Tunnustan: En ymmärrä minäkään. Sen toki ymmärrän, että kangas kuluu, menee hiuti > tulee reikä mutta sekin on syytä siististi paikata.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Mielipide    |   Mielipide

En ymmärrä, miksi uudet farkut pitää repiä

Meillä sodan jälkeen syntyneellä ikäpolvella ei ollut ylimääräistä kangasta repimiseen.

Julkaistu: 24.10. 2:00 , Päivitetty: 24.10. 6:11

OLEN ihmeissäni seurannut katumuotia ja nykyistä suuntausta repiä varsinkin farkut polvien kohdalta niin, että paljas iho näkyy. 

Meillä sodan jälkeen syntyneellä ikäpolvella ei ollut ylimääräistä kangasta repimiseen. Kulunut päällystakki käännettiin nurin ja siitä tehtiin hame. Housuihin tullut reikä paikattiin mahdollisimman siististi – ommeltiin esimerkiksi valetasku peittämään kulunut kohta. 

Työskennellessäni lasten parissa eräs vanha kollega totesi meille nuorille kasvattajille: reikä opettajan vaatteessa on reikä opettajan sielullisuudessa. Näiden sanojen ajatuksella valmistauduin aina uuteen työpäivään. 

Revittyjen farkkujen filosofia ei ole avautunut minulle. Onko kyse kapinasta liiallista hyvinvointia ja vaurautta vastaan? Vai onko kyse välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä? 

Olen aina luottanut nuoriin ja pitänyt heitä edellisiä sukupolvia viisaampina ja tulevaisuuteen suuntautuvina, mutta revityt housut ovat mielestäni suurta typeryyttä. 

Puuvillatuotanto uhkaa loppua maapallolta muutaman kymmenen vuoden kuluttua vesipulan takia. Vettä kuluu vaatteen tuotantoprosessissa noin 10 000 litraa yhtä puuvillakiloa kohden. Naisten puuvillahousut, esimerkiksi farkut, painavat suunnilleen 500 grammaa, miesten noin 700 grammaa. Housujen valmistukseen käytetty vesimäärä kuluttaa maapallon yhteistä omaisuutta siis yli 5 000 litralla. 

Onko meillä todella varaa tuhota maapallomme kuluttamalla järjettömästi vettä tuotteen valmistukseen ja repiä se jo ennen käyttöönottoa? 

Sanna Nyblom 

varhaiskasvattaja, eläkkeellä, Helsinki 

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• MielipideSeuraa 
• MuotiSeuraa 
• VaatteetSeuraa 
• NuoretSeuraa 

Lontoo otti kovat keinot käyttöön – "vanhat" autot halutaan pois kaupungista...

Hmmmmm - vai niin - kovia autonkäyttömaksuja ja korkeita kuolinlukuja ilmansaasteista Lontoossa...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Lontoo otti kovat keinot käyttöön – "vanhat" autot halutaan pois kaupungista

   

23.10.2017 13:04

Auto

Lontoossa aletaan periä saastemaksua vanhemmista autoista. KUVA: ZUMA WIRE

Saastemaksu koskee ennen vuotta 2006 rekisteröityjä autoja.

Lontoossa on tänään otettu käyttöön kymmenen punnan päivittäinen maksu vanhemmille autoille. Uutistoimisto Reutersin mukaan tyypillisesti sen joutuu maksamaan autosta, joka on rekisteröity ennen vuotta 2006.

Uusi maksu peritään arkisin kello 7–18 välillä. Samaan aikaan peritään myös 11,5 punnan ruuhkamaksu, joten yli kymmenen vuotta vanhemman auton omistaja voi joutua maksamaan päivittäisestä arkiajostaan Lontoon keskustassa 21,5 puntaa, eli yli 24 euroa.

Lontoon pormestari Sadiq Khan sanoo, että Lontoon "tappavan ilman" puhdistamiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä.

Lähes 9500 lontoolaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti ilmansaasteisiin. Luku perustuu King's Collegen vuonna 2015 tekemään tutkimukseen.

Vuoden 2017 veneilykausi on ohi...

Päätimme tänään hakea veneen trailerilla Hahtisaaresta, joten vuoden 2017 veneilykausi on ohi.
Pakkanen pääsi sen verran tänä syksynä yllättämään, että kesän/syksyn töhkien puhdistaminen veneen kyljistä ja perästä siirtyy ensi kevääseen kevätauringon sulattaessa jäitä ja lumia.

No niin vene on haettu kotipihalle puukatoksen kupeeseen. Helppo homma paitsi, että laiturista lähtiessä joutui jäänsärkemishommiin. Rannan puolella oli noin 2 senttimetrinen jää, joka oli pakko airolla rikkoa. Keulan kun sai rantaluiskan suuntaan niin menoksi. Vene toimi "jäänsärkijänä". Tosin jäämatka ei ollut kuin kymmenisen metriä. Joka tapauksessa ensimmäistä kertaa jäi viimetippaan...
Airojen lavat täytyy uusia > ne ovat olleet jo aiemmin uusimiskunnossa = lohkeilleet. Olen netissä nähnyt muovisia irtolapoja, joita aion kokeilla. Jos ne eivät aikanaan "toimi" niin täytynee ostaa uudet airot. Akku, venesammutin, ylimääräiset pelastusliivit, jne. ovat päärakennuksen autotallissa odottamassa kevättä 2018, veneen huoltotoimenpiteitä ja käyttöön ottoa.

Kaiken kaikkiaan hyvä kesä! Ei sovi moittia.

Tommi haki myös illansuussa veneen pois peräkärryllä Hahtisaaresta. Veneet ovat vierekkäin odottamassa talvea/ensi kesää niin kuin edellisenäkin vuonna. Toisin sanoen Katariinan ja Tommin mökkikausi on myös paketissa - hyvä niin...

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui kansainvälisessä vertailussa viidenneksi...

Hmmmmm - vai niin - ei paha, kyllä meidän narinoista ja voivotteluista huolimatta kelpaa...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Eläkejärjestelmät

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui kansainvälisessä vertailussa viidenneksi - sijoitus laski yhdellä pykälällä

   

23.10.2017 8:48

EläkkeetSuhdanteetRahastotVarainhoito

Suomen eläkejärjestelmä sai kuitenkin neljättä kertaa peräkkäin parhaan sijoituksen kategoriassa, jossa arvioitiin eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Maanantaina julkistettiin kansainvälinen Mercer Global Pension Index -vertailu, jossa Suomi pärjäsi verraten hyvin.

Suomen eläkejärjestelmä putosi yhden sijan ja sijoittui vertailussa näin ollen viidenneksi, tiedottaa Eläketurvakeskus. Yhteensä vertailuun osallistui 30 maata.

Kaikkein parhaaksi eläkejärjestelmäksi valittiin Tanskan järjestelmä, jo kuudennen kerran putkeen. Tanskan perässä oli Hollanti ja kolmantena Australia.

Neljännelle sijalle nousi ensimmäistä kertaa vertailuun osallistunut Norja, joka kiilasi Suomen edelle.

Suomi ylsi kuitenkin Ruotsin edelle jälleen, mutta kokonaisuudessaan erot Pohjoismaisen kolmikon välillä olivat pieniä.

"Global Pension Index on kiinnostava vertailu, koska se huomioi samaan aikaan eläketurvan tason, rahoituksen kestävyyden ja hallinnon hyvyyden. Pohjoismaat pärjäävät hyvin, koska ne keräävät korkeita pisteitä kaikilla osa-alueilla", sanoo tiedotteessa johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Suomen pisteitä laskivat tänä vuonna maan lisääntynyt julkinen velka, heikot talousnäkymät sekä suomalaisten alhainen säästämisinto.

Suomi sijoittui kuitenkin parhaaseen kolmannekseen jokaisessa kategoriassa. Suomi sai myös jo neljättä kertaa peräkkäin parhaan tuloksen kategoriassa, jossa arvioitiin eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Suomen pisteitä parantaisi minimieläketurvan nosto, ikääntyvien työllisyysasteen parantaminen sekä eläkevarojen rahastointi. Myös puolisoiden eläkeoikeuden jakaminen nostaisi Suomen sijoitusta.

"Suomen pisteitä on vaikea nostaa. Kun valtio on velkaantunut, ei ole helppoa parantaa vähimmäiseläketurvaa merkittävästi. Ei myöskään ole realistista lisätä rahastointia tilanteessa, jossa halutaan pitää eläkemaksut vakaana", Kautto huomauttaa.

Ylen Areenalta Rintamäkeläiset - suosittelen...

Ylen Areenalla on monia sarjoja jälkikatseltaviksi. Yksi niistä on Rintamäkeläiset. Olen vaimoni kanssa katsellut em. sarjaa. Kovin on paikkapaikoin tutuntuntuista tohinaa aivan kuin nykyaikana.

Wikipediatekstiä:

Rintamäkeläiset

Rintamäkeläiset
Vuonna 2013 julkaistun DVD-kokoelman kansi. Kuvassa vasemmalta Antti, Helmi, Leena ja Veikko.
Tyyli	draama
Kestoaika	32 minuuttia / jakso
Luoja(t)	TV2 Teatteritoimitus
Pääosissa	Veijo Pasanen Sirkka Lehto Eila Roine Ahti Haljala
Alkuperämaa	Suomi
Verkko	Yle TV2
Esitetty	3. lokakuuta 1972 – 21. marraskuuta 1978
Jaksoja	30
Aiheesta muualla
IMDb

Rintamäkeläiset on suomalainen sarjanäytelmä. Maaseudulle sijoittuvan aikalaisdraaman tuotti TV2 Teatteritoimitus ja se ensiesitettiin vuosina 1972–1978. Muodoltaan jatkuvajuonisen sarjan käsikirjoitti Reino Lahtinen. Ohjaajina toimivat Veijo Pasanen ja Pertti Nättilä. DVD-kokoelmana Rintamäkeläiset julkaistiin 2013.

Rintamäkeläiset kertoo kahden pientilallisperheen, Rintamäkien ja Honkosten, elämästä aikana, jolloin heidän elinkeinonsa kannattavuus on vaakalaudalla. 1970-luvun Suomen puoluepolitisoitunut ajanhenki näkyy vahvasti Rintamäkeläisten tematiikassa.

EU elää, muuttuu mutta...

EU elää, muuttuu mutta...

Entisten ns. Itäblokin maiden hyväksyminen EU:n jäseniksi saattaa osoittautua jatkossa virheeksi. Käsittämätöntä, että nimenomaan monissa "armonpullamaissa" EU-kriittisyys nostaa päätään...

PS Kemi tiukassa paikassa lauantaina 28.10.2017 klo 14 alkaen...

Tänään Ykkösen päätöskierroksen kärkikamppailun Honka-TPS lopputulos 1-1 tiesi liigapaikkaa TPS:lle. Honka hakee nousua liigakarsinnoista.

PS Kemi pelaa viimeisen ottelun KuPSia vastaan, joka tavoittelee vielä Veikkausliigassa hopeasijaa.
Pitääkseen HIFK:n varmuudella takanaan PS Kemin on pelattava vähintään tasan eli saada yksi (1) piste. 
Jos HIFK töpeksii oman pelinsä FC Lahtea vastaan, silloin saa PS Kemi huokaista  helpotuksesta. 

Muussa tapauksessa = pahimmassa tapauksessa saattaa vielä Hongan kanssa olla liigakarsinta edessä.


SARJATAULUKKO

#	JOUKKUE	PO	V	T	H	TM	PM	P
1	HJK	32	23	7	2	76	13	76
2	KuPS	32	15	8	9	48	35	53
3	Ilves Tampere	32	14	11	7	38	35	53
4	IFK Mariehamn	32	13	10	9	44	41	49
5	Lahti	32	11	13	8	44	30	46
6	Seinäjoen JK	32	12	8	12	37	47	44
7	RoPS	32	11	6	15	40	49	39
8	VPS Vaasa	32	9	12	11	38	49	39
9	Inter Turku	32	10	8	14	54	52	38
10	PS Kemi	32	8	8	16	37	56	32
11	Helsinki IFK	32	6	11	15	36	52	29
12	JJK	32	5	8	19	30	63	23

Puuasiaa pakkasten lähestyessä...

Kärräsin taas kuorman polttopuuta puukatoksesta päärakennukseen - pääasiassa koivuklapeja. Tästä lähtien siitä tulee jotakuinkin jokaviikkoinen operaatio. Keväästä näihin päiviin puut ovat olleet entisiä, kaadettuja kotikoivuja.
Muutama viikko sitten kaadetut männyt > jöötit mäntyklapit poltetaan niiden kuivuttua sitten aikanaan. Pihalla halkomista odottaa muutamia "pihakoristepöllejä".

Kohta on seuraavana Tervaharjun Puukeisarin kesällä toimittamien, hyvälaatuisten koivuklapien vuoro lämmitykseen. Niitä riittää ainakin vuoden ajaksi...

HIFK-SJK-jalkapallo-ottelu Veikkauksen Livepelinä...

Katselin hetki sitten HIFK-SJK-jalkapallo-ottelun Veikkauksen Livepelinä. Mielenkiintoinen ottelu ajatellen PS Kemin tilannetta.
En viitsinyt edes em. ottelua pelata, mutta loppuvaiheita - loppuminuutteja seurailin. Saattaa olla, että katselin ottelu PS Kemi-väristen silmälasien lapi mutta...

Tilanne HIFK-SJK 90 minuutin kohdalla oli 1-2 ja ruutuun ilmestyi lisäaika 2 minuuttia. HIFK teki tasoitusmaalin, kun ruudussa oli aika noin 93 minuuttia eli noin 3 minuuttia lisäaikaa.

Kiinnitin huomiota myös siihen, että ottelukooste poistui Veikkauksen ruudulta tosi nopeasti.

Hmmmmm - vai niin - kumma juttu... 

Vakavaa arvomaailmapohdiskelua...

Henkilökohtaista yleispohdiskelua kuntavaalipölyn laskeuduttua, pois pyyhkiydyttyä ja kuntapäättäjätoiminnan käynnistyttyä...

Olen joka kerta osallistuessani (vuonna 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2017) Kemissä kuntavaaleihin kiinnittänyt yhä huolestuneempana huomiota ehdokkaiden/valtuutettujen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Sellaisiin ominaisuuksiin, jotka mielestäni estävät, vähintäänkin kyseenalaistavat asiallisen, täysipainoisen valtuustotyöskentelyn, nimenomaan yhteisten asioiden hoitamisessa.

Häiriötekijöitä on usein yksinkertaisesti usein liikaa ja ne valitettavasti näyttävät kasaantuvan tietyille henkilöille.

Käytännön havaintojeni perusteella artikkelini luettelo on murheellisen pitkä ja se pitenee pitenemistään. Artikkelin nimi on Kuntavaaliehdokkaan poissulkevia ominaisuuksia. Mahdollisesti sen jossakin vaiheessa julkaisen. 

Ennen tekemätön työ tehty tänään...

Kyllä! Tein työn, jota en ole koskaan vaivautunut tekemään. Liekö laiskuutta tai olen kokenut asian turhanpäiväiseksi. Että minkäkö? 
Talvirenkaiden vaihto Land Roveriin on tänään. Otin päärakennuksen autotallista valmiiksi esiin alumiinivanteilla olevat NOKIA-talvrenkaat. Kärräsin ne varastorakennuksen autotallin eteen. Niitä siirrellessä havaitsin, että renkaiden urissa oli aika lailla pieniä kiviä. Päätin puhdistaa ne pois ensimmäistä kertaa - tunnin työ...

Niitä irrotellessani kävi mielessä loppukevään 1972 tapahtuma. Olin valmistumassa insinööriksi ja olin hakenut paikkaa silloisen OULU Oy:n myynti-insinööriksi. Tehtaan uudella kemianlaitoksella oli aloitettu/alkamassa päällystyssideaineen, lateksin tuotanto lisenssivalmistuksena. 
Yhtiön pitkä musta auto haki minut Oulun rautaieasemalta. Neuvottelut käytiin. Tunsin välittömästi, että nyt ei mennyt niin sanotusti putkeen. Nimenomaan englanninkielellä käydyssä keskusteluosuudessa sanat olivat hakusessa. Siihen maailman aikaan pääpaino mm. englanninkielen opetuksessa oli tekniikan osa-alueen tekstin ymmärtämisessä.

Kun tilanne oli ruokailuineen ohi, yhtiön autokuski tuli hakemaan minut ja kysyi: "Minne ajetaan?" "Ohikulkutien varteen." sanoin hänelle. Hän näytti lievästi hämmästyneeltä. Kerroin hänelle selityksenä, että liftaan samalla reissulla Kemissä käväisemään.

Eipä tarvinnut pitkään odotella, kun luisuperäinen, urheilullinen Ford pysähtyi peukutukseeni. Nuori kuski kysäisi, minne olin menossa ja niin istahdin pelkääjän paikalle. Keroin matkani tarkoituksen ja hän kertoi olevansa NOKIA-talvirenkaiden testaaja. He testasivat nimenomaan nastojen kiinnipysymistä uusissa talvirengasmalleissa.

Siihen maailman aikaan autoilla sai ajaa, mitä pellin alta moottorista lähtee. Kuski kiihdytti nopeuden 150 km/h:ssa ja samalla selosti "testaustaan". "Kuuntele, kuuntele, nyt niitä alkaa irrota!" hän innoissaan huuteli. Totta tosiaan! Aina silloin tällöin kuului rapsahdus, kun nasta irtosi.
Kuski kertoi, että vielä on työtä paljon tehtävänä, sillä eihän nastojen saa kovassakaan vauhdissa irrota.

Hän sanoi olevansa menossa pohjoiseen Saariselälle vähän lepäilemään ja pyysi mukaan muutamaksi päiväksi. Kiitin kutsusta, mutta sanoin seuraavana päivänä jo palaavani Kemistä Tampereelle perheeni luo...

Niin - tuon myynti-insinöörin paikan sai loppujen lopuksi oululainen kurssikaverini ja oli siinä eläkeikäänsä saakka. Tapasimme sittemmin monilla messuilla.





  

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 70...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Nettilainausta RAVA:sta:

Indeksin avulla on määritelty RAVA-luokat (Valta 2009) ja arvioitu asiakkaan avuntarvetta esimerkiksi seuraavassa esitellyn mukaisesti (mm. Valtonen 2001, Laaksonen 2009). RAVA-luokat ovat viitteellisiä arvioita, ja mittaria voidaan käyttää apuvälineenä, ei määräävänä tekijänä asiakkaan hoidossa.  Avun tarve RAVA-indeksin arvo RAVA-luokka Satunnainen 1,29–1,49 1 Tuettu   1,50–1,99 2 Valvottu 2,00–2,49 3 Valvottu 2,50–2,99 4 Tehostettu 3,00–3,49 5 Täysin autettava 3,50–4,03 6 Monissa kunnissa raja-arvot ovat paikallispoliittisesti määriteltyjä.
Edellytykset mittarin käytölle: koulutus ja välineet	FCG Oy järjestää maksulliset käyttäjäkoulutukset. Maksullinen RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi myönnetään käyttöönottokoulutuksen jälkeen. Vuoden 2007 alusta lähtien arviointitiedot on siirretty RAVATAR-ohjelman (tietokonesovellus) avulla valtakunnalliseen tietokantaan.
Mittari on mukana seuraavissa tutkimuksissa:	Valta Maija. 2009. Ikääntyneiden toimintakyky ja avuntarve. Suurten ja keskisuurten kaupunkien RAVA poikkileikkaustutkimus v. 2008, FCG. Efeko Oy.
Mittarin tausta ja kuvaus:	Alkuperäiset kehittäjät olivat Tapio Rajala ja Eero Vaissi. Mittari otettiin alun perin käyttöön vuonna 1989 SAS-toiminnan (Selvitys-Arviointi-Sijoitus) avuksi Turussa (Rajala ym. 2001, Rajala 1997). Mittaria on kehitetty vuodesta 1998 Kuntaliitossa, sittemmin Qualisan Oy:ssä, Efeko Oy:ssä ja FCG Efeko Oy:ssä. Tällä hetkellä mittarin kehittämistyöstä vastaa FCG Oy. RAVA™ -toimintakykymittari on Kuntaliiton omistama ja FCG Oy:n lisensoima ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka. RAVA-arvioinnit tallennetaan web-pohjaisella RAVATAR-tietokoneohjelmalla valtakunnalliseen tietokantaan. Tämä mahdollistaa mm. kuntien välisen vertailun. RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi myönnetään vasta käyttöönottokoulutuksen jälkeen. RAVA-mittari mittaa ensisijaisesti päivittäisistä perustoimista selviytymistä (BADL). Mittarin ylläpitotaho suosittelee, että arvioinnin tukena käytetään ns. MMSE-testiä ja GDS-seulaa, joilla selvitetään tarkemmin muistia ja mielialaa (masennusta). Mittarin tuottama RAVA-indeksi voi toimia viitteellisenä arvona, mutta sen ei koskaan tule olla ainoa kriteeri päätöstä tehtäessä (Valta 2009). Mittari koostuu 12 kysymyksestä, joilla mitataan päivittäisen avun tarvetta käyttäen valmiita vastausvaihtoehtoja. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Vastausten pohjalta lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka, joiden avulla arvioidaan avun tarvetta. Indeksin painoarvo kunkin kysymyksen eri vaihtoehdolle on saatu multiregressioanalyysin avulla (Rajala ym. 2001). RAVA-toimintakykymittaria on käytetty vuodesta 1999 lähtien, ja vuoden 2008 lopussa mittari oli käytössä noin 320 kunnassa ja noin 250 yksityisellä palveluntuottajalla. Mittarin peittävyysalue oli n. 83 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä (Valta 2009).

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi RAVA-raportin tiedoksi.

Eila Knuutin ja Tuire Kourulan aloite/A-klinikka auki myös heinäkuussa

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa kokoukseen tuodun aloitteen käsittelyyn ja valmistetltavaksi.

Paavo Leminahon aloite/Ennakkotutkimus muistihäiriöistä


Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa kokoukseen tuodun aloitteen käsittelyyn ja valmistetltavaksi.
_____________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan seitsemäs kokous 7/2005 20.09.2005 klo 16.00-16.15 pidettiin Sosiaaliviraston kokoushuoneessa os. Keskuspuistokatu 30.

Se oli yhden asian todellinen pikakokous.

Esityslistalla oleva asia:

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtosäännön muuttaminen sekä siihen liittyvät virkajärjestelyt

Asian taustaa> sosiaali- ja terveyspalveluiden selvitys:

Silloisen voimassaolevan johtosäännön mukaan terveyspalveluiden tulosalueen johtajana toimi johtava lääkäri. Sosiaalityön tulosalueen johtajana oli sosiaalityön johtaja sekä vanhus- ja vammaispalveluiden tulosalueen johtajana vanhus- ja vammaispalvelujohtaja. 

Johtavan lääkärin virka oli haettavana 8.4.-13.5.2005. Virkaan tuli yksi hakija. Ko. hakijan kanssa ei löytynyt yksimielisyyttä palkkausehdoista. Edellisen kerran vuonna 2000 ko. viran ollessa haussa, oli myös yksi hakija.

Terveyspalveluiden tulosalue jakautuu seuraaviin toiminnallisiin tulosyksiköihin:
- terveydenhoitopalvelut
- sairaanhoitopalvelut
- suun terveyden huoltopalvelut
- Sauvosaaren sairaala
- erityispalvelut (kuntoutuspalvelut ja työterveyshuolto)
- mielenterveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi kokouksessaan 7.6.2005 laajan ja perusteellisen keskustelun terveyspalveluiden haasteista ja tulosalueen johtamisesta. Keskustelun ja perusteellisen pohdiskelun jälkeen lautakunta päätyi esittämään erillisen terveydenhuollon johtajan viran perustamista. Ko. järjestely edellyttää johtosäännön muuttamista.

Monien vaiheiden jälkeen (Kehrä, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto) asia eteni.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle perustettavaksi 1.1.2006 alkaen terveydenhuollon johtajan viran sekä vahvistettavaksi viran kelpoisuusehdot.
_______________________________________________________________________

Olen jo tovin odotellut, että saan näille teksteilleni asiallisia kommentteja mutta ei... kynnys julkisesti kommentoida näyttää olevan edelleen "taivaissa".

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...