keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Sama vuosien, vuosikymmenien itkuvirsi...

Olin jo kirjoittamassa otsikoksi, että sama saatanan vuosien, vuosikymmenien itkuvirsi mutta muutin mieleni...

Hallituksen suunnittelema 18 itsehallintoaluetta on vielä paperilla ja sitä ammutaan alas tehokkaasti - oikeastaan tykitetään alas.

Alla mainittu raportti on laadittu Turun ja Tampereen kaupunkien pyynnöstä. Kumma, että Helsinki ja yleensäkin pääkaupunkiseutu eivät ole itkuvirsikuorossa mukana.

Muuten tuo sana kuppaaminen on mielenkiintoinen. Kuppaaminen tarkoittaa käytännössä erityisesti pahan veren poistamista. Jospahan se olisikin loppujen lopuksi hyväksi...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tutkija Sipilän uudistuksesta: Köyhät kunnat pääsevät kuppaamaan Helsinkiä ja muita kaupunkeja

KAUPUNKI 13.1.2016 11:06 Päivitetty: 13.1.2016 11:34

MIKA RANTA / HS

Liput liehuivat Helsingin kaupungintalon luona keväällä 2015.

Suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille tarvitaan erityisasema, kun Suomen aluehallintojärjestelmää uudistetaan. Tämä on muuttoliiketutkija Timo Aron laatiman itsehallintoalueuudistusta koskevan raportin viesti. Raportti on laadittu Turun ja Tampereen kaupunkien pyynnöstä.

Aron mukaan hallituksen suunnitelma jakaa Suomi 18 itsehallintoalueeseen ei toimi.

Jos olisimme Kemissä asunnontarpeessa nyt...

Olemme jonkin aikaa seuranneet Kemissä asuntomarkkinoita. Akuuttia asunnontarvetta meillä juuri tällä hetkellä ei ole, mutta on hyvä pysytellä ajantasalla, ajan hermolla voidakseen aidosti reagoida siinä vaiheessa, kun tarvetta ilmenee.

Kemissä on mielestämme erittäin hyvä ja monipuolinen asuntotarjonta - ostettavaa/vuokrattavaa kyllä löytyy joka lähtöön.

Itse asumme tällä hetkellä väljästi Haukkarissa omakotitalossa. Todennäköinen lähivuosien/-vuosikymmenien "tulevaisuudenasuntomme" on ilmeisesti kerrostaloasunto, koko kukaties 2-4 h + k. Mielellään hissitalo tai asunto ensimmäisestä kerroksesta - tulevaisuutta ennakoiden...

Tällä hetkellä Kemissä Sauvosaaren alue on houkuttelevin.
Miksi?
Siksi, että keskustassa kaikki on lähellä. Kävelyetäisyydellä, jolloin oman auton käyttö ei ole tarpeellista/ välttämätöntä.

Toisaalta olemme avoimin silmin katselleet myös kerrostaloasuntoja mm. Rytikarista, jossa löytyy meidän tarpeisiimme erittäin edullisia kohteita. Tosin em. tyyppinen vaihtoehto vaatii lähes pakosta oman auton käytön jatkossakin.

Jatuli XXXIII " Pohjoisen Perämeren saarten nimet ja nimeämisperusteet"

Vaimoni otti pyynnöstäni Kemin kaupunginkirjastosta lainaksi Kemin Kotiseutu- ja Jatuli XXXIII julkaisun.
Miksi?
Siksi, että tiesin etukäteen siinä olevan - taas kerran - mielenkiintoisia artikkeleita.

Erityisesti kiinnostukseni kohteena oli Matti Kamulan kirjoittama artikkeli nimellä: Valaja ja hänen valimonsa, K.A.Puron rauta- ja metallivalimo.

Toinen mielenkiintoinen artikkeli on Matti Ylipiesan kirjoittama artikkeli nimellä: "Venäjäkuume" 1930-luvun alun Kemissä.

Kolmas artikkeli, jonka juuri hetki sitten lueskelin, on Juha Ylimaunun artikkeli nimellä: Pohjoisen Perämeren saarten nimet ja nimeämisperusteet.

Ensimmäisiä sanoja artikkelissa ovat seuraat: Paikannimi on paikan muisti: se on osa kollektiivista kulttuuriperintöä, joka kertoo menneestä kulttuurista tai paikan luonnosta.
Jokasella nimellä on merkityksensä.

Mielenkiintoista luettavaa...

Teitkö uudenvuodenlupauksia?

Tunnustan, että alla oleva teksti ei ole omaani, kopioin sen jostakin. Tosin sitä lukiessani tulee vahva tunne, että siinä on itsellekin ominaisia piirteitä...

Teitkö uudenvuodenlupauksia?

Minä en tehnyt.

Sen sijaan mietin, mitä kaipaan elämääni juuri nyt. Mikä olisi minulle hyväksi? Onko tullut oikea hetki jonkin asian toteuttamiselle? Onko jokin ongelma tai ristiriita, jonka haluaisin ratkeavan?

Teen näin aina vuoden vaihtuessa.

Tälläkin kertaa vastaukset kysymyksiin löytyivät helposti, kun käänsin ajatukseni pois muun maailman miellyttämisestä ja kuuntelin sydäntäni. Vastausten perusteella syntyivät minun toiveeni ja suunnitelmani alkaneelle vuodelle.

Kutsutaan niitä vaikka uuden vuoden päätöksiksi, sillä en luvannut mitään kenellekään. Sen sijaan päätin antaa valitsemilleni asioille mahdollisuuden toteutua. Jo monena vuonna tämä menetelmä on toiminut.

Vuosi sitten pohdin vastaavalla tavalla asioita, mutta hieman rohkeammin. Tein itselleni kirjallisen listan asioista, joiden toivon toteutuvan tai jotka haluan kokea loppuelämäni aikana.

Se on korkealentoinen lista, täynnä toinen toistaan suuruudenhullumpia toiveita. Mutta koska ne ovat minun toiveitani, ei niiden tarvitsekaan olla kenenkään mittapuulla realistisia tai järkeviä.

Piilotin listan ja muistin itsekin sen olemassaolon vasta joulukuussa, kun aloin tuttuun tapaan pohtia alkavan vuoden toiveitani. Etsin sen ja luin.

Loppuelämäni listalla on kymmenkunta asiaa. Kylmät väreet kulkivat pitkin selkääni, kun tajusin, että kaksi niistä oli jo toteutunut kuluneen vuoden aikana. Kumpaakin niistä pidin vielä vuosi sitten vain kaukaisena haaveena. En edes muistanut kirjoittaneeni niitä ylös.

Eivät ne ole toteutuneet taianomaisesti itsestään, sillä tein viime vuoden aikana kummankin toteutumiseksi valtavasti töitä. Mutta en minä asioita ratkoessani ja toteuttaessani muistanut, että ne olivat jollain listalla. Listan avulla ne vaan olivat liimautuneet alitajuntaani niin vahvasti, että uskoin niiden toteutumisen olevan mahdollista, enkä enää pelännyt ryhtyä toimeen.

Samaan ilmiöön perustuvat myös nämä vuosittaiset toiveeni ja suunnitelmani. Ne eivät ole kuureja tai projekteja tai päätöksiä ryhtyä yhtäkkiä paremmaksi ihmiseksi. Ne eivät ole päätöksiä uudesta elämästä. Päinvastoin, ne ovat haaveita asioista, joita tahdon juuri tähän elämään. Ne ovat elämäni suuntaviivoja.

Tämän vuoden tavoitteisiini poimin yhden asian myös siltä loppuelämäni listalta. Vielä tällä hetkellä se tuntuu kaukaiselta haaveelta. Mutta minä luotan alitajuntaani. Ja siihen, että olen miettinyt toiveitani vakavissani. Kun toive tulee syvältä sisimmästä, ei tarvitse pelätä motivaation loppumista.

Mitä sinä haluat tältä vuodelta? Tai loppuelämältäsi? Uskallatko olla rehellinen - tunnistaa ja tunnustaa syvimmät kaipauksesi?

Mieti rauhassa. Vaikka useamman viikon ajan. Sen jälkeen ota kynä ja paperia. Kirjoita asiat ylös. Kirjoita sensuroimatta, älä häpeä mitään. Kirjoita vain itsellesi, sillä listan sisältö ei kuulu kenellekään muulle kuin sinulle. Kirjoittaessasi näet, miten sydämesi salaisimmat toiveet saavat ensimmäisen kerran konkreettisen muodon kirjaimina paperilla. Niistä alkaa tulla totta.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Minä, minä, minä...

Tapaan = joudun tapaamaan silloin tällöin henkilöitä, jotka ovat luokiteltavissa minä, minä, minä-kategoriaan.
Tuskin ehdin avata suutani kertoakseni asiani, kun kuulen korvissani em. tyyppisen henkilön toteavan: "Minä olen aina tottunut..., minulla on..., minä en koskaan..., minulle ei ole koskaan tapahtunut..., minä en voi ymmärtää..., minusta olisi parasta..., jne. ...

En kerta kaikkiaan malta olla lainaamatta alla olevaa Wikipedistekstiä, koska siinä tulee erinomaisesti esiin em. tyyppisten henkilöiden ominaisuuksia, luonteepiirteitä. Toki samaan hengenvetoon totean, että varmaan jokaisessa em. tyyppisiä ominaisuuksia löytyy - ainakin joskus - tilanteesta riippuen...

Pätkä Wikipedistekstiä:

Narsismi (saks. Narzissmus < kr. Narkissos) tarkoittaa itserakkautta, -ihailua ja viettienergian kohdistumista omaan itseen. Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö. Psykoanalyysissa käsite on määritelty eri tavoin: se liittyy joko ihmisen terveisiinominaisuuksiin tai poikkeavuuksiin. Narsismi terveenä ominaisuutena tarkoittaa mielikuvia ja käsityksiä, joita ihmisellä on itsestään. Yleisimmin käsitteellä tarkoitetaan kuitenkin jonkinasteista häiriötä.

Narsistinen persoonallisuushäiriö

Psykiatriassa narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980. Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Vuonna 2017 tulevaan ICD-11 luokitukseen Narsistinen persoonallisuushäiriö on kuitenkin tämän hetkisten tietojen mukaan tulossa. Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskäänmielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta. Tilastollisesti miehillä on narsistinen persoonallisuushäiriö useammin kuin naisilla. Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1–9 prosentilla väestöstä. Itsemurhat ja vakava masennus ovat keskimäärin yleisempiä narsistisen diagnoosiryppään potilailla.

Psykoanalyytikkojen mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä. Narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa. Psykoanalyytikko Jorma Myllärniemen mukaan narsistisen luonnehäiriön on arveltu yleistyneen viime aikoina, kun sen sijaan neuroosit olisivat vähentyneet.

Psykoanalyytikkojen mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä tunteettomuus. Ihmiseltä puuttuu kyky kokea tunteita eikä hän näin kykene viestimään tunteiden avulla. Arnold Modellin mukaan narsisti haluaa välttää läheisiin ihmissuhteisiin kuuluvia kokemuksia. Narsistin itseriittoisuuskuvitelma torjuu muihin liittyvät toiveet ja toiveisiin liittyvät ahdistukset. Jos lapsi hyvin varhaisessa vaiheessa kokee vaikeita pettymyksiä äitisuhteessaan eikä hänen tunteisiinsa vastata, hänelle voi alkaa kehittyä epäterve itseriittoisuuden ja kaikkivoipaisuuden tunne, jossa hän ei tarvitse ketään eikä mitään vaan hallitsee itse kaikkea. Jorma Myllärniemen mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei koe normaalisti masennusta. Masennus syntyy vain silloin kun hauras persoona hajoaa, itseriittoisuuden ja kaikkivoipaisuuden tunne menetetään. Tällöin ihminen romahtaa. Vertauskuvallisesti ilmaisten narsisti ei taivu vaan taittuu. Tähän masennukseen liittyy itsetuhoisuutta.

Gustav Schulmanin mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön hoidossa pyritään tietoisesti auttamaan potilasta ymmärtämään, että suojautuessaan narsistisin keinoin hän vahingoittaa paitsi toisia myös itseään, sillä hänen käytöksensä pilaa hänen maineensa ja lisäksi hän saa osakseen muiden ihmisten vihan ja häntä aletaan vältellä. Narsistinen suojarakenne pyritään hoidon avulla purkamaan ja häntä autetaan kestämään alta paljastuvaa masennusta. Schulmanin mukaan hoito on varsin vaativaa ja se useimmiten epäonnistuu.

Narsisti työ- ja muissa yhteisöissä

Toimittaja Mirja Pyykön mukaan narsisteja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa, ammateissa sekä molemmissa sukupuolissa, heitä kiehtoo erityisen paljon vallankäyttö.

Markku Salon mukaan narsistiselle häiriölle on ominaista manipulointikyky, mutta jos narsisti ei saa toista alistumaan tahtoonsa hyvällä, hän pyrkii siihen pahalla: uhkailuin, painostaen, tekemällä rikosilmoituksia, valituksia ja kanteluita. Hänellä on myös tyypillistä luoda itselleen hovi, jonka hän pitää tyytyväisenä muun muassa lahjonnalla. Hovista pois jäävä tai joutuva joutuu aina vainon kohteeksi. Salon mukaan narsistille tyypillinen temmellyskenttä on tuomioistuinlaitos ja muut siihen liittyvät viranomaiset kuten poliisi. Viranomaiset ovat narsismihäiriöisille väline oman tahdon läpi viemiseen, siksi he käyttävät viranomaiskanavia normaalia enemmän. Häiriöinen pystyy kehittämään riidan yksinkin kehittämällä näennäisiä ongelmia voidakseen kontrolloida toista. Hän kerää oikeudenkäynteihin valtavasti aineistoa, ja hän on hyvin taitava selittämään ja luomaan omia totuuksia ja hankkimaan näennäisnäyttöä. Hänen on saatava voittaa kulloinenkin peli ja säilytettävä näin ylivertaisuuskuvitelmansa keinoja kaihtamatta. Häiriöinen voi kohdistaa vastapuoleen aina uusia oikeudenkäyntejä entisten päätyttyä. Ensisijainen tavoite on vastapuolen nujertaminen

Johtamisen ja organisaatioiden professori Pauli Juudin mukaan työpaikoilla on pahana ongelmana narsistinen johtaja, joka kokee olevansa itse koko organisaatio ja pyrkii nousemaan muiden yläpuolelle.

Maahantuloa Venäjän kautta pyörittää järjestäytynyt rikollisuus...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa 11.1.2016 klo 17:05

Lapin rajavartiosto: Nykyvauhdilla Venäjältä tulee 7500 turvapaikanhakijaa tänä vuonna

Turvapaikanhakijoiden määrän odotetaan jopa kymmenkertaistuvan viime vuoden 700:sta. Lapin rajavartioston mukaan turvapaikanhakijoiden maahantuloa Venäjän kautta pyörittää järjestäytynyt rikollisuus. Ilmiötä pidetään riskinä rajaturvallisuudelle ja Suomen sisäiselle turvallisuudelle.

Raja-Jooseppi turvapaikanhakijoiden pyöriä joulukuussa 2015 — Ennen polkupyöräkieltoa turvapaikanhakijat polkivat viimeiset kilometrit rajan yli. Pyörät hylättiin Raja-Joosepin raja-asemalla. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Lapin rajanylityspaikkojen kautta Suomeen on tullut viime vuoden marraskuusta lähtien lähes 900 turvapaikanhakijaa 30 eri maasta. Lapin rajavartioston mukaan maahantuloa pyörittää järjestäytynyt rikollisuus turvapaikanhakijoiden kotimaissa, Venäjällä ja Suomessa.

Lähes puolet tulijoista on Afganistanin kansalaisia. Osa on asunut Venäjällä kuukausia tai vuosia, osa lentää Kabulista Moskovan kautta Murmanskiin. Rikostorjuntaupseeri Jarmo Juujärvi puhuu noin 10 000 dollarin hintaisesta ”täyden palvelun paketista”, jonka monet turvapaikanhakijat ovat ostaneet.

– Esimerkiksi afganistanilainen perhe on maksanut etukäteen järjestäjille matkat Moskovaan ja edelleen Murmanskiin. Matkan varrella ei ole tarvinnut maksaa enää mitään, vaan mennä sovittuun paikkaan, josta on ohjattu seuraavaan kohteeseen, Juujärvi kertoo turvapaikanhakijoiden kertoman perusteella.

Rajavartioston mukaan laittoman maahantulon rikostutkinta on vasta alussa eikä siitä kerrota vielä yksityiskohtaisia tietoja.

Suomi on vetovoimaisin Venäjän kautta tuleville

Suomeen on tullut länsirajan kautta moninkertaisesti enemmän turvapaikanhakijoita kuin itärajan kautta. Määrät Inarin Raja-Joosepissa ja Sallassa lähtivät kuitenkin selvään nousuun, kun Norja otti käyttöön pikakäännytykset Storskogin raja-asemalla.

– Norja sai määrätietoisilla päätöksillään reitin tyrehtymään marraskuun loppuun mennessä, samalla tämä jo syntynyt kanava suuntasi kulkunsa lähimmille rajanylityspaikoille Raja-Jooseppiin ja Sallaan, Tolppanen selittää. Norjaan ehti viime vuoden aikana saapua Venäjältä noin 5600 turvapaikanhakijaa maiden ainoan rajanylityspaikan Storskogin kautta.

Eversti Tolppasen mukaan Suomi on nyt Venäjän läntisistä naapureista vetovoimaisin eli pohjoisen reitin suosio voi kasvaa, vaikka Tolppanen haluaakin korostaa, miten vaikeaa on tehdä luotettavia arvioita tulijoiden määristä. Venäjän taantuman arvioidaan saaneen liikkeelle myös Venäjällä pitkään asuneet keskiaasialaiset siirtotyöläiset.

Venäjä säännöstelee tulijoita, mutta millä perusteella?

Suomeen tullaan Suomen langettaman polkupyöräkiellon jälkeen vanhoilla autoilla, joita niin ikään hankitaan organisoidusti turvapaikanhakijoiden käyttöön. Jokaista autokuskia epäillään laittoman maahantulon järjestämisestä, haki hän itse Suomesta turvapaikkaa tai ei. Epäiltyjä on jo yli 30.

Suomi toivoo Venäjän estävän ilman Schengen-viisumia Suomeen pyrkivien tulon, mutta Venäjän viranomaisten mukaan niin ei voi tehdä. Tolppanen kertoo, että kaikkia pyrkijöitä Venäjän rajanviranomaiset eivät kuitenkaan päästä yli.

- Lapin rajavartioston tietojen mukaan turvapaikanhakijoiden määrää säännöstellään Venäjän puolella, mutta millä perusteella se tehdään, sitä en osaa sanoa.

Tämän vuoden ensimmäisen viikon aikana turvapaikkaa haki Sallassa ja Raja-Joosepissa neljäsosa siitä määrästä, joka pohjoisen itärajan yli tuli viime vuonna. Lähes sata syksyn aikana tullutta on jo saanut turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastosta. Niistä myönteisiä on vain muutama.

Vuonna 2015 Suomeen saapui yhteensä noin 32 000 turvapaikanhakijaa.

maanantai 11. tammikuuta 2016

KUNNALLISTEN LUOTTAMUSTEHTÄVIEN ARVOSTUS

Olen kirjoittanut otsikon aihepiiristä aikaisemminkin, kukaties kaikkien 2000-luvulla pidettyjen kunnallisvaalien alla.

Suomessa kunnallisvaalit toimitettiin aikaisemmin joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina.

Seuraavat kunnallisvaalit, nimenmuutoksen jälkeen kuntavaalit, pidetään huhtikuussa 2017.

Viime aikoina olemme saaneet lukea monien kokeneiden kunnallispoliitikkojen päättäneet luopua ehdokkuudesta. On luonnollista, että vuosikymmenien luottamustehtävien hoito jättää jälkensä. Osa heistä jättäytyy sivuun ilmeisen turhautuneena, voimattomana yksittäisen luottamushenkilön mahdollisuuksiin vaikuttaa välillä ahdistavan tiukoissa talousprosesseissa.

Vaalit ovat siis runsaan vuoden päästä. Kuntavaalit ovat oikeastaan aivan kohta, koska tuo Suomi-nimisen lintukodon pysäyttävä kesä kaatuu ohi kiitävän kevään jälkeen päällemme ryminällä tuossa tuokioissa.

Eri puolueiden paikalliset ykkösketjut katselevat jo ”sillä silmällä” ympärilleen rekrytoidakseen riveihinsä varteenotettavia kunnallisvaaliehdokkaita. On tärkeää saada ns. täydet listat, joilla poimitaan kaikki mahdolliset potentiaaliset äänet omaan koriin…

Ykkösketjujen puoluejyrät toivovat löytävänsä pomminvarmojen ääniharavien lisäksi sellaisia ehdokkaita, jotka saisivat Suomen suurpuolueen, myös paikallisen suurpuolueen Nukkuvat liikkeelle vaalipäivänä. Nukkuvien ääniosuus on noussut yli 40%!
Ja se nousee lisää seuraavissakin vaaleissa, mikäli selkeästi uutta ilmettä ja äänestysmotivaation nousua ei löydetä lähikuukausina, viimeistään seuraavan vuoden aikana. Kukaties kunnallisvaalien lähestyessä syntyy aivan uusia paikallisryhmittymiäkin.

Monet meistä väittävät, että mitä se oikeastaan kannattaa äänestää, sama meno se kuitenkin jatkuu joka tapauksessa, olipa asioista päättämässä kuka tahansa.

Monet meistä väittävät myös, että kyllä sitä vaalien alla luvataan vaikka kuu taivaalta, mutta kun vallan kahvaan päästään, niin lupaukset unohtuvat ja takki kääntyy sutjakkaasti yhdessä yössä.

Monet meistä väittävät lisäksi, että kaikilla poliittisilla puolueilla ohjelmat ovat niin samantyyppiset, ettei niitä juuri toisistaan erota…

Olipa asia niin tai näin, joka tapauksessa kunnallisten luottamustehtävien arvostuksen ja kiinnostavuuden on kohennuttava nykyisestään!

Miten? Muun muassa siten, että on selkeästi viestitettävä mahdollisuuksista ruohonjuuritason vaikuttamiseen. Kyllä nimenomaan kunnallispolitiikka parhaimmillaan, mm. lautakuntatyöskentely on yhteisten asioiden hoitamista.

Siten myös, että työnantaja, olipa kyseessä kunta, kuntayhtymä, julkinen virasto, yksityisyritys, tms. arvostaa niiden työntekijöiden ja virkamiesten luottamustyöpanosta, jotka ovat esim. valtuusto- tai hallitusjäsenenä ja lautakuntajäsenenä tekemässä luottamusmiestyötä yhteiseksi hyväksi.

Oikeastaan työnantajan on syytä olla erityisen tyytyväinen siitä, että työntekijöiden ja virkamiesten joukosta löytyy sellaista aktiviteettia, että se on johtanut em. tyyppisiin tehtäviin.

Tehtävien arvostusta tukee muun muassa toimenpiteet, joilla luottamustehtävissä työskentelevälle taataan palkallinen osallistuminen työaikana kokouksiin siten, että hän ei joudu täyttämään ansionmenetyslomakkeita eikä hänelle maksettavaa palkkaa veloiteta kaupungin/kunnan kassasta.
Se on sitä yhteisvastuullisuutta, sillä luottamustehtävissä toimivat hoitavat loppujen lopuksi myös oman työnantajansa etuja.

Esimerkiksi yksi tai kaksi 1-3 tunnin kokous kuukaudessa ei voi olla kynnyskysymys minkään työnantajatahon palkkakertymässä!
Toisaalta kukaan työntekijä tai virkamies ei voi olla niin korvaamaton, ettei hänen työpanostaan voida korvata riittävän aikaisessa vaiheessa sovituilla sijaisjärjestelyillä.

Mielestäni kunnallisten luottamustehtävien hoito ei voi eikä saa olla pelkästään omalla vapaa-ajalla tapahtuvaa harrastuksenomaista puuhastelua. Mielestäni luottamustehtävien kokousajankohdat pitää olla ma-pe pääsääntöisesti klo 12-16 välisenä aikana, sillä asiantuntijoiden mukaan myöhäisenä ajankohtana alkavien ja pitkään kestävien kokousten tehokkuus on alhainen.

Siirtyminen kokousten aikaistamiseen parantaa tehtävien päätösten tasoa, järkeistää kaikkien osapuolten ajankäyttöä ja edesauttaa luottamustyössä jaksamista.

Kokouksista ei saa muodostua arvokasta ajanhukkaa-tyyppisiä seurustelutapahtumia.

Lisäksi em. menettelyllä todennäköisesti puretaan edes hiukan valitettavan monien nykyluottamushenkilöiden iltakokousruuhkaa...

Suomen Kemin 21. Lumilinna on rakenteilla...

Kemiin rakennettava 21. Lumilinna on viimeistä kertaa sisäsatamassa. Seuraava eli 22. Lumilinna rakennetaan aikanaan Mansikkanokalle, jonne on tietä paranneltava ja parkkipaikkoja rakennettava.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Lumilinna nousee viimeistä kertaa sisäsatamaan, teemana Keskiaika

NINA SUSI

Kuvassa Kemin 20. lumilinnan Pohjolan Sanomien nimikkohotellihuone. Tänä vuonna Lumilinnan teemana on keskiaika.

Lapin uutiset11.01.2016klo 10:54Päivitetty 11:13

Parhaillaan Kemin sisäsatamaan nousevan Lumilinnan teemana on tällä kertaa Linna linnassa. Keskiajan siivillä Lumilinna jättää hyvästit monivuotiselle...

Putin Krimistä: Rajat eivät ole tärkeitä, ihmiset ovat...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiuakan tuunattuna:
Ulkomaat 11.1.2016 klo 6:44 | päivitetty 11.1.2016 klo 6:50

Putin Krimistä: Rajat eivät ole tärkeitä, ihmiset ovat

Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut laajan haastattelun saksalaiselle Bild-lehdelle. Haastattelussa Putin mm. puolustaa sotilaidensa toimintaa Krimillä ja kuvailee pakotteiden vaikutusta Venäjän talouteen.

Presidentti Vladimir Putin puolustaa Venäjän armeijan tekemää Krimin niemimaan valtausta saksalaiselle Bild-lehdelle antamassaan laajassa haastattelussa. Putinin mukaan ihmisten oma tahto on tärkeämpi kuin valtakunnanrajat.

Putin kuvaa tapahtumia sen jälken, kun Kiovassa tapahtui vallankumous helmikuussa 2014.

– Emme aloittaneet sotaa, emme ampuneet, yhtään ihmistä ei surmattu. Sotilaamme vain estivät Ukrainan Krimillä olevia joukkoja tukahduttamasta ihmisten vapaita tahdonilmauksia. Kansanäänestyksessä [...] enemmistö ihmisistä halusi kuulua Venäjään. Se on demokratiaa, kansan tahto, Putin perusteli.

Kun haastattelija ihmettelee, ettei Euroopan valtakunnanrajoja saa noin vain siirrellä, Putin vastaa:

– Minulle rajat ja valtakuntien alueet eivät ole tärkeitä, vaan ihmisten kohtalot.

Hän uskoo myös venäläisten tukevan tapahtunutta.

– Venäläisten mielet ja sydämet hyväksyvät tämän. Napoleon sanoi aikanaan: oikeudenmukaisuus on Jumalan ilmentymä maan päällä. Krimin yhdistyminen Venäjään on oikein.

Pakotteiden vaikutus

Putin myönsi, että länsimaiden asettamilla pakotteilla on ollut suuri vaikutus Venäjän talouteen. Maan BKT laski samaan aikaan tapahtuneen öljyn halpenemisen myötä viime vuonna 3,8 prosenttia ja teollisuustuotanto 3,3 prosenttia.

Putinin mielestä pakotteet ovat kuitenkin olleet Venäjälle hyväksi, koska ne pakottavat monipuolistamaan taloutta. Maan kauppatase on positiivinen ja Venäjältä viedään yhä enemmän jalostettuja tuotteita, presidentti kehui. Maalla on myös valuuttareservejä satojen miljardien eurojen arvosta.

Putinin mielestä Itä-Ukrainan rauhanprosessi tulisi viedä päätökseen. Hän syytti Ukrainan hallitusta, joka ei ole toteuttanut perustuslain uudistamista, mikä Minskin sopimuksen mukaan olisi pitänyt saada valmiiksi viime vuoden loppuun mennessä.

Perustuslain muuttaminen tulisi tapahtua ensin, vasta sitten päästään luottamusta kasvattaviin toimiin ja rajan varmistamiseen, Putin totesi.

Seen any good films lately?

Katselin hetki sitten Suomen TV 1:n aamuohjelmaa, jossa haastateltiin kahta suomalaista elokuvakriitikkoa.
Toisella - mieshenkilöllä - oli päällään musta T-paita, jonka rintamuksessa luki: Seen any good films lately?

Olen käynyt viimeksi Kemissä elokuvateatterissa katsomassa ”eläviä kuvia” 1960-luvun puolenvälin tienoilla silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa.

Lehtitietojen mukaan kemiläinen elokuvateatteri Kinopirtti on kävijämäärillä mitattuna menestynyt vuonna 2015 erittäin hyvin.

Toki opiskeluaikoina Tampereella kävimme muutaman kerran elokuvissa, mutta sen jälkeen en itse ole elokuviin vaivautunut.

Jostain syystä tuo elokuvien katseleminen elokuvateatterissa on jäänyt omalta osalta vähiin, olemattomiin, toki televisiosta on tullut katseltua ja takavuosina aika-ajoin myös aktiivisesti nauhoitettua moniakin elokuvia ja nimenomaan dokumentteja mm. opetuskäyttöön.

Vuorokaudessa on 24 tuntia, josta keskimäärin nukumme noin kolmanneksen eli 8 tuntia, jolloin entisaikaisen Elon laskuopin mukaan teoriassa jokaisen aktiivikäytössä on 16 tuntia vuorokaudessa.

Mikäli henkilö on työelämässä, hänellä menee työhön aikaa kahdeksasta kymmeneen jopa kahteentoista tuntiin, joten henkilökohtaiseen käyttöön vuorokaudessa jää aikaa 4 - 8 tuntia...

Ajan riittävyydestä tai oikeastaan riittämättömyydestä on puhuttu ja kirjoitettu viime aikoina paljon. Monet haikailevat: ”Vuorokaudessa on vain 24 tuntia, kunpa olisi tuntikin lisää!” Monien mielestä aika ei kerta kaikkiaan riitä kaikkien velvoitteiden hoitamiseen, puhumattakaan, että aikaa jäisi henkilökohtaisiin harrastuksiin ja nimenomaan normaaliin lepoon...

Suomalaisten perheiden ajankäyttöä on tutkittu paljon. Lähtemättä analysoimaan eri tutkimuksia, on otettava esiin yksi osa-alue, joka kuuluu olennaisesti jokapäiväiseen tai pääasiassa jokailtaiseen elämään, se on median seuraaminen.

Siihen kuuluu mm. sanomalehtien lukemista, aikakauslehtien lukemista, kirjojen lukemista, erittelemätöntä lukemista, radion kuuntelua, tietokoneen tms. tietotekniikkaan perustuvien vempainten huvi- ja hyötykäyttöä, television katselua, tms. ...

Tutkimusten mukaan jokainen suomalainen käyttää aikaa median seuraamiseen keskimäärin kaksi (2) – viisi (5) tuntia vuorokaudessa.

Aika monia suomalaisia television katselu sitoo iltaisin kohtuuttoman pitkäksi aikaa.

Television katselusta on syntynyt suoranainen riippuvuussuhde, jopa henkilökohtainen ongelma.

Vähäisen elokuvakulutuksen lisäksi tunnustan, että lopetimme myös television katselun ja nostimme television jalustoineen + videolaitteineen varastoon virallisesti Äitienpäivänä 09.05.2004.

Olimme katselematta kotona televisiota viisi-kuusi vuotta.

Meiltä luonnollisesti kyseltiin, asian tultua puheeksi, motiivejamme, olimmeko kokeneet vieroitusoireita ja mihin vapautuneen ajan käytimme.

Toki televisiosta tuli silloinkin paljon hyvääkin ohjelmaa; mm. dokumentteja, tieteisohjelmia, osa urheiluohjelmia, mutta myös täyttä roskaa, jota edustivat mm. ulkomaalaiset, lähinnä amerikkalaiset uusinnat ja uusintojen uusinnat...

Radiota tuli kuunneltua paljon, joten missään uutispimennossa ei tarvinnut olla.

Toisaalta netistä tarvittaessa ruudulle saa aivan samoja uutisia ja osittain ajankohtaisohjelmiakin, mikäli niitä kaipaa.

Kirjojen ja lehtien lukemiseen aikaa käytettiin aikaisempaa enemmän ja tuntui siltä, että tuo unikin maistui entistä paremmalta.

Nykyisin taas töllötämme, sillä jo kauan sitten antenniuusimisien yhteydessä laitettiin digilähetysvalmius. Ovathan nuo ohjelmatkin monipuolistuneet, liekö kuitenkaan parantuneet.