehdokkaista Prisman edessä...

On aivan pakko informoida hetki sitten päättyneestä kuntavaalitapahtumasta.
Terveisiä Kemin Keskustan kunnallisjärjestön pienimuotoisesta keskipäivän kuntavaalitilaisuudesta Kemin Prisman edustalle Karjalahdella klo 12-14.
Kuntavaalitilaisuus ehkä olisi syytä laittaa lainausmerkkeihin, sillä kysymyksessä oli loppujen lopuksi vaalien alla perinteinen makkarangrillaus ja vaaliaineiston jakotilaisuus.
Vaalimateriaalin jakaminen toteutettiin valkoisten Keskusta-ämpäreiden avustuksella. Ämpäreihin oli jaettu hiukan vaalimateriaalia iltalukemiseksi.
100 ämpäriä teki kauppansa, makkaroita kukaties tuplaten...
Muutamien henkilöiden kanssa pääsi vaihtamaan ajatuksia lähestyvistä kuntavaaleista ja nimenomaan siitä, että lähivuosina toteutuvan sote-uudistuksen jälkeenkin kuntiin jää ihan nokko tehtävää...
Paikalle em. tilaisuuteen oli päässyt kuntavaaliehdokkaista - aakkosjärjestyksessä - Raimo Keskikallio, Ismo Klementtinen, Olli Kolehmainen, Minna Laitila, Jenni Lammassaari, Anne Pitkänen, Markku Pudas, Juha Puro, Aki Pyykkö, Riitta-Liisa Rousu, Ritva Sonntag ja Juha Taanila.
Paikalla käväisi myös televisiokuvaaja. Kukaties tapahtumasta nähdään pätkä paikallisuutisissa.
Itsekin testasin makkaran. Hyvää oli...

Niin - tämän päivän Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuudessa tosiaan tehtiin televisiopätkä.
Nuori neitonen, kuvaaja joutui hiukan ohjeistamaan läsnäolijoita, jotka hänen mielestään olivat hiukan jäykän oloisesti paikoillaan. Hän totesi muistaakseni: "Olkaa aivan normaalisti, minä kiertelen tässä ja kuvailen."
Kävi mielessä kaukaiset ajat, kun videointilaitteet tulivat markkinoille. Vanha papparainen, joka ei välttämättä ollut sen aikaisen tekniikan tasalla, totesi tilaisuudessa läsnäolijoille:"Olokaa liikkumatta, nyt viteoijaan!"

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Pannaan paremmaksi...

”Yksi parhaista ehdokaslistoista koskaan” toteaa Kemin Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Pertti Henttinen Pohjolan Sanomien sivulla. Varmaan näin on, mutta on syytä panna paremmaksi Kemin Keskustan osalta:
"Yksi parhaista ehdokaslistoista koskaan, oikeasti" 

Ajattelin yhteispelin hengessä julkaista toistamiseen Keskustan Kemin kunnallisjärjestön kuntavaaliehdokkaat  Blogisivullani.
Tässäpä me olemme...
Suomen Keskusta r.p.
14
Alatalo, Ritva-Liisa, erikoisröntgenhoitaja
15
Halttunen, Jukka, isännöitsijä
16
Heikonen, Tapani, järjestelmäsuunnittelija, työtön
17
Juntunen, Jouko, laulun lehtori, eläkeläinen
18
Keskikallio, Raimo, työnjohtaja, eläkeläinen
19
Ketola, Arja, kauppateknikko
20
Klemettinen, Ismo, pintakäsittelijä, eläkeläinen
21
Kolehmainen, Olli, opiskelija
22
Kourula, Tuire, lähihoitaja
23
Laitila, Minna, kanttori
24
Lammassaari, Jenni, tradenomi, markkinointipäällikkö
25
Malo, Sanna, järjestäjä-kuiskaaja
26
Matinlauri, Hannes, sairaanhoitajaopiskelija
27
Miettunen, Ulla, lehtori
28
Pasanen, Antti, yrittäjä
29
Pitkänen, Anne, agrologi amk
30
Pudas, Markku, eläkeläinen
31
Puro, Juha, teknikko
32
Pyykkö, Aki, insinööri, opetusalan eläkeläinen
33
Rousu, Riitta-Liisa, merkonomi, palveluvastaava
34
Sonntag, Ritva, suunnittelija, terveydenhoitaja
35
Taanila, Juha, seurakuntayhteyksien koordinaattori
36
Tuokila, Eero, isännöitsijä, rakennusmestari

Perussuomalaiset on vaarassa syöksyä kohti pimeyden ja pahuuden aikaa...

Alla olevassa tekstissä todetaan:

Nyt on jo kyllin selvästi nähtävissä myös se, millaisiin mielettömyyksiin Donald Trumpin voitto on johtanut Yhdysvalloissa ja kuinka vahingollinen Brexit on sekä briteille itselleen että koko Euroopalle. Järki ja sivistys ovat sittenkin 
voittamassa.

Juuri näin: Järki ja sivistys ovat sittenkin voittamassa!

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka    |   Kolumni

Perussuomalaiset on vaarassa syöksyä kohti pimeyden ja pahuuden aikaa

Perussuomalaiset on vaihtamassa aateperintönsä kansainväliseen oikeistopopulismiin, jonka juuret ovat fasismissa, kirjoittaa Yrjö Rautio HS:n kolumnissa.

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.
PERUSSUOMALAISIA uhkaa kuihtuminen ja hajoaminen riippumatta siitä, voittaako kesäkuun puoluekokouksessa Sampo Terho vai Jussi Halla-aho. Prosessi tapahtuu vain nopeammin, jos Halla-aho voittaa. Soinilaiseen aateperintöön sitoutuneet maltilliset jättävät puolueen.

Osa heistä siirtyy muihin puolueisiin, osa jättää koko politiikan. Tämähän on jo hyvässä vauhdissa.

Halla-aho on korkeimman oikeuden tuomitsema pesukestävä rasisti. Hän aikoo pysytellä Brysselissä, vaikka voittaisikin. On silti vaikea kuvitella, ettei Halla-ahon voitosta seuraisi suuria vaikeuksia hallitusyhteistyölle. Niitä lisäisi se, että Halla-ahon tavoitteena on ero sekä eurosta että EU:sta.

Vaikeuksia tulisi siinäkin tapauksessa, että Terho voittaisi. Hän on nimittäin oikeassa siinä, että perussuomalaiset on keksittävä uudelleen.

Soinin viitoittama tie on nyt loppuun kuljettu.
PERSUSSUOMALAISET on Timo Soinin luomus ja elämäntyö. Puolueen voitot vuosien 2011 ja 2015 vaaleissa perustuivat sekä Soinin persoonaan, että protestiin, johon oli selvät syynsä. Ensimmäisen jytkyä nostatti vuoden 2007 eduskuntavaaleja seurannut vaalirahaskandaali, toista jytkyä Alexander Stubbin (kok) hallituksen kaoottinen politiikka ennen vuoden 2015 vaaleja.

Soinin viitoittama tie on nyt loppuun kuljettu. Nyt on vain hallitusvastuuta, jonka aikana puolue on pettänyt kaikki lupauksensa ”pienen ihmisen” ja työväestön puolustamisesta. Tämä on syönyt jo puolet kannatuksesta.

UUDELLEEN KEKSITTY perussuomalaiset voi olla vain entistäkin umpisilmäisempi maahanmuuton ja Euroopan unionin vastustaja. Ensin mainitusta asiasta on jo puhti poissa. Eihän tänne ole juuri kukaan enää pyrkimässäkään, ja jo maahan ehtineistä suurinta osaa ajetaan pois. EU jäsenyydellä taas on suomalaisten vankka tuki ja vaatimus uudesta kansanäänestyksestä repisi hallitusyhteistyötä.

Pidän Halla-ahon voittoa täysin mahdollisena, jopa todennäköisenä. Terho on puolue-eliitin ehdokas. Halla-ahon fanaattisilla kannattajilla on parhaat keinot paimentaa joukkonsa puoluekokoukseen.

Halla-ahoa nostaa myös maailmalla vyörynyt oikeistopopulismin aalto. Tosin sen korkein harja taisi mennä jo. Äärioikeiston ehdokas hävisi Itävallan joulukuiset presidentinvaalit. Geert Wildersin Vapauspuolue jäi kauas suurimman puolueen asemasta juuri käydyissä Hollannin parlamenttivaaleissa.

Nyt on jo kyllin selvästi nähtävissä myös se, millaisiin mielettömyyksiin Donald Trumpin voitto on johtanut Yhdysvalloissa ja kuinka vahingollinen Brexit on sekä briteille itselleen että koko Euroopalle. Järki ja sivistys ovat sittenkin voittamassa.

Jos Halla-aho voittaa, perussuomalaiset liittyy Euroopan oikeistopopulististen puolueiden seuraan. Niitä se lähenee siinäkin tapauksessa, että Terho voittaa.

Veikko Vennamon Suomen Maaseudun Puolue SMP oli suomalaiskansallinen populistipuolue, joka ajoi maaseudun unohdetun kansan asiaa. Muukalaisvihaa siinä ei ollut pisaraakaan. Soini on jatkanut SMP:n aateperintöä, vaihtanut vain maaseudun unohdetut lähiöiden unohdettuihin.

Nyt puolue on vaihtamassa kaiken tästä aateperinnöstään kansainväliseen oikeistopopulismiin, jonka juuret ovat fasismissa. Fasismi on äärikansallismielisyyttä, joka tavoittelee yhtenäistä kansakuntaa ja yhteisön sisäisten uhkien murskaamista vaikka väkivalloin, sanovat Aapo RoseliusOula Silvennoinen ja Marko Tikka kirjassaan Suomalaiset fasistit (2016).

FASISMI RAKENTUU uhkakuville, pelottelulle – ja raukkamaisuudelle. Uhka on aina se puolustuskyvyttömin. Natseille he olivat muun muassa juutalaisia, vammaisia ja sairaita, nykyisille oikeistopopulisteille turvapaikanhakijoita. Nämä nykyiset erottaa oikeista fasisteista vain se, ettei heillä ole kykyä murskata sisäisiä uhkia väkivalloin. Halusta se ei ole kiinni.

Tähän seuraan Vennamon ja Soinin puolue on nyt hyvää vauhtia hakeutumassa. Kun niin tapahtuu, mitään ei jää jäljelle siitä hyvästä, terveestä ja tarpeellisesta, mikä heidän populismiinsa sisältyi. Jäljelle jää silkkaa pimeyttä ja pahuutta