RUOTSALAISET hävittäjälentäjät tekevät tällä viikolla historiaa, kun he harjoittelevat Suomen ilmavoimien kansallisessa Ruska-sotaharjoituksessa osana kotimaisia ilmapuolustusjoukkoja.
Läpimurto Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyössä tapahtui jo viime vuonna, kun länsinaapurin koneet osallistuivat ensimmäistä kertaa Ruskaan. Tuolloin Gripen-hävittäjien rooli oli kuitenkin toimia vielä hyökkäävällä puolella.
RUOTSALAISET sotilaskoneet eivät ole kuitenkaan ensimmäistä kertaa osana Suomen ilmapuolustusjoukkoja.
Talvisodan aikana Ruotsin ilmavoimien hävittäjät ja vapaaehtoiset vastasivat koko Pohjois-Suomen hävittäjäpuolustuksesta. Ruotsalaisilla oli myös kevyitä pommikoneita.
Ruotsalaiset lensivät talvisodassa satoja sotalentoa ja pudottivat lähes kymmenen neuvostoliittolaista lentokonetta. Kolme ruotsalaista lentäjää kaatui.
”Ne puolustivat Pohjois-Suomen asutuskeskuksia, Oulua, Kemiä ja Rovaniemeä. Ennen kaikkea ne varmistivat Ruotsin ja Suomen välisen rautatieyhteyden Haaparannan ja Tornion kautta. Venäläiset eivät päässeet sitä koskaan katkaisemaan.”
Talvisodan loppuvaiheessa ruotsalaiset koneet olivat hajasijoitettuina Pohjois-Suomessa ja toimivat tehokkaana pelotteena venäläisille pommikoneille.
”On tapauksia, joissa venäläiset pudottivat ruotsalaishävittäjät nähdessään pommit erämaahan ja kääntyivät pois”, Geust sanoo.
RUOTSALAISTEN tulo Suomea puolustamaan sai vauhtia, kun maan hallitus antoi kaksi viikkoa talvisodan syttymisen jälkeen luvan perustaa vapaaehtoisen Flygflottilj 19 -lentolaivueen (F 19).
Laivue sai käyttöönsä 16 kaksitasoista lentokonetta, joista 12 oli Gloster Gladiator -hävittäjiä ja neljä Hawker Hart -pommikoneita.
”Se oli kyllä uskomatonta, koska Ruotsilla oli siihen aikaan vain 36 hävittäjää. He lähettivät kolmasosan koneistaan Suomeen”, sanoo Geust.
Sodan aikana ruotsalaiskoneisiin oli maalattuna Suomen ilmavoimien sininen hakaristitunnus. Kuusi koneista tuhoutui sodan aikana joko ilmataisteluissa tai onnettomuuksissa.
LENTOLAIVUEEN, jota joissain lähteissä kutsutaan myös rykmentiksi, kokonaisvahvuus oli runsaat 200 henkeä, joista 21 oli lentäjiä.
F 19 -laivueen päätukikohta oli Kemin Veitsiluoto. F 19 pystyi toimimaan itsenäisesti, sillä sen huollon hoiti Ruotsi. Näin osasto ei ollut kuluttamassa Suomen ilmavoimien niukkoja voimavaroja.
”Ruotsalaiset pärjäsivät erittäin hyvin. He olivat valmistautuneet talveen. Heillä oli talvivarustus, ja he olivat lentäneet ja harjoitelleet Ruotsin Lapissa”, Geust arvioi.
Usea talvisodan ruotsalaisveteraani nousi myöhemmin kenraalikuntaan.
”Ne, jotka lähtivät Ruotsista Suomeen, olivat Ruotsin ilmavoimien eliittiä. Siitä porukasta kasvoi Ruotsin ilmavoimien johtoporras kylmän sodan aikana. Talvisodan kokemuksilla oli valtava merkitys. Ruotsin ilmavoimien kylmän sodan doktriini perustui talvisodan kokemuksiin.”
Ruotsalaisten F 19-lentolaivueen vapaaehtoisten muistoksi on Suomeen sijoitettu useita muistolaattoja. Päämuistomerkki on Rovaniemellä.
Ruotsalaisten ensimmäinen taistelu venäläisiä vastaan käytiin 12. tammikuuta 1940. Ilmavoimat viettääkin F 19 -laivueen muistopäivää vuosittain tuona päivänä.
RUSKA 2017 -harjoitus jatkuu perjantaihin asti. HS kertoo harjoituksesta lisää HS.fi:ssä keskiviikkoiltana.
- SotaharjoituksetSeuraa
- IlmavoimatSeuraa
- HistoriaSeuraa
- Jarmo HuhtanenSeuraa
