Esko Aho Britannian myrkytystapauksesta: Pelottava ilmiö, Venäjän mahdollisessa osallisuudessa kaksi vaihtoehtoa...

Kyllä Esko Aho - "Kannuksen Kennedy" - pyöritti sanaa, että siitä ei päässyt juuri mistään nurkasta kiinni. Toki eihän se ole ihme, sillä hänellä on selkeästi "oma lehmä kukaties parikin ojassa". Hän on tiukasti kiinni venäläisessä politiikassa, sitä ei ole kiistäminen. Supervarovaista sanailua sano...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Esko Aho Britannian myrkytystapauksesta: Pelottava ilmiö, Venäjän mahdollisessa osallisuudessa kaksi vaihtoehtoa

Entinen pääministeri Esko Aho toivoo, että tapaus selviää nopeasti, jotta vastatoimien kierre voitaisiin pysäyttää.

Esko Aho

17.3.2018 klo 10:49päivitetty 17.3.2018 klo 11:32

Yle

Hanna Hanhinen

Jaa artikkeli Facebookissa30

Jaa artikkeli Twitterissä

Suomalaisen teollisuuden idänsuhteita edistävän East Officen hallituksen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Esko Aho pitää Britannian Salisburyssa tapahtunutta entisen venäläisvakoojan Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkytystapausta erikoisena ja pelottavana sen tekotavan vuoksi.

Skripal ja hänen tyttärensä Julia altistuivat hermomyrkylle maaliskuun alussa. FSB:n entinen venäläisagentti Alexander Litvinenko murhattiin poloniumilla vuonna 2006.

Aho sanoo Yle TV1:n Ykkösaamussa, että jopa kylmän sodan aikana oli tietyt pelisäännöt, joiden mukaan toimittiin.

– Tässä mielessä nämä ovat pelottavia ilmiöitä (Skripalin ja Litvinenkon tapaukset). Jos Venäjä tai venäläiset olisivat tämän takana, niin siinä olisi kaksi mahdollisuutta. Joko virallinen Venäjä olisi siinä mukana tai aineet ovat joutuneet vääriin käsiin, ja molemmat ovat todella huonoja vaihtoehtoja, sanoo Esko Aho.

Hän toivoo, että tapaukseen saadaan mahdollisimman pian selvyys, jotta alkamassa oleva "vaarallinen kierre voidaan pysäyttää".

– Eli toimien ja vastatoimien kierre. Pelisääntöjen muuttuminen tai uhka niiden muuttumisesta tavalla, joka on myös muun maailman kannalta vaarallinen, Aho miettii.

Lue myös:

Venäjä vastaa brittien toimiin samalla mitalla – 23 diplomaattia karkotetaan

Merkel: Saksa ja Ranska pohtivat yhdessä vastausta Salisburyn myrkkyiskuun

"En tiedä, mihin lasten on turvallista koskea" – Uinuva Salisbury joutui keskelle vakoojadraamaa ja asukkaat miettivät, voiko hermomyrkkyä vielä löytyä

Kertakaikkiaan erinomainen Lumilinnatapahtuma tänään...

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n jäsenet seuralaisineen/lapsineen saivat taas jäsenmaksupalautetta kertakaikkiaan erinomaisen Lumilinnatapahtuman muodossa.

Yhdistyksemme perinteinen Lumilinna-tapahtuma Kemin Mansikkanokalla pidettiin lauantaina 17.03.2018 klo 11.30 alkaen. Tapahtuma on toteutettu useina vuosina, oikeastaan vuosikymmeninä suosittuna perhetapahtumana. 

Lumilinnassa on vaihtuvat teemat – tänä vuonna eläimet – joka näkyi erinomaisesti upeissa jääveistoksissa.

Insinööriporukka on Lumilinnaan tutustumisen ohessa nauttinut jääravintolassa kuumat juomat pullan kera – niin tälläkin kerralla.

Jo vuosien ajan takuuvarmana esityksenä on ollut Pikku Myy ja Muumi. Esitys on saanut pikkuväen vauhtiin, onpa jäyhien/jämäköiden insinöörienkin suupielissä ollut havaittavissa lievää hymynhäivettä.

Edellä mainitun tapahtuman jatkona oli hernekeitto- ja pannaritarjoilu tykötarpeineen yhdistyksen toimitilassa Vinssissä Meripuistokatu 16 5. krs. …

Viime vuosina maistuvan hernekeiton ja pannarit ovat tehneet Ammattiopisto Lappian Kivikankaan ravintotalousosaston oppilaat.

Lumilinnatapahtumaan oli ilmoittautunut jäseniä ja heidän perheenjäseniään yhteensä 128. Vinssin hernekeitto+pannari-jatkoille oli ilmoittautunut 39 henkilöä. Tälle tapahtumallemme on ollut niin sanotusti tilausta.

Niin - olihan tuolla Kemin Mansikkanokan Lumilinna-alueella muitakin. Parkkipaikka oli tupaten täynnä henkilöautoja ja tilausbussit täyttivät niille  varatun alueen. 

Väkeä oli paljon, mutta tungosta ei ihme kumma päässyt syntymään, sillä porukka soljui rauhallisesti eteenpäin Lumilinnan käytävillä ja ulkoalueella.

Kävin rannassa seuralaiseni - pojantyttären Veeran kanssa - ihailemassa olomajoja ja merenjäätä. Oli upea, aurinkoinen sää...

Uusvanha kuva kirjahyllykössäni...

"Pelastin" edesmenneen veljeni massiivisen kirjakaapin päältä minun ja vaimoni vihkikuvan. Vihkikuva on lähes 50 vuoden takaa. Sen otti taannoin kemiläisen valokuvaamon Filmikulman omistaja, valokuvaaja Erkki Korkee nuorenamiehenä. Nuoria toki olimme mekin vasta vihityt...

Meidät vihki Kemin seurakunnan pastori Seppo Ikonen Veitsiluodon kirkossa. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli vihkitoimituksen jälkeen toteutettu kevytsuudelma. Olimme aiemmin asiasta keskustelleet Sepon kanssa.
"Radikaalipappi" antoi siihen luvan. Sellainen ei ollut tapana siihen maailman aikaan. Nyt ovat ajat toiset... 

Pätkä Wikipediatekstiä:

Veitsiluodon kirkko

Veitsiluodon kirkko
Veitsiluodon kirkko ja srk-keskus
Sijainti	Satamalehdontie 1, Hepola, Kemi
Koordinaatit	65°40′57.3″N,024°39′45.0″E
Seurakunta	Kemin seurakunta
Rakentamisvuosi	1957
Suunnittelija	Veikko Larkas
Materiaali	betoni, tiili[1]
Istumapaikkoja	370[1]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Veitsiluodon kirkko on Kemin seurakunnan kirkko ja seurakuntakeskus Hepolankaupunginosassa Kemissä.

Seurakuntaloa alettiin suunnitella Veitsiluotoon jo 1938, mutta sodan takia rakennushanke viivästyi. Lisäksi Karihaaran seurakuntatalon rakentaminen meni Veitsiluodon hankkeen edelle, koska Karihaarassa seurakunnan kokoustilana käytetty vanha koulu tuhoutui Lapin sodassa.[1]

Kirkon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, joka päättyi 15. maaliskuuta 1950. Osallistujina olivat arkkitehdit Arvo Murama, Olli Pöyry, Heikki Siren ja Veikko Larkas. Ensimmäiselle sijalle nousi Larkaksen ehdotus Orga pro nobis, jonka mukaan kirkko toteutettiin. Rahoitusongelmien vuoksi betonirunkoisen, tiilirakenteisen pitkäkirkonrakennustyöt päästiin aloittamaan vasta kesällä 1955. Kirkko valmistui syksyllä 1957 ja sen vihki Oulun hiippakunnan piispa Olavi Heliövaara 29. syyskuuta 1957.[1][2]

Kirkkosalin pinta-ala on 500 m² ja siellä on 370 istumapaikkaa. Kirkon 18-äänikertaiset urut on rakennettu Kangasalan urkutehtaassa 1958. Samana vuonna Veitsiluoto Osakeyhtiö lahjoitti kirkolle arvokkaan hopeisen ehtoolliskaluston. Kirkosalissa on kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen puureliefi Pyhiinvaeltajat vuodelta 1967.[1][2][3]Veitsiluodon kirkon risti on niin sanottu Pietarinristi, jossa poikkipuu on alhaalla.

• 

  Veitsiluodon kirkon urut.
 
• 

  Veitsiluodon kirkon alttari
• 
  

Facebook-tekstini tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että kyllä viimeisinä viikkoina ovat päällimmäisinä olleet edesmenneen veljeni asiat, joita sisareni kanssa olemme hoitaneet. Oikeastaan jo pääsääntöisesti lähimmät kolme vuotta...

Olemme niin sanotusti kalkkiviivoilla, edessä on perunkirjoitus ja perinnönjako, jossa lapsemme ovat olennaisessa roolissa. Olennaisessa roolissa on myös Kalkkinokalla sijaitsevan rivitaloasunnon myyminen.

Siihen liittyvänä OP-Kiinteistökeskuksen/Tarja Vartiaisen kanssa on tehty toimenksiantosopimus, huoneisto on valokuvattu ja kuntotarkastettu. Saamme myyntihintaarvion tässä viikonvaihteessa. Kaikki on edennyt tähän saakka asiallisesti ja luottamuksellisesti.

Otin kyseisestä huoneistosta itsekin kymmenisen kännykkäkuvaa siinä vaiheessa kun mitään ei oltu muutettu. Jos ensi viikolla ottaisin vastaavan kuvasarjan, lookki olisi aikalailla riisutumpi. Huoneiston "tyhjentämisprosessi" on edennyt joutuisasti.

Edellä oleva liittyy - niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut -Kemin Kalkkinokalla sijaitsevaan 3 h+keittiö+sauna+parveke toisen kerroksen, merinäköalaiseen päätyrivitalohuoneistoon, jonka pinta-ala on 77,5 m2. Huoneistoon kuuluu autopaikka ja ulkovarasto.

Mikäli Sinulla on asunnontarvetta lähiaikoina, ota yhteyttä välittömästi minuun sähköpostin välityksellä aki.pyykko@netti.fi

Kemin taidemuseolla taidenäyttelyn avajaisissa tänään...

Sain kutsun netin välityksellä Dialogues on Trees and Humans taidenäyttelyn avajaisiin. Kyseessä on Raisa Raekallion ja Misha del Val yhteistyössä toteutettujen maalauksien näyttely Kemin taidemuseolla. Pariskunta asuu Kittilässä.

Olen ollut aika monessa taidenäyttelyn avajaistilaisuudessa läsnä. Nyt avajaistilaisuudessa oli poikkeuksellisen vähän yleisöä. Itse olin pyytänyt nykyisen kalakaverini mukaan - ensimmäistä kertaa - taidenäyttelyn avajaisiin.

Olen aina ollut sitä mieltä, että taidenäyttelyn avauksen täytyy olla napakka, lyhyt. Henkilökohtainen näkemykseni on se, että kokonaisuudessaan siihen käytetty aika ei saa olla yli 15 minuutin. 
Tällä kerralla aikataulu piti, avajaissanat lausui taidemuseon intendentti Tanja Kavasvuo.

Tauluista puuttuivat perinteiset signeeraukset. Syy lienee se, että em. kuvataiteilijat tekevät yhdessä, samassa tilassa samanaikaiseti/vuorotellen töitä.
Saimme kuulla, että saada "taidemuseollinen" töitä valmiiksi seinille, oli teetättänyt töitä, jotkut teokset taisivat olla vielä märkiä. Kiire näkyi mielestäni myös osittain töiden laadussa.

No joka tapauksessa mielenkiintoinen taidenäyttely, joka täytyy uudelleen ajan kanssa käydä katsomassa. Varsinkin nyt, kun Kemin museot ovat kahden vuoden aikana mukana kokeilussa > museoihin Kemissä ei tarvitse maksaa pääsymaksua.

Taidenäyttelyn avajaisissa puheensorina/desibelitaso on olennainen mittari kutsuvieraiden viihtyvyystekijänä.

Tällä kerralla se oli poikkeuksellisen vaimeaa. Syy oli yksinkertainen. Tilaisuudessa ei ollut perinteistä, pientä valkoviini-/punaviinitarjoilua. Toki hyvää karpalomehua tölkeissä marketin hyllyltä sekä perinteistä pientä purtavaa.

Olin havaitsevinani, että osa avajaistilaisuuden "vakioporukasta" oli hiukan pettyneitä em. puutteesta...

Varmasti em. varsin poikkeavalle menettelylle oli syynsä. 

Mikäli jatkossa toimitaan em. kaavan mukaan, avajaiskutsussa voinee olla maininta omista "taskumateista".

Pienenä lisätoivomuksena todettakoon, että muutama pieni pöytätaso olisi avajaistilaisuudessa paikallaan, sillä muovilasin ja pahvilautasen kanssa on aina kovin huteraa...

Kyllä tämä jo saisi riittää! Niin mikä...?

Kyllä tämä jo saisi riittää! Niin mikä...? Lumentulo tietenkin! Kävin hetki sitten pihalla hyötyliikunnassa. Kainuunkadulla näin tällä kerralla "herran pieniä muurahaisia" lähes joka tontin kohdalla. Lumiaura oli heittänyt komeat palteet tonttiliittymien kohdalle ja olihan tuota kevyttä lunta tullut yöllä muutoinkin.

Etäällä jyrisi kolme lumilinkoa - nuoret miehet puikoissa - komeine lumisuihkuineen. Läheisyydessä iäkäs, yli kasikymppinen eläkeläispariskunta työnsi lumikolilla "lumivuoren" päälle rauhalliseen tahtiin lunta.
Minä kolasin ja lapioin suunnilleen puolet viime aikoina puhtaana pidettävästä alueesta. En viitsinyt ottaa lumilinkoa esiin - näille lumille.

Kieltämättä tällaisina hetkinä käy takaraivossa ajatus, josko katseltaisiin keskustasta kerrostaloasuntoa, se tosin menee aina äkkiä ohitse...

Lapin AMK satsaa insinöörien jatko- ja lisäkoulutuksiin...

Mukavia viestejä lähitulevaisuuteen...

Lapin AMK satsaa insinöörien jatko- ja lisäkoulutuksiin

Tiedote. Julkaistu: 14.03.2018, 07:00
Lapin AMK

Pohjoinen teollisuus kasvaa ja monipuolistuu. Lapin ammattikorkeakoulussa on tänä vuonna enemmän insinööreille suunnattuja lisä- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. 
Insinööri- tai insinööri AMK-tutkinnon jälkeen voi opiskella joko ylemmän AMK–tutkinnon, osallistua muuntokoulutukseen tai hankkia lisäosaamista erikoistumiskoulutuksella.

Neljä vaihtoehtoa Insinööri YAMK-tutkintoon

Insinöörin ylempi AMK (YAMK) -tutkinto keskittyy johtamiseen, esimiestyöhön ja työelämän kehittämisen menetelmiin. Myös opinnäytetyö on luonteeltaan oman työnantajan tai muun organisaation toimintaa palveleva kehittämistyö.
YAMK-tutkinnot ovat ammattikorkeakouluissa suoritettavia maisteritutkintoja. Opiskelussa ja opetuksessa hyödynnetään uusimpia verkkopedagogisia välineitä ja -ohjausta, minkä vuoksi opiskelu ei ole samaan tapaan ajasta ja paikasta riippuvaista kuin saliluentojen varaan rakennettu yliopisto-opiskelu. Opiskelupaikan voi valita itse, kunhan tietokone ja verkkoyhteydet ovat kunnossa. Tutkinto suoritetaankin usein työn ohessa.
Lähiopetusta on kaksi tai kolme arkipäivää kuukaudessa. Lähipäivien lisäksi opiskelussa käytetään erilaisia verkkoympäristöjä (mm. GAFE, Moodle), joissa opiskelua ohjataan aktiivisesti.
Opintoihin voi hakeutua, kun on tehnyt insinööritutkinnon jälkeen alan töitä vähintään kolmen vuoden ajan. Haku on avoinna 14.−28.3.2018 osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeet järjestetään toukokuussa ja opiskelijavalinnan tulokset ovat selvillä 28.6. mennessä.
Insinööri YAMK-tutkinnon laajuus on 60. Kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta kahteen vuoteen. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioidaan työ- ja elämäntilanne.
Vain insinööreille tarkoitettuja YAMK-koulutuksia on Lapin ammattikorkeakoulussa kaksi:

1. Teollisuuden verkostojohtaminen. Lähiopetus järjestetään Kemissä. Tähtäimessä ovat organisaation toiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen: verkottumisosaamista, kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet, resurssiosaaminen, kestävä liiketoiminta ja yrittäjämäinen toimintatapa.
2. Teknologiaosaamisen johtaminen. Lähiopetus järjestetään Rovaniemellä. Tähtäimessä kasvu ja muutosvalmiudet: johtamisen asiantuntijuus, tietojohtaminen, tuotekehitystoimintojen kehittäminen, teknologisen, osaamisen tarpeen arvioinnit ja innovaatioprosessien johtaminen.

Lisäksi insinööri AMK-tutkinnolla voi hakea tekemään ylempää tutkintoa kahdessa muussakin koulutusohjelmassa

1. Luonnonvarojen älykäs johtaminen. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti agrologeille ja metsätalousinsinööreille, mutta voi soveltua myös metsäsektorilla työskenteleville muille insinööreille. Lähiopetus järjestetään Rovaniemellä.
2. Digiajan palvelujohtaminen on monialainen ja kokonaan virtuaalinen YAMK-koulutusohjelma. Koulutuksessa keskitytään verkostoituvan palvelutalouden ja hajautettujen työympäristöjen johtamiseen ja työelämän kehittämiseen.

YAMK-Opiskelu on maksutonta.

Muuntokoulutukset insinööreille

Muuntokoulutusten ideana on suuntautua uudelleen. Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistyy ensi syksynä kaksi muuntokoulutusta:

1. Kaivosalan muuntokoulutus
2. Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus

Myös muuntokoulutuksissa opetus ja opiskelu on suunniteltu sitä silmällä pitäen, että osallistujat ovat työssäkäyviä. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta aikaisemmista opinnoista ja työhistoriasta riippuen.
Opiskelu muuntokoulutuksissa on maksutonta.

Erikoistumiskoulutus

Lapin ammattikorkeakoulu käynnistää yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa ensi syksynä uuden Biotalouden erikoistumiskoulutuksen.
Biotalousala on kovassa kasvussa ja sen kehittymiseksi tarvitaan asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka hal­litsevat sekä biomassojen käyttö-, jalostus-, liiketoiminta- ja vientimahdollisuudet.
Opintojen laajuus on 30 opintopistettä ja ne voidaan suorittaa työn ohessa. Opiskelumaksu on 900 euroa.

Lyhytkoulutukset

Lyhytkursseja tarjotaan sekä Avoimen AMKin opintoina että osana ammattikorkeakoulun yrityksille ja muille yhteisöille luomaa henkilöstökoulutustarjontaa. Lyhytkoulutukset ovat aina maksullisia, joskin varsin kohtuuhintaisia.

Linkit

YAMK-koulutukset Lapin ammattikorkeakoulussa
Kaivosalan muuntokoulutus
Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus
Biotalouden erikoistumiskoulutus
Opiskelu Avoimessa AMKissa
Henkilöstökoulutukset teollisuuden ja luonnonvara-alojen tarpeisiin

Lapin ammattikorkeakoulu on Euroopan unionin pohjoisin ammattikorkeakoulu. Sijainti on meille mahdollisuus erikoistua: vahvuutemme on arktinen olosuhdeosaaminen. Hyödynnämme pohjoisen tarjoamia rajattomia mahdollisuuksia niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassammekin. Toimipaikkamme sijaitsevat Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

---

Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä
Tiedotejakelu on ePressi.comin palvelu. Tiedotteet lähetetään ePressi.comin toimittaja- ja toimitusrekisterille sekä tiedotteen julkaisijan sidosryhmärekisterille. Rekisteriseloste

Tämän päivän Facebook-tekstini...

Että mitäkö mietin? Kävipä mielessä katsottuani videopätkän näiltä sivuilta Tsekin Prahasta, että oltiihan siellä mekin.

Tosiaan kävin vaimoni kanssa1990-luvun loppupuolella Prahassa, olimme siellä pari kesäistä viikkoa asuen noin 10 km päässä keskustasta. Ihan mukava matka, vaikka viikon päästä jo tuntui, että voisi lähteä jo kotiin.
Kävimme mm. Prahan pohjoispuolella olevassa vanhassa paperitehtaassa, Prahan keskustassa olevassa Koh-i-Noorin pääkonttorissa, Prahan linnassa, Reduta-jazz-kubilla, Jawa-museossa, jne. ...

Viimeksi mainitusta ostin julisteen, jossa oli siihen saakka valmistettujen Jawa-moottootipyörien kaikki mallit. Muistaakseni annoin sen vanhimmalle pojalleni Tommille, mahtaako juliste olla vielä tallessa?

Mielenkiintoisin ostokseni oli kamelinkarvatakki, irtotakki. Vaimoni alan asiantuntijana piti hintaa erittäin edullisena. Paikka, josta sen ostimme oli enemmän kuin kuin epäilyttävä, sillä oli selkeä korrelaation takin hintaan.
Upea takki, jota olen muutaman kerran pitänyt päälläni. Sitä on aina "puhuteltu"...
Matkalta toimme myös jalopuisen pukutelineen, se taitaa olla tällä hetkellä Pikkupuolella varastossa.
Kaiken kaikkiaan mukava matka, jota voisi muistella pitempäänkin.

Tämän päivän Facebook-tekstini...

Olipa mukava aamutapaaminen murheellisen asian merkeissä.
Kemin OP Kiinteistökeskuksen "hovikuvaaja" Mikko Hiukka kävi tänään maanantaina klo 08.30-09.30 välisenä aikana ottamassa myyntikuvia edesmenneen veljeni rivitaloasunnosta Kalkkinokalla.
Kuvausprosessin aikana keskustelimme niitä näitä, saattaapa olla, että sain samalla uuden Blogi- ja Facebook-sivuseuraajan - mene ja tiedä...

Iltapäivällä klo 13.00-14.15 oli vuorossa Kiinteistö- ja Taloexpertin Ari Nevalan suorittama huoneiston kuntotarkastus.
Paikan päällä oli mukava seurata asiantuntijan työskentelyä ja asuntoon liittyviä kommentteja.

Perinnönjaossa lähiomaisten henkilösuhteet punnitaan...

Perinnönjaossa lähiomaisten henkilösuhteet punnitaan, näin se varmaan käytännössä on jokaisessa perikunnassa...

Lähiomaisen kuoleman jälkeen on jäljelle jääville työtä vaikka muille jakaa, se on meillä kaikilla pääsääntöisesti jossakin vaiheessa edessä. Ne työt on vaan tehtävä, siitä ei ole kahta sanaa.
Yhtenä mielenkiintoisimmista osa-alueista on varmaan vainajan maallisen/materiaalisen omaisuuden jakaminen, kalkkiviivoilla perunkirjoitus ja sitä seuraava perinnönjako. Mikäli vainaja on aikanaan eläessään "täysissä sielun ja ruumiiin voimissa" tehnyt todistettavan jälkisäädöksen, testamentin, asia on yleensä yksiselitteinen ja helpottaa tilannetta.

Jo em. kalkkiviivavaihetta ennen yleensä tapahtuu paljon, varsinkin tapauksissa, jossa esim. vainajan asuinkiinteistö menee myyntiin. Jo myyntikuntoon saattamisessa vuosikymmenien saatossa kertynyttä tavaraa on pakko alkaa "hävittää". Hävitys tarkoittaa käytännössä keskenään jakamista, kirpputorikuviota=myymistä, muuta kierrättämistä, jäteastiakuvioita, jne. ...

Ennen tätä vaihetta usein iäkkäät lähiomaiset esittävät näkemyksenään: "Minä en tarvitse mitään, minulla on kaikkea jo omat nurkat täynnä!" mutta...

Tilanne saattaa saada uuden käänteen, kun kokoonnutaan fyysisesti paikan päälle tutkimaan tavarapaljouden hävittämisen marssijärjestystä. Silmiin saattaa osua mielenkiintoisia esineitä, joilla on - yleensä myönteisiä muistoarvoja - edesmenneeseen.

"Tämän minä voin ottaa, sillä ... ." tulee spontaanisti esiin.

Itse olen sisareni ja lastemme kanssa juuri tässä vaiheessa menossa. Ainakin toistaiseksi olemme puheväleissä...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 82...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Tuo Meri-Lapin kuntien taannoinen päätös Yhteisyrityskumppanikilpailutuksen mukaisen yhteisyrityksen perustamisesta velloo niin voimakkaasti mediassa, että minulla on tällä hetkellä tässä tekstisarjassani käsijarru päällä. Yritän päästä taas liikkeelle, aikaa onneksi on riittämiin...

_______________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 toinen kokous 2/2006 16.02.2006 klo 15.00-18.15 pidettiin Kemin seurakuntakeskuksessa.

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:

Taloussuunnitelma 2006-2009 ja talousarvio 2006 sekä toiminnaliset tavoitteet tulosyksikkötasolla

Vuoden 2005 toiminnan ja taloude toteutuminen

Avosairaalan ambulanssin uusimistarve

Aloite omaishoidontuesta/Kemin kaupungin omaishoitajat

Kehitysvammaistuki 77 Kemi ry kannanotto palvelukti Apilaa koskevista muutoksista

Sosiaali- tarveyspalvelujen johtoryhmän (KEHRÄ) jäsenet

Mini-inventario-hankkeeseen osallistuminen

Terve Lappi-hankkeeseen osallistuminen

TERVE-SOS 2006 koulutus- ja messutapahtumaan osallistuminen

Seudulliseen henkilöstöpankkiin osallistuminen/SOTENNE-projekti

Länsi-Pohjan sateenkaari-erityispalvelujen turvaaminen yhteistyössä-hanke

_________________________________________________________________

Toisaalta valtakunnantasolla > eduskunnassa alkaa nykyhallituksen ja opposition vääntö/päätökset sotesta ja siihen liittyvästä valinnanvapausasiasta ja maakuntauudistuksesta. Näyttää siltä, että hallituspuolueissakin ns. aisan yli potkijoita löytyy - ainakin yksi populistinen julki-ilmoittautunut. 

Taidanpa vetää käsijarrun entistä tiukemmin tämän artikkelisarjan osalta päälle ja odottaa lähitulemaa.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Kävin Kemin Selkäsaaressa tänään kalakaverini kanssa...

Kävin edellisen kerran Selkäsaaressa sunnuntaina 14.01.2018. Käväisin tänään iltapäivällä  Kemin Selkäsaaressa kalakaverini kanssa.
Alkumatka sisäsatamasta sujui tehtyjä latuja pitkin, jonka jälkeen oikaisimme moottorikelkkauria pitkin saaren pohjoisrantaan. Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä...

Rantaan tultuamme otin sukset jalasta, kalakaverini jatkoi rinteeseen haarakäyntiä. Nousua helpotti hiukan moottorikelkan jäljet. 
Jäällä oli ketunjälkiä, mökin ympäristössä jäniksen ja ilmeisesti hirvivasan jälkiä.

Joimme mökillä murukahvit ja teimme vähän lumitöitä. Lähestulkoon puolet pihaterassin lumista lapioitiin sivuun. Itäterassiin emme kajonneet...
Katselimme samalla mahdollisesti alkukesästä kaadettavia puita. Ainakin yksi kuusi ja yksi koivu muuttuvat polttopuumuotoon.

Tulimme takaisin samaa reittiä. Muutama moottorikelkkailija ja hiihtäjä oli liikkeellä. Ihan mukava pikakäynti...

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin - se on sitten siinä...

Kirjoitin aikanaan aika monta tekstiä kommentoiden tapaus Talvivaaraa. Jälkipeli on aina viisastelua, mutta mielestäni Suomen valtion mukaantulo oli myöhäissyntyistä ja riittämätöntä.

Väitän, että silloinen elinkeinoministeri, nykyinen Helsingin pormesteri Jan Vapaavuori on pääsyyllinen Talvivaaran kohtaloon. Hänen olisi pitänyt ottaa huomattavasti aktiivisempi ja tukevampi ote Talvivaarasta...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin: osakkeisiin sijoittaneet menettivät rahansa – katso kovan onnen kaivoksen käänteet

Yrityssaneeraus auttoi velkojen hoitamisessa, mutta yhtiö ei onnistunut hankkimaan uutta rahoitusta.

Konkurssi

6.3.2018 klo 08:33päivitetty 6.3.2018 klo 11:04

Pasi Peiponen / Yle

Jaakko Mannermaa

Jaa artikkeli Facebookissa1353

Jaa artikkeli Twitterissä

Ahtium Oyj hakeutuu konkurssiin, yhtiö kertoo tiedotteessa. Sen mukaan kassavirta ei riitä kattamaan kuluja eikä uutta rahoitusta ole saatu hankittua.

Pörssiyhtiö Ahtium on entinen Talvivaaran kaivosyhtiö. Käytännössä konkurssi tarkoittaa sitä, että yhtiön osakkeisiin sijoittaneet menettävät rahansa.

Hallituksen puheenjohtaja Tapani Järvisen mukaan uusien liiketoimintojen löytämiseksi ja kehittämiseksi on "kaikki kivet käännetty".

– Tärkeimpänä yhtiön hallituksen ja johdon toiminnan ohjenuorana on koko ajan ollut yhtiön ja sen osakkeenomistajien sekä velkojien edun ajaminen, hän toteaa tiedotteessa.

Ahtiumilla on yhteensä yli 80 000 omistajaa, joista enemmistö on piensijoittajia. Suurin omistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium reilun seitsemän prosentin osakeosuudella.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pääsi kesäkuussa yrityssaneerauksen myötä pääosasta veloistaan. Marraskuussa nimi vaihdettiin Ahtiumiksi.

Uutta liiketoimintaa on yritetty etsiä muun muassa lehmänlannan ravinteiden kierrätyksestä ja energiantuotannosta. Ahtium kertoi viime viikolla, että lähipäivät ovat ratkaisevia yhtiön tulevaisuuden kannalta.

Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella päättyi Helsingin pörssissä loppuvuonna 2014. Kaivostoimintaa Sotkamossa pyörittää nykyisin valtion omistama Terrafame.

Kovan onnen kaivos

• 2008: Talvivaaran kaivos aloittaa toimintansa Sotkamossa.
• 2009: Talvivaara listautuu pörssiin. Kainuulaiset huolestuvat kaivoksen ympäristövaikutuksista ja peräävät avoimuutta.
• 2010: Talvivaara hakee lupaa louhia uraania. Yhtiö kertoo liikevaihdon kasvusta ja voitoista.
• 2011: Huoltoseisokit vähentävät tuotantoa, kaivosluvasta kannellaan oikeuskanslerille uraanin vuoksi. Talvivaaran lähijärvien saastuminen nousee julkisuuteen. Pekka Perä luopuu kaivosyhtiön toimitusjohtajan tehtävästä.
• 2012: Pekka Perä siirtyy helmikuussa hallituksen puheenjohtajaksi ja palaa marraskuussa toimitusjohtajaksi. Kipsisakka-altaassa havaitaan vuoto, liiketappio kohoaa yli 20 miljoonaan euroon.
• 2013: Talvivaara ja sen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutuvat yrityssaneeraukseen. Ympäristöongelmien lisäksi yhtiön rahoitusasemaa on heikentänyt nikkelin markkinahinnan halpeneminen.
• 2014: Kaivostoimintaa hoitava Talvivaara Sotkamo hakeutuu konkurssiin. Kaupankäynti yhtiön osakkeilla keskeytetään Helsingin pörssissä.
• 2015: Valtio perustaa Terrafame-osakeyhtiön ja varaa miltei sata miljoonaa euroa kaivosasioiden järjestelyyn.
• 2016: Hallitus valmistautuu Sotkamon kaivoksen alasajoon, minkä arvioidaan maksavan satoja miljoonia euroja. Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä tuomitaan päiväsakkoihin ympäristön turmelemisesta.
• 2017: Kansainvälinen Trafigura-konserni ja siihen kuuluva Galena-sijoitusrahasto tulevat rahoittamaan Terrafamea. Kesäkuussa yrityssaneeraus helpottaa velkoja ja Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä tuomitaan ehdolliseen vankeuteen tiedottamisrikoksista. Marraskuussa kaivosyhtiön nimi vaihtuu Ahtiumiksi.
• 2018: Ahtium hakeutuu konkurssiin. Talvivaaran kaivosyhtiön osakkeisiin sijoittaneet noin 80 000 omistajaa menettävät rahansa.

Lähteet: STT, YLE UUTISET

Posti toi minulle upean albumin...

Posti toi minulle upean albumin eilen. Albumin, jota Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - kautta tutuksi tullut ammattikuvataiteilija, ystäväni, "pohjoinen veljeni" Anatoly Sergienko oli jo ehtinyt Facebook-sivulla perään kysellä.
Anatoly - niin kuin olen aiemmin kirjoittanutkin - asuu Luoteis-Venäjällä Barentisin meren rannalla Severomorskissa. Hänellä on taidegalleria Murmanskissa.

Tosiaan tuo albumi, oikeastaan tasokas kirja on painettu vuonna 2016, Anatolyn täyttäessä 70-vuotta. Albumissa on kerrottu ja kuvattu Anatolyn monipuolinen ja laaja taideosaaminen. Hän piti mm. silloin suuren taidenäyttelyn Murmanskin taidemuseossa...

Testaanpa tässä samalla sosiaalisen median toimivuutta. 

Lähetin muutama viikko sitten Kemin uudelle kirkkoherralle Tuomas Töllille sähköpostiviestin, jossa kerroin kuvataideyhteistyöstäni Severomorskiin ja Murmanskiin ajatuksena tulla esittelemään mm. Anatoly Sergienkon uskonnollisaiheista tuotantoa.
Tuomas oli silloin kiireinen ja pyysi muistuttamaan asiasta. Tässäpä se muistutus tulee...

Niin - Severomorskissa minulla on toinenkin "pohjoinen veli" - myös kuvataitelija, Anatolyn hyvä ystävä, Ivan Voron.