SUOMI ei ole ongelman kanssa yksin, vakuuttaa erikoistutkija Martin Täubel Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Hometaloja esiintyy ympäri maailman. Parhaiten homeen terveyshaitat on tiedostettu Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa, mutta myös muualla ongelmaan on herätty.
Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa osoitettiin vastikään yhteys asuntojen näkyvän homeen ja lasten hengitystieoireiden välillä. Pohjois-Amerikassa myrkyllisestä mustasta Stachybotrys-homeesta on raportoitu 1980-luvulta lähtien.
Ruotsissa hometaloja arvioidaan olevan suunnilleen samassa mittakaavassa kuin Suomessa. Rakennustekniikan professori Juha VinhaTampereen teknillisestä yliopistosta sanoo rakennusten kosteusongelmien tulleen Ruotsissa esiin kymmenen vuotta aiemmin kuin meillä.
Rakennusten toteutustavat ovat Suomessa pitkälti Ruotsin mallin mukaisia.
”Samanlaisia selkeitä virheitä on tehty molemmissa maissa ja esimerkiksi puuta on laitettu kohtiin, joissa se ei kestä”, Vinha sanoo.
Puurakentamista ja sen tuomia kosteusongelmia löytyy Norjastakin, mutta Vinhan arvion mukaan ei samassa mittakaavassa kuin Suomessa ja Ruotsissa.
”Yksi syy saattaa olla se, että ilmanvaihdon ohjeistus on Norjassa erilainen.”
”Meilläkin ohjeisiin on tulossa muutos, joka voi auttaa siihen, että ylisuuret alipaineet vähenevät”, Vinha sanoo.
Puhutaanko muualla homeongelmasta, kuten Suomessa?
Ei samassa mittakaavassa kuin meillä, toteaa THL:n johtava tutkija Anne Hyvärinen. Suomessa tietoisuus on suurta verrattuna muihin maihin – Ruotsiinkin.
”Sen jälkeen kun toimme asian tietoisuuteen 1990-luvulla, siihen on Suomessa tartuttu melkoisella intensiteetillä.”
Tämä johtuu siitä, että meillä odotukset rakennusten laadusta ovat korkeat ja lainsäädäntökin on ennaltaehkäisevässä mielessä tiukka.
Oma roolinsa Suomessa on Hyvärisen mielestä ollut myös lehdistöllä, joka on nostanut homeongelmia tiuhaan esille.
”Viime vuosina olemme tutkijoina saaneet jopa rauhoitella keskustelua. Ongelmiin pääsääntöisesti tartutaan, ja tilanne on parantunut aiempaan nähden, mitä julkisen keskustelun määrä ei anna ymmärtää.”
Ruotsissa homeongelman näkyvyys mediassa on viime vuosina vähentynyt. Tutkija Erica Bloom Ruotsin ympäristöntutkimuskeskuksesta (IVL) oli mukana, kun Ruotsiin yritettiin perustaa sisäilma-asioihin erikoistunutta osaamiskeskusta muutama vuosi sitten. Idea kaatui muun muassa rahoituksen puutteeseen.
”Vastuu sisäilma-asioista jaettiin usean ministeriön kesken, joten se ei tullut oikein kenenkään vastuulle. Sen jälkeen sisäilmatutkimus on Ruotsissa vähentynyt. Aktiivisia tutkijoita on vain muutama, osa on jäänyt eläkkeelle ja uusia on vähän. Rahoitusta projekteihin on vaikea löytää, eikä asia ole mediassakaan enää niin paljon esillä”, Bloom harmittelee.
Suomi on sisäilmatutkimuksessa kiistatta maailman johtava maa. Alalla on paljon ihmisiä töissä ja parhaillaankin on meneillään useita tutkimuksia, muun muassa Suomen Akatemian ja Työsuojelurahaston tutkimushankkeita, joissa tähdätään sisäilman laadun parantamiseen.
Hollannissa ja Espanjassa iso osa rakennuksista on yhä luonnollisesti ilmastoituja. Sisällä ja ulkona hengitetään samaa ilmaa.
”Suomessa mikrobeja oli vähiten ja sisäilma oli vähiten toksista, mutta silti suomalaiset kokivat eniten oireita.”
Bloom arvioi yleisen tietoisuuden rakennusten homevaurioista olevan kaikesta huolimatta Ruotsissa aika hyvällä tasolla.
”Paikallislehdissä juttuja näkee silloin tällöin. Riskirakenteita ja -materiaaleja listataan usein, samaten kuin puhdistustapoja.”
Miksi Suomessa saadaan homeesta niin paljon oireita?
KYLMÄSSÄ ilmanalassa homevaurioiden merkitys korostuu, kun rakentaminen on niin tiivistä. Ongelmat tietyllä tavalla laimenevat, kun mennään ilmastoon, jossa ovet ja ikkunat voidaan pitää läpi vuoden auki.
Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HITEA-tutkimuksessa verrattiin koulujen sisäilmaa Suomessa, Hollannissa ja Espanjassa, huomattiin, että suomalaisissa kouluissa mikrobeja oli kaikkein vähiten. Silti Suomen kouluissa sisäilmasta saatiin eniten oireita.
THL:n erikoistutkija Täubel muistuttaa, että Suomen ulkoilmassa on talvella lumipeitteen aikaan hyvin vähän mikrobeja, mikä vaikuttaa myös sisäilmaan. Muina vuodenaikoina koneellinen ilmanvaihto tuloilman suodattimineen pienentää sisäilman mikrobimäärää.
Hollannissa ja Espanjassa iso osa rakennuksista on yhä luonnollisesti ilmastoituja. Sisällä ja ulkona hengitetään samaa ilmaa.
Sitä, miksi suomalaisissa kouluissa koettiin enemmän oireita, THL selvittää parhaillaan tutkimalla tarkemmin mikrobiston koostumusta.
Ovatko homeet Suomessa terveydelle vaarallisempia kuin muualla?
VERRATTUNA hollantilaisiin ja espanjalaisiin kouluihin suomalaisten koulujen sisäilma oli vähiten toksista eli myrkyllistä. ”Suomessa mikrobeja oli vähiten ja sisäilma oli vähiten toksista, mutta silti suomalaiset kokivat eniten oireita”, Hyvärinen kuvaa.
Koska mikrobialtistus on Suomessa suurimman osan aikaa niin vähäistä, pienetkin lisäykset voivat vaikuttaa terveyteen. Vaikutusta saattaa voimistaa kuiva huoneilma, joka jo valmiiksi ärsyttää limakalvoja.
”Eipä juuri missään muualla ole niin kuivaa huoneilmaa kuin Suomessa silloin, kun sattuu oikein kova pakkastalvi”, toteaa THL:n Hyvärinen.
Ovatko ihmiset Etelä- ja Keski-Euroopassa vain tottuneet homeeseen?
TIETEELLISTÄ pohjaa tällaiselle ajattelulle ei ole. Sisätilojen mikrobialtistus on kuitenkin erilainen eri ilmastoissa ja sen määrä riippuu myös rakennuksen piirteistä ja sen käyttötavoista.
”Voi olla, että Suomessa me emme altistu jatkuvasti mikrobeille samaan tapaan kuin Keski-Euroopassa, saatika jossain trooppisessa maassa”, Hyvärinen toteaa.
Tutkimuksen perusteella tiedetään, että lapsena ja jo kohdussa saatu mikrobialtistus suojaa allergialta ja astmalta. Esimerkiksi maatalousympäristössä eläneillä lapsilla on vähemmän allergioita.
Toisaalta johdonmukainen löydös on, että kosteusvaurio aiheuttaa hengitystieoireita ja pahentaa astmaa.
”Kosteus- ja homevaurioiden terveyshaitat eivät missään nimessä ole pelkästään suomalainen tai edes kylmän ilmaston ilmiö. Esimerkkejä haitoista tunnetaan jo ympäri maailman”, muistuttaa Täubel.
Onko liiallisesta siivoamisesta haittaa? Siivotaanko Suomessa liikaa?
HITEA-TUTKIMUKSEN mukaan Suomessa ei siivota ainakaan kouluja sen enempää kuin Espanjassa tai Hollannissa. Jossain määrin asia on päinvastoin, sillä esimerkiksi valkaisevia aineita ja muita kemikaaleja käytetään Etelä- ja Keski-Euroopassa enemmän.
Eroja löytyy sisustuksesta ja tavasta toimia. Sekä kodit että julkiset rakennukset ovat Suomessa riisutumpia ja yleisenä tapana on jättää kengät ovensuuhun.
”Meidän koulumme ovat helpommin siivottavia, mikä toisaalta ehkäisee infektioiden leviämistä”, Hyvärinen sanoo.
Onko Suomessa tehty erityisiä virheitä rakentamisessa verrattuna muihin maihin?
VIRHEITÄ on tehty mutta niin on muuallakin. Esimerkiksi Britanniassa rakennusten tila on rakennustekniikan professori Vinhan mukaan huonompi kuin Suomessa. Kosteita, kylmiä tiloja ja homeen kasvua sisätiloissa löytyy ympäri maata.
”Keski-Euroopassa valtaosa rakentamisesta on vanhastaan ollut kivirakentamista. Myöhemmin puuta on otettu sielläkin käyttöön.”
Suomessa ja Ruotsissa virheet ovat olleet samantyyppisiä: epäonnistuneita pohjarakenteita, puutteellisia salaojituksia ja tasakatto-ongelmia. Uusissa rakennuksissa virheet liittyvät kiireeseen. Betonirakenteiden kuivumisaikoja ei noudateta, vaan pinnoitetaan liian nopeasti.
Keksitäänkö Suomessa homeongelmaan ratkaisu, josta koko maailma hyötyy?
”TUTKIMUSMENETELMÄT ovat kehittyneet valtavasti. Uuden sukupolven sekventointitekniikalla pyritään kuvaamaan rakennusten mikrobistoa entistä tarkemmin. Pyrimme löytämään eroja homevaurioituneiden ja vaurioimattomien rakennusten mikrobiston välillä”, kertoo Täubel.
Siinä missä osa mikrobeista on terveydelle haitallisia, osalla on myös terveyttä suojaavia vaikutuksia.
”Tutkimuksessa on tunnistettu maatalousympäristölle tyypillistä mikrobistoa. Nyt katsotaan, miten tätä hyvää mikrobistoa saataisiin siirrettyä koteihin. Testaamme parhaillaan keinoja.”
Tavoitteena on muokata kotien mikrobistoa hyvään suuntaan samaan tapaan kuin suun kautta nautitut probiootit ja maitohappobakteerit tasapainottavat ruoansulatusta. Kodeissa hyvät mikrobit pitää saada hengitysilmaan.
Fakta
Hometta kaikenlaisissa rakennuksissa
Jopa 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille.
Homevaurion synnyttämän terveyshaitan ja korjaustarpeen perusteelliseen arvioon tarvitaan rakennuksesta mikrobinäytteitä sekä verestä vasta-ainetutkimuksia.
Merkkejä vauriosta ovat asukkaiden terveyshaitat, vauriot rakenteiden pinnoilla tai haju.
Terveyshaittoja on monenlaisia yleisoireista ärsytysoireisiin. Yleensä oireilu helpottaa, kun poistutaan tilasta.
Terveyshaittoihin liittyvät vuosikustannukset ovat arviolta 450 miljoonaa euroa.
Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy 7–10 prosentissa pien- ja rivitaloja, 6–9 prosentissa kerrostaloja, 12–18 prosentissa kouluja ja päiväkoteja, 20–26 prosentissa hoitolaitoksia ja 2,5–5 prosentissa toimistoja.
Vaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,4 miljardia euroa.
Lähteet: Hengitysliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Rakennustieto
- SisäilmaongelmatSeuraa
- HomekouluSeuraa
- HometalotSeuraa
- kosteus- ja homevauriotSeuraa
- RuotsiSeuraa
- RakentaminenSeuraa
