tiistai 15. maaliskuuta 2016

Voiko Venäjän sanaan luottaa – onko se jo saavuttanut tavoitteensa Syyriassa?


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Voiko Venäjän sanaan luottaa – onko se jo saavuttanut tavoitteensa Syyriassa?

Kaikkea voi toki sanoa, mutta pitääkö sitä uskoa, Upin tutkija Salonius-Pasternak pohtii viitaten Venäjän vetäytymisilmoitukseen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Paronen taas uskoo, että venäläissotilaiden määrä ja operaatiotahti Syyriassa laskevat. Tutkijat spekuloivat sillä, onko Venäjä jo saavuttanut tavoitteensa, ja tulevatko toisaalta vastaan myös kustannuskysymykset.


Charly Salonius-Pasternak ja Antti Paronen.
Charly Salonius-Pasternak ja Antti Paronen. Kuva: Yle

Tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista huomauttaa, että Venäjän Syyriasta vetäytymistä koskevan lausunnon suhteen on hyvä ensin katsoa, mitä tuleman pitää, ja miten lupaukset ja toimet kohtaavat.
– Perustavanlaatuinen kysymys on nyt, miksi presidentti Vladimir Putinia pitäisi uskoa tällä kertaa? Ikävä kyllä on tultu siihen tilanteeseen, että jos katsoo Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin lausuntoja, niin ihan häikäilemättömästi valehdellaan, hän toteaa.
Salonius-Pasternak ottaa esimerkiksi Venäjän johdon puheiden luotettavuuden liittyen raskaan aseistuksen vetämiseen Minskin sopimuksen mukaan Itä-Ukrainasta.
– Se olisi pitänyt olla vedetty jo ainakin kymmenen kertaa, mutta kuitenkin joka päivä raskailla edelleen ammutaan, hän muistuttaa.
Vetäytymisilmoitukseen saattaa tutkijan mukaan liittyä kuitenkin myös kysymys, miksi jatkaa, jos oman analyysinsa mukaan Venäjä on jo saavuttaneet tavoitteensa?
– Mitäpä, jos Kremlin mukaan Venäjä on nyt saavuttaneet tavoitteensa eli ovat pystyneet osoittamaan olevansa merkittävä peluri Lähi-idässä, osoittaneet omaavansa riittävän määrän sotilaallista kykyä ja ovat selvästi saaneet avitettua tukemansa al-Assadin joukot niskan päälle.

"Venäjän operaatiotahti todennäköisesti tulee ainakin laskemaan"

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Parosen mukaan Venäjän lausunto viittaa siihen, että Syyrian lentoryhmäksi kutsuttuja joukkoja ollaan nyt vetämässä pois eli toisin sanoen Syyriasta lähtevät kaikki alustat, joilta käsin on pommitettu.
– Syyriaan ollaan kuitenkin jättämässä niitä joukkoja ja osastoja, joita siellä traditionaalisestikin on pidetty eli laivastoa ja ilmatukikohtaa, joita suojataan venäläisillä ja toki tarvittaessa siellä ollaan alle vuorokaudessa isomminkin, Paronen sanoo.
Miksi sitten Venäjä nostaa asian esille ja ilmoittaa vetäytyvänsä, se on Parosen mielestä se isompi kysymys.
– Venäjä saattaa yrittää ilmaista, että heitä on turha yrittää sitouttaa tällaiseen pitkälliseen konfliktiin ja sitoa sotaan, jossa poliittisten päämäärien saavuttamine on vaikeata ja mikä ennen kaikkea on todella kallista, nämä lienevät keskeisimmät viestit, Paronen summaa.
Se, mitä tästä seuraa, näkyy Parosen mukaan ennen kaikkea siinä, että sotilaiden määrä laskee ja operaatioiden tahtia vähenee ja Venäjä ei yksinkertaisesti ota enää osaa Isisin vastaiseen taisteluun, vaan jättää sen lännelle.
LUE MYÖS

Analyysi: Rahat loppu ja vaalit tulossa – Venäjä vetäytyy kalliista sotaoperaatiosta Syyriassa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Yle maailmalla: Moskova  | 

Analyysi: Rahat loppu ja vaalit tulossa – Venäjä vetäytyy kalliista sotaoperaatiosta Syyriassa

Venäjän ilmoitus pääjoukon vetäytymisestä Syyriasta tuskin tarkoittaa, että maa jättää sodan kokonaan. Tulevat parlamenttivaalit ja valtion tyhjenevä kassa saivat presidentti Putinin vetäytymään tarkkailuasemiin esiteltyään maailmalle maansa sotavoimien kyvykkyyden.

Venäjän yllättävä ilmoitus pääjoukon vetämisestä Syyrian sodasta ei tarkoita, että Venäjä jättäisi Syyrian kokonaan. On todennäköistä, että presidentti Vladimir Putin on valmis iskemään uudestaan, jos katsoo siihen olevan syytä.
Venäjä lähti syyskuun lopussa 2015 mukaan sotaan taistelemaan terroristijärjestö Isisiä vastaan. Operaation aikana kävi selväksi, että oli muitakin tavoitteita. Tärkein oli auttaa Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia vahvistamaan asemaansa sekä sotilaallisesti että poliittisesti.
Samalla Venäjä sai mahdollisuuden esitellä sotavoimaansa ja kykyään sekä nopeaan että voimakkaaseen toimintaan ilmasodassa.
Presidentti Putin koki myös näyttävänsä maailmalle, että Venäjä on vahva ja tärkeä maa, jonka mielipiteitä on syytä kuunnella. Maailma ei kuitenkaan täysin vakuuttunut siitä.
Koko sen ajan, kun Venäjä on pommittanut Syyriaa, maan johto on toistanut lähteneensä sinne Syyrian presidentin pyynnöstä. Hän ei kuitenkaan tainnut pyytää Venäjää lähtemään maasta. Kremlin ilmoituksen mukaan puhelinkeskustelu, jonka aikana Putin kertoi vetäytymisestä, käytiin Venäjän aloitteesta.

Muuttunut tilanne kääntää kelkan

Kaikki, jotka ovat käyneet neuvotteluja Venäjän kanssa, tietävät, että maan kanta saattaa muuttua hyvin nopeasti. Usein venäläisten esittämänä syynä on tilanteen muuttuminen.
Syyrian tapauksessa presidentti Putin rakensi itselleen alun alkaen takaoven kertomalla, ettei ole tarkoitus uppoutua sotaan kaulaa myöten, vaan lähteä siitä nopeasti.
Venäjän suunnittelemaa kansainvälistä liittoutumaa ei syntynyt Syyriaan, vaan länsimailla on edelleen eri tavoitteet kuin Venäjällä. Osallistumalla sotaan Venäjä vahvisti Bashar al-Assadin asemaa.
Se ei tietenkään lähentänyt Moskovaa ja Washingtonia. Yhdysvaltojen kanta on koko ajan ollut, että al-Assad ei voi jatkaa presidenttinä kaiken sen jälkeen, mitä hän on oppositiolle ja siviileille tehnyt.
Venäjän näkökulmasta Geneven rauhanneuvottelut ovat hyvä askel eteenpäin, ja sotatoimien vähentäminen Syyriassa säästää ihmishenkiä. Syyrian sodan loppua ei kuitenkaan vielä ole näkyvissä, ja Venäjä haluaa varmasti olla mukana vaikuttamassa sen kulkuun vielä pitkään.

Kotona oli odotettavissa kritiikkiä

Kukaan Venäjällä ei halunnut uutta Afganistania, jossa venäläissotilaita olisi kaatunut ja kadonnut vuosien ajan.
Venäläiset eivät kuitenkaan ole juuri kritisoineet Syyrian sotaan osallistumista. Se johtuu luultavasti enemmän välinpitämättömyydestä kuin varsinaisesta tuesta operaatiolle. Jopa vannoutuneet Putinin kannattajat taisivat jo väsyä jokapäiväisiin televisiokuviin kiitoradalta nousevista hävittäjistä.
Syyskuussa Venäjällä on parlamenttivaalit, ja niiden alla kysymys sodan kustannuksista olisi aivan varmasti noussut esille. On arvioitu, että sota on viiden ja puolen kuukauden aikana maksanut Venäjälle 450–600 miljoonaa dollaria. Tämä on iso summa maalle, jonka kansalaiset köyhtyvät kovaa vauhtia hintojen noustessa ja palkkojen laskiessa.
Venäjän sotilaiden määrästä Syyriassa ei ole tarkkaa tietoa. Osavetäytymisen jälkeenkin niitä jää sinne. Lisäksi Venäjä aivan varmasti pitää muita joukkoja tarkkailuasemissa valmiudessa.
Presidentti Putin on nyt tilanteessa, jossa hän voi kasvojaan menettämättä vähentää sotilasmenoja ja rauhassa miettiä seuraavaa vetoa. Sekin on luultavasti yllättävä.

USA:lta palaa Syyriassa yli 10 miljoonaa euroa päivässä ...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

USA:lta palaa Syyriassa yli 10 miljoonaa euroa päivässä – katso mihin rahat menevät

Yhdysvallat on valinnut taktiikakseen Syyriassa miljardeja maksavat ilmaiskut. Näin presidentti Obama pyrkii välttämään siviiliuhreja ja Yhdysvaltain juuttumisen pitkään sotaan.


grafiikka
Kuva: Niina Kalliainen / Yle uutisgrafiikka

Liittouma on moukaroinut Isisin kohteita reilut puolitoista vuotta. Alueella on vain pieni, korkeintaan parin sadan sotilaan ryhmä amerikkalaisia erikoisjoukkojen sotilaita.
Syyria onkin Obaman hallinnolle ennen kaikkea liittouman ilmasotaa ääri-islamistista Isisiä vastaan.
Yhdysvallat pyrkii välttämään siviilien ja omien sotilaiden kuolemia Syyriassa. Syynä ovat karvaat kokemukset Irakin ja Afganistanin sodista.
Ilmaiskut lisäävät operaation kustannuksia merkittävästi.
Katso tästä, mitä miljardeilla on saatu aikaan.

grafiikka
8.8.2014 alkaneiden ilmaiskujen määrä 1.3.2016 mennessä, kustannukset 15.2.2016 mennessä, tuhotut ISIS-kohteet 9.2.2016 mennessä. Liittoumassa ovat Yhdysvaltojen lisäksi Australia, Britannia, Kanada, Ranska, Belgia, Hollanti, Tanska, Turkki, Jordania, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit. Kuva: Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka
 

Kemi on valittanut AMK-kaupoista...


Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kemi 

Kemi on valittanut AMK-kaupoista

Kemi on valittanut Rovaniemellä tehdyistä päätöksistä siirtää Lapin ammattikorkeakoulun enemmistöomistus Lapin yliopistolle. Kemin mielestä päätöksenteossa on ollut mukana esteellisiä henkilöitä. Kemi vetoaa myös sopimusrikkomukseen, koska myyntipäätöksistä voi seurata miljoonien eurojen lasku eläkevastuista.


koulurakennus, amk
Kuva: Riikka Rautiainen / Yle

Kemi ei hyväksy Rovaniemen kaupunginvaltuuston ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän päätöksiä hyväksyä esisopimus Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden myynnistä Lapin yliopistolle.
Kemi on valittanut Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen ja tehnyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymän päätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Kemin kaupunginhallituksen mukaan molemmissa päätöksissä esittelijät ovat olleet esteellisiä.
Lisäksi Kemin mukaan myyntipäätökset ovat sopimusrikkomuksia, koska ammattikorkeakoulu ei voi olla enää julkisen sektorin eläkeyhtiön Kevan jäsen, mistä voi seurata yhtiölle miljoonien eurojen lasku eläkevastuista.
Päätös sisältää suuren aluepoliittisen riskin.
– Kemin valitus ja oikaisuvaatimus
Kemi arvostelee myös sitä, että Lapin yliopiston enemmistömistus vaikuttaa muiden osakkaiden oikeuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin.
– Päätös sisältää suuren aluepoliittisen riskin sen vuoksi, että yksi vahvasti rovaniemeläinen toimija saa määräysvallan yhtiössä. Tällöin vaarana on muun muassa se, että koko ammattikorkeakoulun toiminta siirtyy Rovaniemelle, mikä on vastoin yhtiön perustajien tarkoitusta, kirjoitetaan Kemin valituksessa ja oikaisuvaatimuksessa.