lauantai 17. syyskuuta 2016

Kuntavaalit huhtikuussa 2017...

Kemissä on ollut syysmarkkinat 15-17.09.2016 välisenä aikana. Kerrankin markkinailmat ovat olleet erinomaiset.

Sen verran tuli käväistyä Kemin syysmarkkinoilla, että kehtaa kirjoittaa. Eri poliittiset ryhmittymät olivat tutuilla paikoillaan, eivät tosin kaikki. Oli havaittavissa, että kevään kuntavaalit eivät vielä olleet kovin ajankohtaisina keskustelun aiheina mutta...

Kyllähän tuo Kaidin odotettavissa oleva päätös biodieseltehtaan rakentamisesta Kemin Ajokseen oli pinnalla. Kaikki sitä odottavat läpi koko puoluekirjon.

Monenlaista informaatiota oli tarjolla ilmaiseksi ja pienestä maksusta. Jälkimmäiseen ryhmään kuului Tiedonantaja-lehti, hinta 2 euroa. 
Olen ostanut em. lehden aikaisemmin, useastikin, mutta tällä kerralla totesin tarjoajalle, että jätän väliin. Todettakoon, että tutun kaverin, oikeastaan toverin kanssa oli ihan mukava vaihtaa pitkästä aikaa muutama sana. 

Olen kirjoittanut aikaisemminkin lähestyvistä kuntavaaleista Blogisivullani ja tavoitteeni on pitää asiaa esillä jatkossakin.

Suomessa seuraavat kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017 vähän yli puolen vuoden päästä. Se hetki tulee vastaan nopeasti...

Lyhyt tekstinpätkä Wikipediasta:

Uusi kuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015 ja kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin lokakuulta huhtikuulle. Vaalipäivä on jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta pääsiäisen vuoksi vaaleja aikaistetaan viikolla vuonna 2017. Myös vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi.
_______________________________________________________________________

Olen ollut aikaisemmin mukana Kemissä vuosien 2000, 2004, 2008 ja 2012 kunnallisvaaleissa Kemin Keskustan ryhmässä sitoutumattomana ehdokkaana. 

Ei ole ilmennyt myöskään mitään käytännön syytä vaihtaa ryhmittymää, vaikka olen irrotellut Jutustelua marketin kassajonossa-teksteissäni ehdokasryhmän "kilpailuttamisesta"...

Itse olen keväällä tehnyt Kemin Keskustan kuntapäättäjille ehdotuksen potentiaalisten ehdokkaiden löytämiseksi, etsimiseksi. Se on saanut lievänmyönteisen vastaanoton. Esitin, että jokaiselle äänestysalueelle on saatava potentiaalisia, aktiivisia henkilöitä kuntavaaliehdokkaaksi. 


Siinä ei ole juurikaan uutta, kaikki kuntavaaliryhmittymät menettelevät näin mutta…

Äänestysalue on suuri kokonaisuus. Kemissä on mm. yksitoista (11) äänestysaluetta. 


Me Haukkarissa asuvat kuulumme Syväkangas-Ritikka-äänestysalueeseen. 
Ajatukseni on, että pyritään hakemaan ehdokkaita hiukan tiheämmällä seulalla. 


Mielellään siten, että puhutaan kaupunginosa- jopa kortteliehdokkaista.

Miksi?

Siksi, että tuttuun, tunnettuun henkilöön on tarvittaessa helppo ja vaivatonta ottaa yhteyttä. Vaikka pistäytyä juttelemassa nokakkain mielen päällä olevista kunta-asioista…

Olen lähestynyt hiukan yli kuukausi sitten ensimmäistä kertaa ”oman pääalueeni eli Haukkarin” asukkaita avoimen kirjeen muodossa. 

Tavoitteeni on orientoitua nimenomaan tämän alueen pääehdokkaaksi, jolle tällä kerralla kuntaäänet keskitetään.

Arvelen, että kirjoittamani Blogitekstin luki hyvin harva haukkarilainen - todennäköisesti muutama. Esitin toivomuksen, että antakaa sanan kiertää...

Muistutan edelleen, että jokainen ääni on tärkeä. Valitettavasti suurin puolue Kemissäkin on ollut pitkään Nukkuvat, edellisissä kunnallisvaaleissa pitkästi yli 40%:n kannatuksella. 

Nukkuvien noin 45%:n ylivalta on Kemissä murrettava.
Todennäköisesti kirjoitan Kuntavaalit huhtikuussa 2017- aiheesta ennen H-hetkeä vielä muutaman kerran, mahdollisesti kerran kuukaudessa. 

Kerron minkätyyppiset asiat minulle ovat toteuttamassani kuntapolitiikassa tärkeitä. Arvelen, että vastaan aikanaan esiintyviin vaalikoneisiin. Niitä on todennäköisesti useita... 

Tilastotietoja edellisistä kunnallisvaaleista/kuntavaaleista:

Lapin vaalipiiri - Kemi - Puolueiden kannatus Selitysteksti tulosteelle



Kunnan valtuustopaikat
43


Valtuustopaikkojen muutos
0
Tiedot päivitetty
6.11.2012, 12.23
Äänioikeutettuja
18 274
Äänistä laskettu
100,0%
Hyväksyttyjä ääniä
10 010
Äänestysprosentti
55,3%
Hyväksyttyjä ääniä 2008
11 145
Äänestysprosentti 2008
60,8%
Hyväksyttyjä ääniä 2011
12 194
Äänestysprosentti 2011
66,6%
Hylätyt äänet
90

Kuntavaalit 2012
Muutos kuntavaalit 2008
Muutos eduskuntavaalit 2011
Prosenttia
Paikkoja
Ääniä
Prosentti­yksikköä
Paikkoja
Ääniä
Prosentti­yksikköä
Ääniä
VAS
32,3
15
3 236
-2,2
-1
-617
+4,3
-180
SDP
23,6
10
2 360
-0,6
-1
-333
+4,7
+61
KESK
16,8
7
1 677
-0,6
-1
-261
+2,6
-47
KOK
13,3
6
1 336
-0,6
0
-223
+2,6
+30
PS
8,7
4
874
+6,2
+3
+597
-13,0
-1 779
VIHR
2,3
1
233
-1,1
0
-149
-1,0
-171
SKP
1,3
0
128
-0,4
0
-60
+0,6
+48
KD
0,8
0
79
-0,1
0
-17
-0,7
-98
KTP
0,7
0
73
-0,7
0
-86
0,0
-14
M11
0,1
0
14
+0,1
0
+14
0,0
+2


Lapin vaalipiiri - Kemi - Äänestysalueet Selitysteksti tulosteelle



Kunnan valtuustopaikat
43


Valtuustopaikkojen muutos
0
Tiedot päivitetty
6.11.2012, 12.23
Äänioikeutettuja
18 274
Äänistä laskettu
100,0%
Hyväksyttyjä ääniä
10 010
Äänestysprosentti
55,3%
Hyväksyttyjä ääniä 2008
11 145
Äänestysprosentti 2008
60,8%
Hyväksyttyjä ääniä 2011
12 194
Äänestysprosentti 2011
66,6%
Hylätyt äänet
90
Aluenro
Alue


Äänioikeut.
Äänestysprosentti
Laskettu %
011
Ajos
293
57,0
100,0
010
Hepola-Rytikari
1657
56,2
100,0
003
Marttala
1372
50,4
100,0
009
Peurasaari
1107
59,9
100,0
005
Ristikangas-Kivikko
1678
57,4
100,0
002
Ruutti-Koivuharju
2170
57,6
100,0
001
Sauvosaari
3077
53,0
100,0
008
Syväkangas-Ritikka
1702
51,5
100,0
007
Takajärvi-Siikakangas
1532
54,4
100,0
006
Tervaharju
1940
57,1
100,0
004
Torvinen
1746
56,4
100,0

Sightseeing ajelu Keminmaassa tänään iltapäivällä...

Sanoin vaimolleni tänään iltapäivällä, että mitäpä jos lähdetään tekemään pieni autoajelu Keminmaassa pitkästä aikaa. 

Kauan sitten tapanamme oli ajella huvia mm. Kemistä itäpuolen tietä pitkin Itäkoskelle, siitä Taivalkosken kohdalta yli joen länsipuolelle, edelleen takaisin Törmän ja Liedakkalan ohi Keminmaan keskustaan.
Toki aina eivät ajelumme olleet huviajelua, vaan täyttä työtä mutta se onkin tarina erikseen.

Tuskinpa olemme lähimmän kymmenen vuoden aikana ajelleet em. kierrosta. Lähdimme matkaan, kun syysilmakin oli erittäin suotuisa.

Ajatuksena oli lähinnä autonikkunasta aistia muutosten tuulia Keminmaassa. Rehellisesti kirjoitettuna näkymä oli aika lailla samanlainen kuin aikaisemminkin, astetta ränsistyneempi. Lukuunottamatta rakenteilla olevaa, upeaa navettaa ja muutamaa rantatörmälle rakennettua uutta omakotitaloa ja kesämökkiä.  

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että olen seurannut yhden Keminmaan kyläkoulun lakkauttamista.
Se välillisesti kosketti myös minua. Aikanaan lakkautettiin Törmän kylässä Katajarannan kyläkoulu, joka oli hetkeä aikaisemmin kunnostettu. Kunnostamisen jälkeen lakkauttaminen tuntui järjettömältä.
Miten se minuun liittyi?
Olin ostanut äitini puolen perikunnalta Hakkauksen tilan viimeisen maapläntin Keminmaan Törmästä 1980-luvun puolessa välissä tien ja rautatien välistä. Siihen maailman aikaan mm. Katajarannan koulu kärsi oppilaspulaa. Alueelle oli saatava muuttamaan lapsiperheitä. 

Käynnistin Sunnarinkulman asuntoaluesuunnitelman. Silloinen arkkitehtiylioppilas Vesa Heikkinen piirsi kuvat ja nyttemmin edesmenneen Kalevi Prakkulan kalustolla tehtiin yli 400 metriä tietä eli nykyinen Petterinpolku, osittain em. henkilön maiden läpi. Keminmaan kunta tuki jonkin verran em. tien tekoa, johon tarvittiin myös ojarumpuja.

Tehtiin myös lampi ja kaivettiin ojia. Tehtiin myös maisemanhoidollisia metsähakkuita, lähinnä entisten peltojen ojakoivikkojen siistimistä Ostamani alueen ilme alkoi muuttua = kuivua ja puut lähtivät voimakkaaseen kasvuun.

Ensimmäisen tontin osti Antti ja Anneli Lääkkö perheineen. He saivat valita alueen parhaimman tontin.
Kulmatontille nousi komea talo varatorakennuksineen. Kivenheiton päässä ollut Katajarannan koulu sai kipeästi kaivattuja oppilaita

Loput meidän maastamme myytiin lapsiperheelle vuonna 1999, silloin vielä elettiin uskossa, että kyläkoulu säilyy.
Jatko ei sujunut niin kuin piti. Kaikesta huolimatta Katajarannan koulu lakkautettiin .

Lääköt muuttivat myöhemmin Keminmaasta, taitavat asustella nykyisin Oulun suunnalla.

Sunnarinkulman alueella on toinenkin omakotitalo varastoineen nykyisin. Todettakoon, että teimme/teetätimme aikanaan rakennusten pohjat ja perustukset...

Tänään lauantaina 17.09.2016 iltapäivällä ajoimme em. alueen ohi pysähtymättä...


Sen sijaan pysähdyimme Liedakkalan koulu kohdalla. Ajoimme jopa koulun pihalle ja ihailimme hetken rakennusta. Vaimoni totesi hiukan murheellisena, että kaunis koulu ränsistyy äkkiä pilalle, jos sillä ei ole käyttöä. Näin se ikävä kyllä on...

_____________________________________________________________________

Liedakkalan koulu on ollut viime aikoina usein esillä eir tiedotusvälineissä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt akuutista oppilaspulasta ei ole kysymys vaan yksiselitteisesti rahasta.


Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon todellisuudessa säästöjä syntyy vuositasolla. Asiaa tuntuvat keminmaalaiset veronmaksajatkin lehtien palstoilla tiedustelevan

______________________________________________________________________

Autoajelun päätteeksi ajoimme moottoritietä pitkin Kemiin. Kotiin oli taas mukava tulla...




Pääministeri Juha Sipilä: EU-kokouksessa insinöörin mieltä hivelevää itsekritiikkiä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > Brexit tarjoaa uuden alun EU:lle.



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Pääministeri Juha Sipilä: EU-kokouksessa insinöörin mieltä hivelevää itsekritiikkiä

Pääministeri Juha Sipilän mielestä Britannian ero tarjoaa unionille uuden lähtölaukauksen. Sipilä luonnehti Bratislavassa käytyä keskustelua erittäin itsekriittiseksi.



Pääministeri Juha Sipilä Saksan liittokansleri Angela Merkelin vieressä Bratislavassa 16. syyskuuta.
Pääministeri Juha Sipilä Saksan liittokansleri Angela Merkelin vieressä Bratislavassa 16. syyskuuta.Kuva: Yle
BRATISLAVA
Pääministeri Juha Sipilä oli tyytyväinen EU:n Bratislavan huippukokouksessa käytyyn keskusteluun. Hän kuvaili kokouksessa käytyä keskustelua rakentavaksi ja sopuisaksi.
Sipilä luonnehti ilman Britanniaa pidettyä 27 jäsenmaan kokousta uudeksi aluksi unionille.
– Tämä on lähtölaukaus, että päätöksentekoa saadaan selkeytettyä sekä asetettua lupausten ja niiden toimeenpanon rimaa samalle korkeudelle. Ihmisten luottamus unioniin palautuu vain sitä kautta, ettei ole asetettu liian suuria odotuksia, joihin ei sitten pystytä vastaamaan.
Sipilä itse kertoi käyttäneensä kokouksessa puheenvuoron siitä, miten EU:ssa hyvien päätösten toimeenpano on ollut puutteellista. Myös muut jäsenmaat myönsivät, että päätösten toimeenpanossa on ongelmia.

Maahanmuutto jakaa mielipiteitä

Maahanmuutto ja talouskuri ovat jakaneet unionimaiden mielipiteitä. Itäisessä Keski-Euroopan maissa on suhtauduttu kielteisesti turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen Kreikasta ja Italiasta.
Heikosta talouskasvusta kärsivät eteläisen Euroopan maiden mielestä vaadittu talouskuri ja rakenneuudistukset ovat kuristavaa politiikkaa, joka ehkäisee kasvua.
– Kokouksessa puhuttiin paljon siitä, että EU:ssa on eri tavalla ajattelevia maita. Tämä on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa.
EU:n huippukokoukset ovat tunnettuja siitä, että niiden aikataulut venyvät. Bratislavassa puhuttiin myös siitä, miten kokoukset saataisiin sujumaan paremmin.
– Hivelee insinöörin logiikkaa ja suomalaista pragmaattista ajatustapaa, kun kokoukset pyritään saamaan sujumaan paremmin.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Jääkiekkoa, jääkiekkoa, jääkiekkoa - eikö mikään enää riitä?

Tunnustan, että pidän jääkiekosta. Se on fyysinen, nopea joukkuepeli, jota kuitenkin pelataan usein turhan monimutkaisesti. Mielestäni sen pitäisi olla nykyistä huomattavasti suoraviivaisempi peli, jossa tehdään kohtuullisesti maalejakin... 

Mielestäni jääkiekkoon liittyvänä on aivan liian paljon erilaisia turnauksia maailmalla. Niiden perässä ei yksinkertaisesti tällainen meikäläisen tasoinen penkkiurheilija kertakaikkiaan enää pysy, eikä edes halua pysyä.

Kotimaisten sarjojen lisäksi minulle riittäisi varsin hyvin kansainvälisellä tasolla jokavuotiset MM-kisat ja Olympialaiset. Olympiavuotena ei tarvita MM- kisoja.

Yritän ymmärtää erilaisia turnauksia, vaikka ne ovat silkkaa rahastusta, jotta "pojille polvihousuissa" pystytään maksamaan tähtitieteellisiä korvauksia > siis maailman huippupelaajille.
Korvauksia, joissa ei ole enää pitkään aikaan ollut mitään järkevää perustetta...

Syyrian tulitauko astui voimaan – Venäjä sai kaipaamaansa tunnustusta suurvaltana, arvioi tutkija...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Venäjä on tukenut sodassa ennen kaikkea Syyrian hallitusta. Länsivallat, Turkki ja useat alueen sunniarabivaltiot ovat tukeneet Syyrian aseellista oppositiota. Yhdysvallat on viime aikoina tukenut ja aseistanut myös Syyrian kurdeja, jotka taistelevat jihadistijärjestö Isisiä ja Syyrian hallintoa vastaan.

Sekava vyyhti edelleen. Mitä järkeä on seitsemän päivän neuvotellusta tulitauosta, kun toistaiseksi ei ensimmäistäkään avustusrekkaa ole YK-tietojen mukaan päässyt mm. Aleppoon. Satojen tuhensien siviilien kärsimykset jatkuvat...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Syyrian tulitauko astui voimaan – Venäjä sai kaipaamaansa tunnustusta suurvaltana, arvioi tutkija

Venäjän näkökulmasta sopimus vahvistaa sen asemaa globaalina pelurina.

ULKOMAAT  
BAZ RATNER / REUTERS
Mies istuu vanhan panssarivaunun päällä ja katsoo Syyrian puolella olevia taisteluita 11. syyskuuta 2016 Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla.
Mies istuu vanhan panssarivaunun päällä ja katsoo Syyrian puolella olevia taisteluita 11. syyskuuta 2016 Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla.

VENÄJÄN ja Yhdysvaltojen neuvottelema tulitaukosopimus Syyriassa astui voimaan maanantaina kello 19 Syyrian ja Suomen aikaa.
Syyrian armeija ilmoitti tv:ssä, että tulitauko koskee koko Syyriaa ja kestää seitsemän päivää. Armeija kuitenkin varoitti vastaavansa voimalla, jos aseelliset ryhmittymät rikkovat tulitaukoa.
Ennen tulitauon alkua Venäjä kehotti Turkin ja länsivaltojen tukemaa kapinallisryhmittymää Vapaan Syyrian Armeijaa olemaan iskemättä Syyrian kurdien asemiin. Venäjä myös ilmoitti, että se saattaa tulitauosta huolimatta iskeä ”terroristeja” vastaan.
Venäjä on tukenut sodassa ennen kaikkea Syyrian hallitusta. Länsivallat, Turkki ja useat alueen sunniarabivaltiot ovat tukeneet Syyrian aseellista oppositiota. Yhdysvallat on viime aikoina tukenut ja aseistanut myös Syyrian kurdeja, jotka taistelevat jihadistijärjestö Isisiä ja Syyrian hallintoa vastaan.
YHDYSVALLAT JA VENÄJÄ sopivat perjantain ja lauantain välisenä yönä suunnitelmasta, jonka tavoitteena on Syyrian sodan ratkaiseminen. Sopimuksen aikaansaaminen oli suuri ponnistus, eikä vähiten siksi että maiden välit ovat olleet pitkään kriisissä ja ne ovat tukeneet Syyrian sodassa eri osapuolia.
Ensimmäinen vaihe on maanantaina alkanut tulitaukosopimus Syyrian hallituksen joukkojen ja kapinallisryhmien välillä. Jos tulitauko kestää, Yhdysvaltojen ja Venäjän on tarkoitus aloittaa yhteiset iskut Syyriassa toimivia ääri-islamisteja kuten Isisiä vastaan.
Venäjän näkökulmasta sopimus vahvistaa sen asemaa globaalina pelurina.
”Se on ikään kuin Yhdysvaltojen tunnustama suurvalta, joka muotoilee maailmanjärjestystä Yhdysvaltain kumppanina”, sanoo tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.
”Sehän on sitä, mitä Venäjä on pitkään hakenut – tunnustettua asemaa suurvaltana ja suurena toimijana.” 
Kyseessä on toinen kerta tänä vuonna, kun Syyrian rauhanprosessi pyritään käynnistämään tulitauolla. Helmikuussa yritetty tulitauko kuitenkin katkesi pian.
Sota on kestänyt yli viisi vuotta ja siinä on kuollut satojatuhansia ihmisiä. Miljoona syyrialaiset ovat paenneet kodeistaan.
SYYRIAN sopimus on ensimmäinen positiivinen askel Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteissa sen jälkeen kun Ukrainan sota jäädytti välit, Kangaspuro sanoo.
”Se avaa nyt ehkä pienen ikkunan keskustella myös muista kriiseistä. Se on tavallaan murtanut monta vuotta jatkuneen asetelman, jossa Venäjän kanssa ei ole voinut tehdä sopimuksia ja pääpolitiikkana olivat sanktiot.”
Suurta käännettä lämpimämpään suuntaan Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteissa ei kuitenkaan ole odotettavissa.
”Realismin nimissä täytyy sanoa, että Syyria saattaa olla jossain määrin helpompi tapaus kuin aika moni muu kipukohta Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä”, Kangaspuro sanoo.
Suhteita kiristävät Ukrainan sodan ja Venäjän miehittämän Krimin niemimaan lisäksi puolustusliitto Naton laajeneminen Venäjän lähinaapurustoon sekä Yhdysvaltojen Eurooppaan rakentama ohjuskilpi.
”Ne on molemmille vielä isompia kysymyksiä. Syyrian sopimus ei missään tapauksessa automaattisesti johda siihen, että nyt päästäisiin eteenpäin muissakin kysymyksissä.”
VIILEÄT SUHTEET eivät ole vieneet Yhdysvaltojen ja Venäjän kykyä yhteistyöhön aivan kokonaan.
Molemmilla on ollut rooli esimerkiksi ydinaseiden leviämisen estämisessä, Iranin ydinohjelman purkamisessa, terrorismin torjunnassa ja myös globaalissa ilmastopolitiikassa.
Suhteita tulee muokkaamaan lähitulevaisuudessa Kangaspuron mukaan erityisesti se, kuka nousee Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi.
”Se on oleellisin asia. En odota, että esimerkiksi Ukrainan suhteen nyt mikään tulee liikahtamaan. Mutta Yhdysvaltojen tulevan presidentin linjavedot suhtautumisessa Ukrainan kriisiin ja Kiovan hallitukseen – sillä on iso merkitys siihen, miten Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet tulevat kääntymään”, Kangaspuro sanoo.
Samaan hengenvetoon Kangaspuro kuitenkin muistuttaa, että presidentin liikkumatila Yhdysvalloissa on rajattu. Vaikka ulkopolitiikka on presidenttivetoista, Yhdysvaltojen strategiset intressit on määritelty pitkällä tähtäimellä ja suuremmalla taustajoukolla.
KANGASPURON MUKAAN demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clintonon saanut Venäjän varuilleen kovalla arvostelullaan ja arvojen merkityksen korostamisella. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti johda siihen, että maiden välit huononisivat Clintonin ohjauksessa.
”Se, mitä Venäjä selkeästi vierastaa ja varoo on se, että Clinton on demokraattien perinteiden mukaisesti puhunut ideologisesta ulkopolitiikasta, eli arvojen merkityksestä ja käyttänyt aika kovaa kieltä Venäjästä”, Kangaspuro sanoo.
Republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin venäläiset poliittiset kommentaattorit puolestaan näkevät Kangaspuron mukaan kovana bisnesmiehenä, jota demokratian ja ihmisoikeuksien luomat pidäkkeet eivät sido. Odotuksena on, että hänen kanssaan voisi järjestellä maailman asioita helpommin kuin ideologisempaa lähestymistapaa harrastavan demokraatin kanssa.
Kangaspuro ei kuitenkaan usko, että Trumpin valinta muuttaisi mitään ainakaan kertaheitolla.
”Hän ei ole mikään ulkopolitiikan neronleimaus. Se tarkoittaa sitä, että ulkopolitiikan varsinaiset tekijät löytyvät muualta.”