tiistai 10. marraskuuta 2015

Britannian pääministerin David Cameronin avaus yhtä tyhjän kanssa...

”Totta kai Britannian pärjää EU:n ulkopuolella. Ydinkysymys on siinä, onko Britannian parempi ja turvallisempi EU:ssa vai sen ulkopuolella”, Cameron sanoi Chatham House -ajatuspajassa pitämässä puheessaan.

No tuo edellä mainittu on niin ympäri pyöreää, että ihan hävettää Cameronin puolesta.

Ei ollut kovin rapea aloitus neuvottelujen linjaamiseksi. Arvelen, että minkäänlainen uhkailulinja ei tehoa, ei ainakaan pitäisi tehota, muihin EU-päättäjiin...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pääministeri Cameron vaati EU:lta joustavuutta, tai Britannia eroaa koko unionista

ULKOMAAT  

LONTOO. Britannian pääministeri David Cameron vaati tiistaina Euroopan unionia kehittymään nykyistä joustavammaksi, tai Britannia saattaa erota koko unionista.
”Totta kai Britannian pärjää EU:n ulkopuolella. Ydinkysymys on siinä, onko Britannian parempi ja turvallisempi EU:ssa vai sen ulkopuolella”, Cameron sanoi Chatham House -ajatuspajassa pitämässä puheessaan.
Cameronin linjapuhe merkitsee samalla Britannian ja muun EU:n neuvottelujen kiihtymistä.
Cameronin konservatiivihallitus järjestää kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyyden jatkosta vuoden 2017 loppuun mennessä. Sitä ennen Britannia haluaa neuvotella EU-suhteensa uusiksi. Sopuun on määrä päästä aikaisintaan joulukuun EU-huippukokouksessa.
”EU:n pitää olla joustava verkosto, ei kiinteä blokki. 28 jäsenmaan monimuotoisuus on etu, jota pitää juhlia. Emme tarvitse lisää eurooppalaista sääntelyä, usein vähemmän parempi”, pääministeri linjasi tiistaina.
Puheen oli tarkoitus tuoda lisää tietoa Britannian vaatimuksista. Kuten ennalta odotettiinkin, Cameron ei mennyt syvälle yksityiskohtiin.
Hän toisti Britannian neljä avainvaatimusta, jotka ovat tulleet tutuiksi aiemminkin. Ensinnäkin brittihallitus haluaa, että euron ulkopuolisten maiden edut turvataan yhteismarkkinoilla. Britannia ei kuulu yhteisvaluutta euroon eikä aio siihen liittyäkään.
Toiseksi Cameron haluaa lisätä EU:n kilpailukykyä ja vähentää EU-säätelyä. Britannia haluaa myös takeet siitä, että sitä ei imaista mukaan EU:n jatkuvaan syventymiseen. Samalla kansallisten parlamenttien valtaa on vahvistettava.
Poliittisesti herkin kiistakysymys on brittihallituksen halu hillitä EU-maista tulevaa maahanmuuttoa.
Cameron ei lähtenyt vaatimaan kattoa tai sulkua EU-kansalaisten maahanmuutolle, mutta hän haluaa vähentää Britannian houkuttelevuutta tulijoiden silmissä.
Tähän kuuluu muun muassa sosiaalitukien epääminen niiltä työssä käyviltä EU-kansalaisilta, jotka eivät ole asuneet Britanniassa neljää vuotta. Jatkossa lapsilisiä ei saisi enää niille lapsille, jotka eivät asu Britanniassa.
EU-maista muuttaneet työttömät työnhakijat ei enää jatkossa saisi samanlaisia tukia kuin brittityöttömät. Ja jos kuudessa kuukaudessa ei löydy töitä, voi edessä olla passitus ulos maasta.
Cameron painotti, että maahanmuuton rajoittamisessa kyse ei ole kenenkään etnisestä tai muusta taustasta.
”Maahanmuuton laajuus ja nopeus on liian suuri, mikä aiheuttaa kovia paineita julkisiin palveluihin.”
Brittihallitus on lähettänyt tiistaina vaatimuslistansa myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Tulevissa neuvotteluissa kuullaan kaikkia jäsenmaita, vaikka loppupeleissä suurten jäsenmaiden kuten Saksan ja Raskan kanta on ratkaiseva.
Pääministerin mukaan muissa jäsenmaissa ollaan kuunneltu ymmärtäväisinä Britannian vaatimuksia.
EU:ssa ensimmäiset reaktiot Cameronin vaatimuksista olivat melko lyhytsanaisia. EU-komissio totesi ehdotusten olevan osin ”erittäin ongelmallisia”.
”Cameronin kirjeen jälkeen neuvottelut voivat nyt alkaa”, totesi Tusk.
Saksan liittokansleri Angela Merkel arvioi puolestaan, että jotkin vaatimuksista ovat enemmän vaikeita kuin toiset.
”Ensi näkemältä vaikuttaa siltä, että osa ehdotuksista on käyttökelpoisia. Tällainen on esimerkiksi ehdotus kansallisten parlamenttien roolien kasvattamisesta... Osa ehdotuksista on erittäin ongelmallisia, koska ne liittyvät perustavanlaatuisiin vapauksiin sisämarkkinoilla. Tällaista on esimerkiksi jäsenmaiden kansalaisten syrjiminen”, totesi EU-komission päätiedottaja Margaritis Schinas uutistoimisto Reutersin mukaan.
Cameron vahvisti tiistaina, että toista kansanäänestystä EU-jäsenyydestä ei järjestetä, joten lopputuloksen kanssa täytyy elää. Pääministerin oma kanta kansanäänestykseen määräytyy kuulemma sen mukaan, mitä EU-neuvotteluissa sovitaan.
”Luotan, että saavutamme neuvottelusopimuksen, joka hyödyttää niin Britanniaa kuin EU:takin. Jos näin tapahtuu, tulen kampanjoimaan koko sydämelläni ja sielullani sen puolesta, että jäämme EU:hun.”
Jos taas brittien vaatimuksia ei EU:ssa kuunnella, on tilanne toinen.
”Silloin en sulje mitään pois.”


Wada pisti vipinää housunpuntteihin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiuka tuunattuna:
Yleisurheilu  | 

Venäjän dopingkohu paisuu - Putin kutsui urheilujohdon koolle

Maailman antidopingtoimisto esitti maanantaina Venäjän sulkemista kansainvälisestä kilpailusta. Putin kutsui johtajat kokoukseen päivää myöhemmin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsunut maan urheilujohtoa koolle keskiviikoksi käydäkseen läpi valmistautumista ensi kesänä järjestettäviin Rion olympialaisiin.
Kokous on kutsuttu koolle päivä sen jälkeen, kun Maailman antidopingtoimisto WADA julkaisi raporttinsa yleisurheilun dopingista ja korruptiosta. WADA esittää Venäjän sulkemista kansainvälisestä kilpailusta, siis myös Rion olympialaisista ja muista arvokisoista
WADAn raportin mukaan Venäjällä on tarkoituksellisesti peitelty dopingtodisteita ja -näytteitä. Moskovan laboratorion johtaja Grigory Rodchenko on tuhonnut tahallisesti 1 417 dopingnäytettä.

Älylasit voivat siis korvata jopa älypuhelimen tai tabletin...

Ei kai nyt sentään! Ei mopolla mahottomia!

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Suomalaisyritys tuo älynäytöt silmälaseihin - "Kuvan koko vastaa 60 tuuman tv:tä"


Dispelixin toimitusjohtaja Antti Sunnari esittelee teknologiaa.
Dispelixin toimitusjohtaja Antti Sunnari esittelee teknologiaa. KUVA: JUHA SARKKINEN
Silmälasien linsseihin alle millin paksuisena tuleva älynäyttö perustuu valojohdeoptiikkaan.
VTT:llä kehitetty virtuaalinäyttö osana tavallisia silmälaseja voi olla kaupoissa jo vuoden kuluessa, kertoo tuotetta kaupallistava Dispelix Oy.
Teräväpiirtonäyttö tulee osaksi käyttäjän näkökenttää. Älylasit voivat siis korvata jopa älypuhelimen tai tabletin.
Aluksi teknologiaa voitaisiin käyttää kuntoilun, työn ja moottoriurheilun parissa. Sykettä, navigointia ja aktiviteettitietoa ei tarvitsisi enää katsoa ranteesta vaan ne näkyisivät suoraan urheilulaseista käyttäjille.
Teknologia perustuu valojohdeoptiikkaan. Sen ansiosta näytöt voidaan valmistaa kevyiksi ja ohuiksi elementeiksi lasille tai muoville. Näytön paksuus on alle millimetrin.
”Nykyisiin kookkaisiin tai vaikeasti valmistettaviin ratkaisuihin verrattuna näytön ohuus, keveys, esteettinen ulkonäkö ja massavalmistettavuus ovat Dispelixin ratkaisun vahvuuksia”, toteaa Dispelixin toimitusjohtaja Antti Sunnari tiedotteessa.
Näyttö on yhtiön mukaan käyttäjäystäväliinen, koska kuva muodostuu näkökenttään, eivätkä käyttäjän silmät väsy.
”Virtuaalikuvan koko vastaa 60 tuuman tv:tä kolmen metrin etäisyydeltä katseltuna”, Sunnari kertoo.
Dispelix kerää parhaillaan rahoitusta. Ensimmäiset asiakastoimitukset pyritään tekemään jo ensi vuoden aikana.

Kyberuhka on todellinen globaalimaailmassa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Tekniikka  | 

Suurin kyberuhka on ihminen itse

Kyberturvallisuus on uusi kansalaistaito, joka jokaisen tulisi osata. Ihmiset käyttävät huoleti monia laitteita, jotka ulkopuolinen voi halutessaan kaapata käyttöönsä.


Tietokoneen johtoja.
Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on kansalaistaito, joka jokaisen tulisi osata. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Pienimmätkin langattomaan tiedonsiirtoon perustuvat laitteet, kuten terveysrannekkeet ja älypuhelimet,  muodostavat periaatteessa kyberuhan, muistuttaa Suomen johtaviin tietoturvallisuusasiantuntijoihin lukeutuva Aalto-yliopiston professori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.
Viime kuukausina on uutisoitu esimerkiksi puhelinten salakuunteluepäilyistä, salakatselusta ja jopa henkilöauton hengenvaaralliseksi hakkeroinneista.
Hyökkäys tulee aina yllättäen.
– Jarmo Limnéll
– Kun hankitaan älylaitteita, televisioita, autoja, jääkaappeja, jopa itkuhälyttimiä, kannattaa kysellä laitteen tietoturvallisuuden perään. Niissä on tutkimusten mukaan usein jätetty turvallisuus huonolle tolalle tai huomioimatta kokonaan, toteaa Limnéll.
Suomea kiertäneen professorin mukaan viranomaisten tietoturvaosaaminen on kohentunut viime vuosina. Toisaalta myös teknologia kehittyy nopein harppauksin, ja yhä uusia tapoja erilaisten heikkouksien hyödyntämiseen paljastuu.
– Digitaalinen turvallisuus koskettaa kaikkien arkipäivää, yrityselämää ja yhteiskuntaa. Kyberturvallisuus edellyttää uusia valmiuksia kaikilta.
Limnéll painottaa, että raha ja tieto ovat kiinnostaneet aina, ja nykyisin ne ovat tietoverkoissa.

Kyberuhkaa vähätellään vieläkin

Professori Jarno Limnéll luennoi tiistaina Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Kyber15-valmiusharjoituksessa, johon oli kokoontunut kolmisensataa kuntapäättäjää sekä kuntayhtymien ja aluehallinnon asiantuntijaa Oulu-Kainuu-alueelta.
Limnéllin luentoesimerkeissä yhdysvaltalainen matkustajalentoyhtiö joutui vastikään määräämään koko lentolaivastonsa maahan pienen reititinongelman vuoksi. Englantilainen teleoperaattori joutui puolestaan uskottavuus- ja talouskriisiin palvelunestohyökkäyksen seurauksena.
– Kehitys alkaa tietoisuudesta. Hyökkäys tulee aina yllättäen, Limnéll muistuttaa.
Kyberturvallisuus edellyttää uusia valmiuksia kaikilta.
– Jarno Limnéll
Tietoturvan heikoin lenkki ei ole tekninen, vaan Limnéllin mukaan useimmiten hyväuskoinen tai välinpitämätön älylaitteiden ja tietoverkkojen käyttäjä.
– Emme tänä päivänä edes ymmärrä miten riippuvaisia me olemme digitaalisen maailman toimivuudesta. Digitaalinen ja fyysinen maailma kytkeytyvät toisiinsa vahvasti.
– Suomen yritysmaailmassa on paljon yrityksiä, joissa on huolehdittu teknologiasta ja ihmisten kouluttamisesta. Mutta löytyy myös asenteita, että eihän tämä minua tai minun yritystäni koske. Tällaiset asenteet ovat kyllä vaarallisia, Limnéll varoittaa.

Presidentti Obaman Facebook-avaus...

Pitäisiköhän panna harkintaan tuo Facbook-tilin avaaminen...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Obama tuli Facebookiin: heti miljoonia kävijöitä

Obama tuli Facebookiin: heti miljoonia kävijöitä
KUVA: EPA
Osin sosiaalisen median avulla Yhdysvaltain presidentiksi noussut Barack Obama on avannut viimeinkin omat Facebook-sivut.
Tapahtumasta on vasta 12 tuntia, mutta suosio on jo suuri: Barack Obama on tullut Facebookiin, ja sivuston ensimmäistä postausta, videota, jossa Obama kävelee Valkoisen talon pihamaalla, on katsottu jo lähes kaksi miljoonaa kertaa.
Mitäpä Obama videolla kertoo? Hän tervehtii Facebookia ja kertoo avanneensa viimeinkin ikiomat sivut.
Obama toivoo, että sivustosta tulisi tärkein paikka, jossa ”voimme käydä todellista keskustelua maamme ongelmista, paikka, jossa presidentti voi suoraan kertoa näkemyksensä”.
Obama myös lupaa jakaa omia ajatuksiaan ja tarinoitaan.
Lisäksi hän haaveilee sivustolle huumoria.
Melko tavallinen aloitus siis.
Postaus on jaettu jo yli 25 000 kertaa.
Ensimmäisten tykkääjien joukossa on muun muassa Mark Zuckerberg.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Eipä juuri yllätä! Tyhjän saa pyytämättäkin...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. Arkkipiispa Kari Mäkisen kannanotto on linjassa hänen aikaisempien lausuntojen kanssa. Evankelisluterilaisen kirkon ei tarvitse ajatella Suomen etua...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Arkkipiispa antoi pakit työmarkkinapomoille – arkipyhiä ei siirretä

KOTIMAA 

Kirkko suhtautuu edelleen tiukan kielteisesti siihen, että arkipyhät kuten loppiainen ja helatorstai siirrettäisiin pysyvästi viikonloppuun.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan palkansaajien keskusjärjestöjen puheenjohtajat kävivät maanantaina kysymässä arkkipiispa Kari Mäkiseltä, onko kirkko valmis siirtämään arkipyhät viikonloppuun, jos Suomen kustannuskilpailukyvyn kohentamisen takia näin pitäisi toimia. Ilman kirkkoa siirto ei onnistu.
Käynnin syynä olivat parhaillaan meneillään olevat vaikeat neuvottelut laajasta työmarkkinasopimuksesta ja niihin liittyvät pakkolait, joita hallitus parhaillaan sorvaa. Neuvotteluja käydään palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan sekä työnantajia edustavien EK:n ja Kuntatyönantajien kesken.
Hallitus on vaatinut, että neuvotteluissa yritysten kustannuskilpailukykyä parannetaan muun muassa yritysten yksikkötyökustannuksia alentamalla.
Yksi keino alentaa yksikkötyökustannuksia olisi se, että loppiainen ja helatorstai muutettaisiin työpäiviksi.
Hallitus on parhaillaan kirjoittamassa lakiesitystä, joka muuttaisi loppiaisen ja helatorstain palkattomiksi vapaapäiviksi. Pyrkimys on pidentää näin työaikaa ja saada ehyitä työviikkoja ilman kirkon siunausta.
Työmarkkinajärjestöt kuitenkin pelkäävät, että lainsäädännöstä on tulossa keinotekoista, monimutkaista ja tulkinnanvaraista.
Yksinkertaisempi keino olisi siirtää loppiainen ja helatorstai viikonloppuun, mutta arkipyhistä säädetään kirkkolaissa, jota ei voi muuttaa ilman kirkolliskokouksen esitystä
Asiaa selvitettiin viimeksi osana vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimusta.
Työmarkkinajärjestöistä SAK suhtautuu kielteisemmin arkipyhävapaiden siirtoon kuin toimihenkilöiden STTK ja korkeasti koulutettujen Akava. Järjestöt kysyivät kirkon kantaa, jotta ne tietäisivät, millaisia eri keinoja niillä on löytää sopimus.