Sauli Niinistö on hoitanut tehtävänsä aktiivisen asiallisesti ja tulee valituksi ensimmäisellä kierroksella - hyvä niin...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ylen presidenttikysely: Niinistö musertavan ylivoimainen – 76 prosenttia haluaa presidentin jatkavan
Sauli Niinistö on ylivoimainen ennakkosuosikki reilun kolmen kuukauden kuluttua pidettävissä presidentinvaaleissa. Niinistön uudelleenvalinnan taakse asettuu Ylen kyselyssä peräti kolme neljästä suomalaisesta.
Sauli Niinistöllä on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi jo presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella.
76 prosenttia suomalaisista kannattaa Niinistön valintaa jatkokaudelle, kun vaaleihin on aikaa reilut kolme kuukautta. Ylen kyselyssä toiseksi suosituin ehdokas on vihreiden Pekka Haavisto, jota kannattaa 14 prosenttia suomalaisista.
Niinistö ja Haavisto ottivat mittaa toisistaan myös vuoden 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella, jolloin Niinistö sai äänistä noin 63 ja Haavisto 37 prosenttia.
Muiden presidenttiehdokkaiden kannatus jää kyselyssä vaatimattomaksi.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaarelle äänensä antaisi 3 prosenttia suomalaisista. Keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen saavat 2 prosentin kannatuksen.
Yhden prosentin suosiosta nauttivat sekä SDP:n Tuula Haatainen että RKP:n Nils Torvalds.
Kyselyyn vastanneista 11 prosenttia ei osannut tai halunnut kertoa ehdokastaan vaalin 1. kierroksella. Heitä ei ole huomioitu kyselyn tuloksessa.
Niinistö jyräisi toisella kierroksella
Kenestäkään ei näytä olevan Niinistön vakavaksi haastajaksi vaalin toisellakaan kierroksella. Vitsailut Niinistön pohjoiskorealaisiin lukemiin yltävästä kansansuosiosta eivät ole kaukana todellisuudesta.
Ylen kyselyssä kovimman vastuksen toisella kierroksella Niinistölle antaisi Haavisto, mutta Niinistö jatkaisi presidenttinä murskalukemin 82–18.
Jos SDP:n Tuula Haatainen yltäisi toiselle kierrokselle, hänet Niinistö voittaisi 94–6. Samoilla lukemilla Niinistö peittoaisi Kyllösen.
Toisella kierroksella Niinistön jalkoihin jäisivät myös Huhtasaari (96–4) ja Vanhanen (96–4).
Vaaleissa on nähty ennenkin yllätyksiä, joten ehdokkaiden suosiossa voi tapahtua suuria muutoksia, kun vaalitaistelu pääsee kunnolla vauhtiin.
"Demokratian kannalta toinen kierros olisi hyvä"
Politiikan tutkija Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta ei ole yllättynyt siitä, että Niinistön huima suosio ei näytä laantumisen merkkejä.
– Istuva presidentti on aina etulyöntiasemassa. Hän saa median näkyvyyttä eikä hänen oikeastaan tarvitse olla ehdokkaana, Kestilä-Kekkonen sanoo.
Jos Niinistö valitaan jatkokaudelle jo ensimmäisellä kierroksella, olisi se ainutlaatuinen tapahtuma poliittisessa historiassa. Ketään ei ole valittu ensimmäisellä kierroksella nykymuotoisen presidentinvaalin aikana.
Vuodesta 1994 presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla.
– Demokratian kannalta on ehkä ihan hyvä, että tulisi toinen kierros. Siellä nähdään ehdokkaiden erot, Kestilä-Kekkonen arvioi.
– Vaalien tarkoituksena on nimenomaan herättää poliittista keskustelua ja tuoda esiin erilaisia politiikkavaihtoehtoja. Eli mitä enemmän debattia, sen parempi demokratian kannalta.
Myös presidentin nykyiset valtaoikeudet suojaavat presidenttiä vaalitaistelun alla.
– Hän ei joudu tekemään vaikeita päätöksiä, koska valtaoikeudet eivät oikeastaan enää salli sitä, että päätökset olisivat epämieluisia kansalaisten kannalta. Hän voi hyvin lykätä kampanjan aloittamista suhteellisen myöhään. Se selittää varmasti osaltaan korkeita gallup-lukemia, Kestilä-Kekkonen sanoo.
Niinistö suosituin myös keskustan ja SDP:n piirissä
Niinistöllä on vankka kannatus kokoomuksen lisäksi keskustan ja SDP:n äänestäjien keskuudessa.
Vaikka keskusta ja SDP ovat asettaneet omat ehdokkaansa vaaliin, on Niinistö ylivoimainen suosikki näiden kahden suuren puolueen piirissä.
Keskustan kannattajista Niinistöä äänestäisi 80 ja SDP:n kannattajista 79 prosenttia.
Vanhasen takana on 14 prosenttia keskustan äänestäjistä. SDP:n piirissä Haataisen suosio on 7 prosenttia.
Kestilä-Kekkosen mukaan Vanhasen ja Haataisen matalille lukemille omien keskuudessa voi löytyä selitys äänestäjien käyttäytymisestä.
– Monet saattavat lähteä mukaan voittajan vankkureihin eli äänestää jo ensimmäisellä kierroksella vahvempaa ehdokasta, joka ei välttämättä ole oman puolueen ehdokas.
Perussuomalaisten keskuudessa Niinistön ja Huhtasaaren suosio jakautuu melko tasan. Niinistöä tukisi 50 ja Huhtasaarta 44 prosenttia perussuomalaisista.
Haavisto on suosituin ehdokas sekä vihreiden että vasemmistoliiton äänestäjien piirissä. Tosin isolle osalle vihreistä näyttäisi kelpaavan myös Niinistön jatkokausi.
Haavisto saa vihreiltä 51 ja Niinistö 46 prosentin kannatuksen.
Vasemmistoliiton kannattajista 42 prosenttia äänestäisi Haavistoa, 34 Kyllöstä ja 18 prosenttia Niinistöä.
Vaalien puheenaiheet ratkaisevassa asemassa
Vaalitaistelun odotetaan pääsevän kunnolla vauhtiin vasta loppuvuodesta.
Vaalin ensimmäinen kierros järjestetään tammikuun 28. päivä.
Edellisen kerran vallassa oleva presidentti pyrki jatkokaudelle vuonna 2006, jolloin Tarja Halonen vei lopulta voiton tiukassa kisassa.
Vajaat neljä kuukautta ennen vaaleja syksyllä 2005 Halosen kannatus oli Taloustutkimuksen kyselyssä omaa luokkaansa. Halosta kannatti lokakuun kyselyssä 61 prosenttia suomalaisista. Niinistö sai 18 ja Vanhanen 15 prosentin kannatuksen.
Vaalin ensimmäinen kierros päättyi tuolloin Halosen voittoon 46 prosentin äänisaaliilla. Niinistö nappasi 24 ja Vanhanen noin 19 prosenttia äänistä.
Toisen kierroksen jännitysnäytelmässä Halonen selätti Niinistön lukemin 52-48.
Viime vaaleissa toisella kierroksella kohtasivat Niinistö ja Haavisto. Kyselyt ennakoivat, että sama kaksintaistelu voi olla edessä myös tulevana talvena.
Kestilä-Kekkonen muistuttaa, että viime kerralla toisen kierroksen keskustelua hallitsivat arvokysymykset, jotka lisäsivät vastakkainasettelua Niinistön ja Haaviston välillä.
– Nyt riippuu paljon siitä, mistä näissä vaaleissa keskustellaan. Nouseeko maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi ulkopolitiikka erityisesti keskiöön ja arvokysymykset jäävät vähemmälle?
Niinistö valittiin presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana, mutta tammikuun vaaleihin hän lähtee valitsijayhdistyksen ehdokkaana.
Lue myös:
