Jyrkin ilme sen kertoo...

Ennen sanottiin, että hymyilee kuin Hangon keksi. Kyllä meidän Jyrkimme pistää alla paremmaksi! Siihen ei pysty edes Alex...

Asiasta toiseen...

Yritin myydä hänelle aikanaan taideteoksen, taulun. Milloin, miksi ja minkä ihmeen taulun?

Silloin kun hän runnoi, oikeastaan kosi Suomessa kasaan six-pack-hallituksen, joka on kutistunut tämänhetkiseen 2+2-hallituspohjaksi eli pää+apupuolue-pohjaksi.

Jyrki Katainen "kosi", maanitteli mukaan SDP:n Jutta Urpilaisen johdolla. Tulihan kuvioihin vielä mukaan Vasemmistoliittokin ja silloin kolme ns. apupuoluetta.

Niin tuo taulu, jota pääministeri Jyrki Kataiselle hänen avustajiensa avustuksella tarjosin, on severomorskilaistaiteilijan Anatoly Sergienkon akryylityö Kosinta, joka oli esillä aikanaan ensimmäistä kertaa Suomessa, Kemissä Pohjolan Sanomien ala-aulassa lokakuussa 2006.

Upea, värikylläinen taulu, joka kyllä puhuttaa...

Emme päässeet kauppoihin. Taulu on edelleen minulla. Oikeastaan se on tällä hetkellä Galleria Arteissa Kemissä taidenäyttelyssä.

Varmaan Jyrkillä olisi nyt mahdollisuus ostaa se, sillä rahaa tulee kohta kuin suokuokalla.

Tarjosin suunnilleen samoihin aikoihin valtionvarainministeri Jutta Urpilaiselle myös taulua. Taulun nimi on Euroopan valloitus. Todella upea, värikylläinen Anatoly Sergienkon akryylityö samasta taidenäyttelystä.

Emme päässeet kauppoihin. Kyseinen taulu on myös minulla. Fyysisesti tällä hetkellä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toimitilassa Vinsissä Kemissä.

Jyrkin hymyä illansuussa:

POLITIIKKA 8.10.2014 20:53 Päivitetty 8.10.2014 22:03

Juhani Saarinen

HELSINGIN SANOMAT

EMMANUEL DUNAND / AFP

Jyrki Katainen Brysselissä.

Entisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok) valinta Euroopan komission varapuheenjohtajaksi näyttää liki varmalta.

Kolme Euroopan parlamentin valiokuntaa päätti kokouksessaan keskiviikkoiltana suosittaa Kataista kasvusta, työllisyydestä ja investoinneista vastaavaksi varapuheenjohtajaksi.

Äänestyksiä oli kaksi. Ensimmäisessä äänestyksessä valiokuntien euroedustajat kannattivat Kataista komissioon äänin 123–40 ja toisessa hänen valintaansa nimenomaan komission varapuheenjohtajaksi äänin 98–52.

Katainen sai valiokuntien enemmistön taakseen, vaikka erityisesti valiokuntien vasen laita hiillosti häntä tuleviin tehtäviin liittyvissä kysymyksissä tiistaina.

Euroedustajat muun muassa moittivat Kataista kulukurin seurauksista kriisimaissa, nostivat esille Suomen Kreikalta vaatimat vakuudet ja tivasivat, miten Katainen aikoo rakentaa Euroopan uuden 300 miljardin euron investointiohjelman.

Valoisia tulevaisudennäkymiä Kemin/talousalueemme matkailuun...

Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtajalla on luja usko lähitulevaisuuteen - hyvä niin.

Ensiarvoisen tärkeää on saada Lumilinnalle pysyvä, hyvin saavutettavissa oleva paikka ja luonnollisesti rakennelmille ainakin osittain ympärivuotinen käyttö. Toivottavasti asia etenee tähän suuntaan...

Ympärivuotiseen matkailuun liittyy olennaisesti meren ja lähisaarten hyödyntäminen moottoritietä ohi pyyhältävän turistivirran pysäyttämiseksi. Toivottavasti myös em. osa-alueella edistytään lähitulevaisuudessa.

Pienenä sivuhuomautuksena totean, että näitä minunkin blogitekstejäni luetaan yllätyksekseni Yhdysvalloissa yhtä paljon kuin Suomessa.

Toki myönnän, että lukijat, "kurkistelijat" ovat ilmeisesti pääasiassa paikallisia hakukoneita mutta...

Kukaties tämäkin teksti tavoittaa muutaman amerikkalaisen, jotka saapuvat ensi talvena Suomeen/Kemiin tutustumaan Lumilinnaan ja Jäänmurtaja Sampoon.
Tulevat kukaties pulahtamaan myös avantoon pelastautumispuvussa em. turistijäänmurtajalta. Varmaan pistäytyvät samalla myös Napapiirillä ja kukaties vielä Rajalla...

Nettilainaus eilisestä Poholan Sanomista:

Päivitetty 7.10.2014 12:26, julkaistu 7.10.2014 12:24

Kemin matkailu ennustaa hyvää talvea turismille

Kuva: Nina Susi

Lähetä palautetta toimittajalle

Kevättalvella kuvattu jäänmurtaja Sampo näyttää saavan monia kävijöitä myös ensi talvena, mikäli ennakkovaraukset totetuvat. (arkisto)

Kemiin on tulossa hyvä talvi matkailun kannalta, ennustaa Kemin matkailu. Toimitusjohtaja Susanna Koutonen kertoo, että jäänmurtaja Sampolle riittää kysyntää jopa siinä määrin, että viime kauden kävijäennätys on mahdollista rikkoa ensi talvena.

Tulevalle kaudelle on tiedossa jo päiviä, jolloin Sampo tekee kolme risteilyä päivässä.

– Matkailun kansainvälinen kehitys jatkunee nykyisellään, odotettavissa on noin 5 prosenttia vuosittaista kasvua. Tämä näkyy myös meillä, iloitsee Koutonen.

Kemin Matkailu varautuu työllistämään sesongin aikana omissa toimipisteissään noin 70 henkilöä. Vakituisen joukon lisäksi sesonkikohteisiin tarvitaan väkeä esimerkiksi asiakaspalveluun, keittiöön ja kunnossapitoon.

Joulun alla avataan myös Lumilinnan 20-vuotisjuhlanäyttely, joka johdattelee yleisöä Kemin toisen nähtävyyden juhlavuoteen. Koutonen odottaa paljon myös suunnitelmilta siirtää Lumilinna uuteen paikkaan.

– Sijainti Pajarinrannassa tukee ympärivuotista matkailua. Pysyvän paikan myötä mahdollistuu Lumilinnaan liittyvien ympärivuotisten palvelujen kehittäminen ja tarjonnan kasvu, muistuttaa Koutonen.

Murheellista luettavaa...

Pohjolan Sanomien nettilehti tänään tiistaina 07.10.2014:

Sari Pelttari-Heikka

Pajala

Pajalan kaivos ajetaan alas. Northlandin henkilökunnalle ilmoitettiin tiistaina kaivosyhtiön keskeyttävän rautamalmin tuotannon ja lomauttavan koko henkilöstön.

Työt ovat uhattuna kaikilta Northlandin 300 kaivostyöntekijältä, 200 malmikuljetuksista vastaavan Clifftonin työntekijältä sekä aliurakoitsijoiden väeltä.

Metalliliiton IF Metallin toimitsija Daniel Eneslätt laskee Pajalan kaivoksen sulkemisen vaikuttavan jopa 1000 tai 1100 henkilön työpaikkaan Tornionlaaksossa.

Kaivosyhtiön ratkaisua perusteltiin konkurssin välttämisellä.

– Keskeytämme kaivoksen toiminnan, jotta jossakin vaiheessa on mahdollista jatkaa toimintaa Pajalassa. Nykyisillä rautamalmin hinnoilla ei ole mahdollista jatkaa toimintaa, kun yhtiön rahoituspohja ei ole turvattu, toimitusjohtaja Johan Balck totesi Pajalassa tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Pajalan kaivoksen töiden keskeytykselle ei ole kerrottu määräaikaa. Yhtiössä jatketaan neuvotteluja pitkäkestoisen rahoitusratkaisun löytämiseksi. Kaikki osapuolet toivovat ratkaisun löytyvän mahdollisimman pian.
_____________________________________________________________________

Kirjoitin tammikuun 2011 lopussa artikkelin otsikolla: Ruotsin Pajala - tulevaisuuden maailmannapa(ko)...

Silloin Ruotsin Pajalassa ja myös Tornionjokilaakson Suomen puolen kaivoshankkeiden osalta oli erittäin optimistinen, odottava tilanne.

Artikkelini perustui Pajalan paikallisgurun, ”kansanmiehen” Bengt Niskan rennonletkeään mutta asiapitoiseen infoon lähitulevaisuudesta, joka minulla oli mahdollisuus aistia livenä paikan päällä Pajalassa. Kunnallisneuvos, Pajala Utveckling AB:n silloinen, uusi toimitusjohtaja esitti Pajalan kunnianhimoiset kehitysnäkymät tuleville vuosille.

Northland Resources kaivosyhtiön investoinnit olivat tulollaan. Kanadalainen, Oslon pörssissä noteerattu kaivosyhtiö oli vakavissa aikeissa hyödyntää Suomen ja Ruotsin malmivarantoja.

Yritys ajautui rahoitusvaikeuksiin. Toivottavasti nousee nopeasti jaloilleen...
_____________________________________________________________________

Kaivosasiaan liittyvänä juuri tänään perjantaina 10.10.2014 saimme lukea lehtien nettisivuilta, että Sallan Soklin kaivoshankkeen osalta valtio ei tue ratahanketta - ainakaan tämän hallituksen loppumetreillä... 

Laskutikku eli laskuviivain

Vanhimman poikamme, Tommin tytär, Veera, joka on kuudennella luokalla peruskoulussa teki meillä - soittotunnille menoa odotellessaan - keittiönpöydän ääressä mummonsa Tuulan kanssa matematiikan tehtäviä - kerto- ja jakolaskuja.

Tuli puheeksi entisaikaiset matematiikan apuvälineet eli maailma ennen taskulaskimia ja tietokoneita/älypuhelimia.
Mummon kehotutuksesta kaivoin kirjahyllystäni esiin vanhan laskutikun eli laskuviivaimen.

Täytyy rehellisesti myöntää, että hetken sitä sai pyöritellä käsissään ennen kuin oikeita arvoja löytyi. Hyvät ohjeet tuohon FUJI-merkkiseen laskutikkuun oli myös säilynyt tallella. Muistaakseni olin käyttänyt kyseistä laitetta "tositarkoituksella" viimeksi 1970-luvun alkupuolella...

Tekniikan osa-alueella laskutikku oli opiskelussa/työssäkin yleisesti käytössä 1960-luvun alkupuolelle saakka. Se oli sitä piirustuslauta-aikaa.
Voi olla, että joku tekniikan tervaskanto on käyttänyt laskutikkua aina näihin päiviin saakka. Kyllä se ihan hyvä apuväline on vielä nykyäänkin...

Wikipedia-tekstiä:

Laskutikku eli laskuviivain on väline, jolla voidaan  suorittaa kerto- ja jakolaskuja, luvun korottamista toiseen ja kolmanteen potenssiin, luvun neliö- ja kuutiojuurten sekä käänteisluvun määrittämistä ja laskutoimituksia, joissa on mukana trigonometrisia funktioita. Laskuviivain koostuu kahdesta toistensa suhteen siirrettävästä logaritmisin asteikoin varustetusta sauvasta, joista toinen, kieli, on yleensä sijoitettu toisen keskelle, ja läpinäkyvästä, asteikkoja vastaan kohtisuorin hiusviivoin varustetusta ja asteikkojen suhteen liikkuvasta hahlosta, jonka avulla voidaan määrittää eri asteikkojen vastinkohta.

"Haasteellista ja haastavaa"...

Olen tänäänkin kuullut otsikon sanat muutamaan kertaan. Saattaa olla, että minultakin niitä lipsahtaa silloin tällöin mutta em. sanojen suurkuluttajaksi en itseäni tituleeraa.

Siksipä googlasin asiasta ja löysin alla olevan vanhan artikkelin, josta asiasta kerrotaan mielestäni hyvin ja asiallisesti...

Suora nettilainaus Yle Kotimaa sivuilta:

Kotimaa 11.5.2013 klo 7:09 | päivitetty 11.5.2013 klo 7:09

Kaikki on "haasteellista ja haastavaa" - pitkän linjan virkamies hermostui "ajattelun korvikkeisiin"

Kapulakielisten tekstien avaaminen ymmärrettäviksi ja huolimattoman some-kielen karsiminen on "haasteellista", mutta välttämätöntä.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Suomen kokenein virkamieskunta alkaa saada tarpeekseen kielenkäytön muotivirtauksista ja sitä seuraavasta suomen kielen köyhtymisestä.

Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila piti huhtikuun lopulla Selkeä virkakieli -seminaarissa esitelmän, jossa hän otti hampaisiinsa politiikkaan ja talouselämään pesiytyneen termin "haastava". Hän käytti esimerkkinä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa, josta löytyi noin 50 erilaista "haasteellisuus"-ilmausta.

Sanalla "haasteellinen" on politiikan ja talouden kielessä korvattu lukuisat hieman negatiivisemmat ilmaisut, kuten esimerkiksi vaikea, hankala, vaativa, työläs, ongelmallinen, tukala, pulmallinen tai kiperä.

"Haasteellinen" on kiertoilmaus, jolla yritetään peitellä vaikeaa asiaa, mutta joka ei selvitä asian laatua, Torstila pohdiskelee. Ulkoministeriössä tämä kieltä köyhdyttävä muotisana on puolivakavissaan kielletty, Torstila kertoo Yle Uutisille.

Englanninkielisten fraasien käyttö ja sosiaalisesta mediasta periytyvä huolimaton kieli ovat Torstilan mielestä "ajattelun kehnoja korvikkeita" ja "järjen nukutusainetta". Hän peräänkuuluttaa selkeää suomen kieltä, josta vastuu on jokaisella työpaikalla ja tekstien kanssa työskentelevällä henkilöllä.

Tiedotteen ymmärtäminen vaatii lisätietoa internetistä

Suomen kielen vaalimisessa avainasemassa ovat virkamiehet. Varsinkin lakitekstit on saatava niin selkeiksi, että tavallinen ihminen voi ne ymmärtää.

Torstila kiinnitti esitelmässään kauhuesimerkkeinä huomiota valtionhallinnosta lähteneisiin tiedotteisiin, joista ei saanut selvää, mitä tiedotettavalle asialle oikeastaan kuului. Tiedotteissa viitattiin asetuksiin, joista tavallinen ihminen ei voinut tietää, ellei hänellä ollut heti mahdollisuutta päästä internetiin hakemaan lisätietoa.

Kapulakieli on Torstilan mielestä henkistä laiskuutta, tekstejä tehdään niin, ettei virkamies itsekään ota selvää, mistä on kysymys.

Kansainvälisessä maailmassa selkeään kieleen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Neuvotteluissa ja käännöksissä on oltava tarkkana, että termit ovat täsmälleen oikein. Tämä edellyttää kielen hyvää hallintaa. Uhkana on, että virkakieli eriytyy kansankielestä, mistä seuraa demokratiavaje.

Torstila muistutti oman oppi-isänsä, suulähettiläs Ralph Enckellin antamista ohjeista nuorille ulkoministeriön virkamiehille. Enckell totesi, että jos kieltä ei osaa hyvin, vaikuttaa tyhmemmältä kuin todellisuudessa onkaan. Sama ohje pätee myös eri maiden kulttuurien tuntemukseen.

Kielen selkeys on ansio varsinkin kansainvälisessä seurassa, missä viestin oikea perillemeno on erityisen tärkeää.

"Sekakielisyys ei toimi"

Valtiosihteeri Torstila kavahtaa ajatusta, että Suomessa annettaisiin periksi kansainvälistyvälle kielelle, jossa sekakieliset ilmaukset otettaisiin virallisiinkin teksteihin.

Suomenkielisille ihmisille on hänen mielestään käytettävä puhdasta suomen kieltä, koska muuten viesti ei mene perille, hän uskoo.

Jos virallisiin teksteihin otettaisiin vaikkapa englanninkielisiä ilmauksia, puolet suomalaisista ei ymmärtäisi ollenkaan, mistä on kysymys. Puolet taas vain luulisi ymmärtävänsä, Torstila lataa. Hän arvelee, että edes kielitaitoisempi puolisko väestä ei ole niin perehtynyt englanninkieliseen termistööön, että asiat ymmärrettäisiin oikein.

Eräissä maissa, kuten Ranskassa, anglisismit on yritetty kieltää virallisin säädöksin. Torstila ei usko, että sellainen voisi Suomessa onnistua. Se on "lost battle".

Hän kehottaa silti suomalaisia kiinnittämään huomiota kielenkäyttöönsä myös yksityisessä viestinnässä. Esimerkiksi sähköposteissa huolimaton kieli ja vieraskieliset ilmaisut voivat aiheuttaa suorastaan henkilökohtaisia ongelmia, jos ne ymmärretään väärin.

Hyvän kielen vaalimisessa tiedotusvälineet ovat Torstilan mielestä erityisessä vastuussa.

• Yrjö KokkonenYle Uutiset

Lennokkien taistelu...

Otin alla olevan lainauksen ns. keltaisen lehdistön sivuilta. Tähän saakka Itä-Ukrainan taivasta ovat hallinneet venäläiset, venäläisten ohjaamat lennokit, joilla on avustettu separatistien sodankäyntiä, sodanjohtoa, sotakaluston liikkumista ja viime kädessä ohjattu tykkitulta.

 

Nyt kohta taivaalla pörräävät Etyj-tarkkailijoiden avuksi tulleet, aseistamattomat lennokit.

Minulla on vahva tunne, että Itä-Ukrainassa on menossa kohta eräänlainen lennokkien taistelu. Taistelu, jossa testataan aidoissa kriisi-/sotaolosuhteissa lennokkitekniikkaa.

Jos se vie rauhan toteutumista eteenpäin niin mikäpä siinä. On tämä kummaa aikaa...

Nettilainaus Ilta-Sanomien sivuilta:

ITÄ-UKRAINA Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on saamassa valvontakäyttöönsä ensimmäiset miehittämättömät lennokit.

Ukrainan tulitaukoa valvovat tarkkailijat ovat saamassa käyttöönsä ensimmäisen lennokit, kertoi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustaja. Etyj käyttää lennokkeja tapahtumien seurantaan sekä Ukrainan ja Venäjän välisellä rajalla että rintamalinjoilla Itä-Ukrainassa.

Etyjin Michael Bociurkiwin mukaan lennokit olivat vielä maanantaina tullissa, mutta ne otetaan käyttöön heti, kun paikalle saadaan siviiliasiantuntijoita. Lennokkeja ohjataan maasta.

Ranskan puolustusministeri Jean-Yves Le Drian sanoi sunnuntaina Ranskan ja Saksan lähettävän Itä-Ukrainaan valvontalennokkeja lähipäivinä. Bociurkiw kertoi AFP:lle, että vielä on hieman epäselvää, ovatko ne tulossa Etyjin käyttöön.

- Neuvotteluja käydään kuitenkin hyvin korkealla tasolla, hän sanoi maanantaina.

Sunnuntaina kuukauden täyttänyt tulitauko Ukrainan ja kapinallisten välillä on rakoillut pahoin erityisesti Donetskissa. Donetskin lentokentällä on käyty kiivaita taisteluja lähes koko tulitauon ajan. Kenttä on yhä Ukrainan asevoimien hallussa, mutta kapinalliset yrittävät vallata sitä itselleen. Myös Donetskin keskustaa on kohdannut tykistötuli viime viikkojen aikana.

Etyj on aikeissa kaksinkertaistaa tarkkailijoidensa määrän Itä-Ukrainassa 80:sta 160:een. Operaation koko henkilökunnan määrää on myös tarkoitus kasvattaa nykyisestä 250:stä 500:een.

- Pitäydymme aseettomana siviilimissiona, Bociurkiw sanoi AFP:lle.

IS-STT-AFP

Joka vanhoja muistelee sitä...

SAUL LOEB / AFP

Jorge Rodriguez-Geradan taideteos Out of Many, One .

Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa on paljastettu valtava maataideteos, jonka näkee parhaiten matalalla lentävästä lentokoneesta.

Taiteilija Jorge Rodriguez-Geradan teos on pinta-alaltaan 2,3 hehtaaria, ja se sijoittuu pääkaupungin National Mall -puistoon, presidentti Abraham Lincolninja toisen maailmansodan muistomerkkien väliin.

Uutistoimisto Reutersin mukaan kuubalais-amerikkalainen Rodriguez-Gerada hahmotteli nuoren miehen kasvoja esittävän teoksen alun perin kolmestakymmenestä eri valokuvasta, jotka esittivät nuoria washingtonilaisiamiehiä. Näistä hän koosti muotokuvan, joka on sitten suurennettu valtaviin mittoihin ja muotoiltu puistoon hiekasta ja mullasta.

Hiekkaa tarvittiin teosta varten 2 300 tonnia ja multaa 800 tonnia.

Maataideteoksen sisällä voi kävellä, mutta kunnolla sen näkee lentokoneen lisäksi vain 170-metrisen George Washingtonin muistomerkin huipulta. Se on puistossa esillä lokakuun loppuun asti.

Teos kuuluu Smithsonian-museon kokoelmiin, ja koko projekti maksoi noin puoli miljoonaa dollaria (415 miljoonaa euroa).

___________________________________________________________________

Luettuani edellä olevan artikkelin Helsingin Sanomien nettisivuilta vilahti ajatuksissani kaukainen tapahtuma Keminmaan - silloin uudessa - kunnanviraston neuvotteluhuoneessa.

Kävimme edesmenneen kaivosalan asiantuntijan, maarakennusurakoitsija Ahti Mäntylän kanssa keskustelemassa Keminmaan kulttuurisihteerin kanssa eräästä Elijärven kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuudesta.
Muistaakseni paikalla olivat myös silloinen kunnan elinkeinoasiamies ja eräs opettajakollegani taustatukena.

Esitimme, että sivukivikasoja muotoillaan/osittain siirretään siten, että siitä muodostuu kaunis naisvartalo. Naisvartalo, jonka sivuprofiili on aistittavissa moottoritiellä ohi ajavista autoista mutta kokonaisuus on nähtävissä Kemi-Tornion lentokentälle laskeutuvista lentokoneista. Muitakin aktiviteetteja edellisen liittyvänä oli suunnitelmissamme.

Rahaa tuohon hankkeeseen ei olisi tarvittu kuin murto-osa edellä olevan artikkelin summmasta. Kiinnostavuudessaan se oli päihittänyt edellisen 100-0 - minun mielestäni...

Suunnitelmat eivät edenneet, sivukivikasat ovat tälläkin hetkellä paikallaan.

Odotettavissa opetustapahtuma...

Kemin Haukkarissa Kainuunkadulla on tehty sähköuudistustöitä Kemin kaupungin Energian ja maarakennusurakoijan toimesta. Aikaisemmin sähkö-/puhelintolppien välillä roikkuneet johdot on haudattu hallitusti muoviputken sisään maahan. Ilmeisesti myös maadotusta, kukaties valokaapelia, jne. ...

Pääsin kehaisemaan maarakennusurakoijan porukkaa - kolmea nuorta miestä - viime viikolla, että kaivuuhommat ovat vähän häirinneet alueen asukkaita. Toiminta on ollut ammattitaitoista ja joustavaa.
Samoin tarvittavat sähkökatkot ovat olleet ennakoitavissa ja hallittuja - ainakin omien kokemusteni perusteella...

Maarakennusporukka joutui käyttämään postilaatikkomme pois normaalilta paikaltaan penkan reunalla. Nuoret miehet laittoivat sen oikealle paikalle mutta...

Meillä on kaksi postilaatikkoa saman pikkukatoksen alla - meidän ja vastapäisen naapurin.

Kyseinen rakennelma on AITAKI-laatutuotteen yksi sovellutus.

Betoninen, raudoitettu, noin 45 kg painoinen, katkaistun pyramidin muotoinen tolppajalusta, jonka läpi 75x75 mm painekyllästetty tolppa on kiilattu. Tässä tapauksessa tolppajalustoja ja tolppia on kaksi...

Kyseinen ratkaisu on "lähes ikuinen" ja helppo asentaa suoraan. 

Istun tietokoneeni ääressä tämän tästä ja säleverhon takana edessäni on tuo postilaatikkoratkaisu. Tällä hetkellä se ei ole suorassa.

Mainitsin pari tuntia sitten asiasta kahdelle em. maarakennusurakoijan nuorelle miehelle.

Aluksi toinen heistä totesi: "Ei kuulu meille." Tosin hän onneksi välittömästi kysyi kaveriltaan, onko postilaatikkoratkaisua käytetty pois paikoiltaan. Saatuaan vastauksen, että on, hän totesi välittömästi: "Pyritään korjaamaan asia entiselleen."

"Ei pyritä, vaan te korjaatte asian!" minä pulestaan asiallisesti totesin.

Nuoret miehet, pojat hiukan katselivat minua hiljaisina. Luin heidän ajatuksensa: "Onkohan tuo ukko tosissaan?"

Tällä hetkellä ovat katupenkkojen viimeistelytyöt käynnissä. Arvelen poikien pistävän postilaatikkoratkaisumme "vaateriin" = suoraan...

Tänään torstaina 09.10.2014 pojat kävivät pienen kaivinkoneen ja kourma-auton kanssa edessämme - työn touhua: tasoitusta ja ylimääräisten maa-aineksien pois ottamista mutta postilaatikkoratkaisumme on entisestäänkin enemmän kallellaan...

Naapurini kävi ihmettelemässä kallellaan olevaa postilaatikkoratkaisuamme. "Me kun laitettiin se niin viimeisen päälle suoraan." hän totesi. 

"Niinhän me tehtiin mutta eiköhän nuo pojat käväise oikaisemassa sen." totesin hänelle optimistisesti...

Jään edelleenkin odottamaan asian hoitamista kuntoon. Mikäli se ei toteudu säällisessä ajassa, tiedän tarkalleen, mitä teen...



.

Urbaani cityperhe pyöräretkellä...

Ajelin autolla eräänä päivänä Kemin keskustaa kohti Eteläntietä. Pyörätietä ajeli urbaani cityperhe peräkanaa: isä, äiti ja kolme noin 5-10-vuotiasta lasta.

Mukava, urheilullinen näky, jossa pyöräilyyn liittyvät turvallisuusnäkökohdat oli otettu huomioon – kypärien osalta…

Ihmetystäni herätti asia, joka näyttää olevan varsin yleinen, puhutaan kännykkään pyörän päältä, liikkeessä.

Sekään ei minua olisi ihmetyttänyt, jos esim. isä olisi tärkeän työpuhelun (esim. tehtaan päivystyspuhelun) ottanut vastaan ja epähuomiossa jatkanut polkemista perheensä pyöräretkellä mutta…

Kaikki perheenjäsenet puhuivat polkiessaan kännykkään – totta – joka ikinen, se vaahtosammuttimen mittainen vesselikin, joka apurattaiden varmistamana vispasi pikkupyörällään viimeisenä!

Toki saattoi olla, että he kommunikoivat keskenäänkin reittisuunnitelmista.

Käännyin ympyrästä Karjalahdelle asioimaan parissa paikallisessa liikkeessä.

Kännykkäsessio jatkui! Olipa loivia kurveja kännykkäkansalla! 

Melkein jokaisen vastaantulevan auton kuski puhui estottomasti kännykkään hapuillen toisella, vapaalla kädellä suuntavilkkua, vaihdekeppiä, sytkäriä, CD-soitinta, radiota, ilmastointivipua, tms. ja kurvit mutkissa olivat sitä luokkaa, että olisin voinut pistää ikinuoren autovanhuksemme maalautukseen.

Pariin kertaan täytyi täysin pysähtyä, ettei saanut loivakurvilörpöttelijää nokilleen…

Ja tämä on taivahan tosi!

Itä-rintamalta ei mitään uutta...

Olen kirjoittanut muutaman kerran blogisivulleni Ukrainan, tarkemmin Itä-Ukrainan kriisistä, oikeastaan tälläkin hetkellä olevasta sotatilasta.
Olen lainannut muun muassa Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten materiaalia, koska niihin voi luottaa.


Viime aikoina edellä mainitut tietolähteet ovat olleet jotakuinkin hiljaa, joten on aiheellista todeta, että itä-rintamalta ei mitään uutta...

Neuvoteltua tulitaukoa on rikottu käytännössä joka päivä. 

Kuolonuhrien määrät ovat ilmeisesti pysyneet räiskimisestä huolimatta sen verran siedettävinä ettei pakoteruuvia ole syytä kiristää EU:n ja Yhdysvaltojen taholta.

Ukrainalle/Kiovalle on edelleen vaikea tunnustaa, että se sopii Itä-Ukrainan kohtalosta Venäjän tukemien kapinallisten kanssa, joita se sotaretoriikassaan kutsuu terroristeiksi. Venäjä ei myönnä olevansa sodan osapuoli, joten välikäsiä tarvitaan.

Nyt asemansa sementoineiden kapinallisjohtajien valta perustuu Venäjän tukemien asejoukkojen, eräänlaisten "vihreiden miesten" ja Venäjän armeijan joukkojen tukeen.
Alun perin vihreiksi miehiksi kutsuttiin Krimin vallanneita asemiehiä, jotka paljastuivat Venäjän sotilaiksi.

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja on joissakin lausunnoissaan todennut, että Venäjää ei kiinnosta enempi irrottelu.
Se on kaapannut Krimin muodollisesta "kansainvälisestä varjonyrkkeily vastustelusta" huolimatta ja kansainvälisistä oikeusrikkomuksista huolimatta.

YK on totaalihampaaton - "täysin arvovallaton" tämän tyyppisissä pikkurähinöissä, joissa yhtenä osapuolena on alkuperäisen turvallisuusneuvoston pysyväisjäsen veto-oikeuksineen.

Toki myönnän, että onhan maailmalla menossa 100-0 huomattavasti pahempia kriisejä, jotka toivottavasti nekin - jollakin aikajänteellä - saadaan rauhoittumaan...

Edelleenkin totean: "On tämä kummaa aikaa!"

Catch and release = pyydystä ja päästä-filosofiasta...

Luin tämän päivän Pohjolan Sanomista filosofi Toivo Salosesta kirjoitetun artikkelin, jossa kyseinen henkilö pohdiskelee kalastukseen, nimenomaan hauen kalastukseen liittyviä asioita jossakin pohjoisen erämaajärvellä.

Todella mielenkiintoinen artikkeli, joka antaa hiukan tavanomaista laajemman perspektiivin kalastamiseen.

Catch and release, suomeksi pyydystä ja päästä-kalastus on viime aikoina puhututtanut monia alan asiantuntijoita.  

Olen itsekin asiaan jonkin verran perehtynyt.

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut mm. Kemissä voi harrastaa yksinkertaisia, hyödyllisiä, edullisia, suorastaan halpoja asioita – mm. mennä rannalle ja/tai soudella ja /tai ajaa moottoriveneellä lähivesille > mato-ongelle!

Olen nähnyt televisiosta em. tyyppistä ”kalastamista”, siinä taisi olla kysymyksessä joella tapahtuva perhokalastus, jonka väitetään olevan kalastuksen eliittiä…

Mielestäni tosikalastuksessa täytyy olla, tekee jopa mieli sanoa, tappamisen meininki.

Kun itse lähden ongelle tai kokemaan katiskoja, tavoitteeni on saada tuoretta kalaa; ahventa tai haukea savustettavaksi.

En lähde merelle silittelemään kaloja, toki pienet, kalastuksessa vioittumattomat kalat päästän takaisin mereen kasvamaan… 

Arvostan em. haastateltavan näkemyksiä kalojen käyttäytymisestä, oppimisesta, itselläni on aika lailla samantyyppisiä havaintoja vuosien/vuosikymmenien varrelta.

Lisäksi ns. roskakaloja ei todellakaan ole, vaan jokaisella kalalajilla on oikeutuksensa ravintoketjuissamme…

Luettuani tämän päivän artikkelin/kuvia katseltuani kävi mielessä, että filosofi Toivo Saloselle voinee antaa pienen vinkin: On syytä pistää pelastusliivit päälle varsinkin, kun liikkuu yksikseen erämaajärvillä.
Miksi?
Siksi, että se antaa hiukan enemmän aikaa pelastautumispohdiskeluun, mikäli lipsahtaa veneestä kalastuksen tiimellyksessä syksyiseen, kylmään veteen...

              

                     

Taas kalajuttua illankähmeessä...

Olen muutaman kerran blogisivuillani kirjoittanut kalajuttuja. Lähinnä kevyttä tekstiä mukavista hetkistä Kemin edustalla, Selkäsaaren kupeessa. Kävimme tänään Selkäsaaressa.
Kuinka ollakaan, olin jo aamulla varautunut mahdolliseen onki-istuntoon kaivamalla muutaman madon tontin kulmauksessa olevasta pottupellonpläntistä.

Jätin vaimoni ja pojantyttären rantaan ja ajoin Lehmikiven karikon kupeeseen ja pistin kaksi jigionkea ja yhden pilkin veteen.

Tuntui, että ei aluksi tapahdu yhtään mitään. "Ei nypyn nyppyä!" niin kuin edesmennyt kalakaverini olisi sanonut ja samalla ehdottanut onkipaikan vaihtamista.

Päätin, että nyt ei säästellä matoja. Pistin/vaihdoin jokaiseen koukkuun tolokun madon ja johan alkoi tapahtua...
Korreloiko madon suuruus saatavan kalan/ahvenen kokoon - kokemukseni mukaan vastaus on kyllä.

Nyt en saanut kovin paljon enkä isoja ahvenia mutta sen verran ja sen kokoisia, että huomenna ne savustetaan - kyllä siitä kahdelle hengelle maukkaan aterian saa...

Tulipahan samalla kotosalla testattua Fiskarsin uudet kalasakset. Ergonomisesti erinomaiset! Ei paremmasta väliä!

Miksi tämän tekstin kirjoitin? Siksi, että näin myöhään syksyllä en ole ollut ahvenia pyytämässä aikaisemmin.
Kalastusvälineet siirsin veneestä varastoon, katiskat on jo muutama viikko sitten nostettu maihin.

Tuskin tulee enää tälle syksylle kalastettua - niin - jos ei ole aivan pakko....

Nysse se tulee...

Nysse se tulee tai sitten ei. Että mikäkö? Lottovoitto tietysti! Pistin taas optimistisesti tutut kaksi riviä nettilottoa vetämään ja jään odottamaan illan arvontaa. Tietysti odotan myös mahdollisen lottovoiton mahdollista uutisointia.
Kukaties saan lukea jonkin lehden lööpistä: "Kemiläinen nettilottoaja räjäytti potin". Silloin sormet tietokoneen näppäimistöllä hakevat kiihkeästi Veikkauksen nettisivuja.

Totuuden nimissä olen jo aikaisemmin saattanut todeta karun todellisuuden - taas arvotut lottonumerot menivät minun numeroiden viereen niin kuin monta monituista kertaa aikaisemminkin...

Mutta siitä huolimatta: Nysse se tulee - ainakin jollekin muulle...

Ps.
Näinhän siinä taas kävi, että ohi numerot vilahtivat. Joku kuittasi tai jotkut kuittasivat kuitenkin yli 2,7 miljoonaa euroa, toivottavasti meni tarpeeseen. Täytyy yrittä joskus taas uudestaan - ehkä jo ensi viikolla...

Vapaa Kemijoki - utopiaa...

Tämän aamun Pohjolan Sanomissa Pekka Juntti haikailee otsikolla: Kemijoki virtaa vielä vapaana vanhoja, menneitä aikoja.

Mielenkiintoinen kirjoitus, jossa vertailukohdaksi osittain otetaan nykymeno Yhdysvalloissa, jossa kirjoittajan mukaan vanhoja patoja/ilmeisesti myös vesivoimalaitoksia oltaisiin purkamassa, suorastaan räjäyttämässä taivaan tuuliin...

Mielestäni vapaa Kemijoki on totaalista utopiaa. Päinvastoin meidän tulee ensi tilassa vapauttaa se järkevälle vesirakentamiselle.
Rakentaa aluksi Vuotoksen tekoallas, joka järjettömien päätöksien perusteella on tällä hetkellä "naftaliinissa".

Vutoksen altaan rakentaminen antaisi tulevaisuudessa pelivaraa myös Kemijärven ja Rovaniemen asialliseen tulvasuojeluun.

Ajellessani Kemijoen yli moottoritietä Isohaaran kohdalla tulva-aikoina tekee mieli suorastaan huutaa järjettömälle - toki myönnettäköön komean näköiselle - veden, kaikki patoluukut auki toteutettavalle juoksuttamiselle.

Siinä virtaa sillon koko ajan rahaa ja paljon!

CLT-tuotantoon ja koetaloon tutustuminen...

Mikä ihmeen CLT?

Pieni tekstinpätkä Ammattiopisto Lappian kotisivuilta:

CLT-osaamiskeskus on uuden ajan luokkahuone

Valtakunnallisesti merkittävä kiintopuurakenteiden oppimis- ja osaamisympäristö valmistui Ammattiopisto Lappian Sammonkadun toimipisteeseen Kemiin.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru vihki uudet tilat käyttöön CLT-osaamiskeskuksen avajaisissa 25. huhtikuuta 2014. Kutsuvierastilaisuuteen osallistui yhteistyökumppaneita ja hanketoimijoita sekä Lappian henkilökuntaa ja opiskelijoita.

Ammattiopisto Lappian rehtori Jussi Leponiemi avasi juhlatilaisuuden. Lappian tavoitteena on valmistaa työelämään oma-aloitteisia, yhteistyökykyisiä ja yrittäjähenkisiä rakentajia.

- CLT-kirjainyhdistelmä (Cross Laminated Timber) merkitsee ristiinliimattua teollisesti valmistettua puuelementtiä, se liittyy rakentamiseen, teolliseen puurakentamiseen ja huipputeknologiaan. Me näemme kirjainyhdistelmässä myös halun kehittää uutta, tarpeen hyödyntää luontevaa raaka-ainettamme sekä monimuotoisen yritysyhteistyön.

Maakuntajohtaja Mika Riipi toi avajaisiin Lapin liiton tervehdyksen.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru piti juhlapuheen, jossa hän totesi ammatillisen koulutuksen olevan muutoksessa. Nykypäivän koulutus tulisi olla riittävän laaja-alaista ja sisältää vaihtelevia opintopolkuja.

Avajaisten yhteydessä juhlittiin myös CLT-Koetaloa, joka toimii ainutlaatuisena CLT-puurakentamisen tutkimusympäristönä. CLT-Koetalo on Kemin Digipolis Oy:n, Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke.

_____________________________________________________________________

Olen Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toiminnassa mukana, tällä hetkellä hallitusjäsenenä.

Länsi-Pohjan Insinöörit ry haluaa olla tekniikan kehityksessä ajan tasalla. Tällä kerralla lähdemme tutustumaan Ammattiopisto Lappian CLT-hankkeeseen. Vierailuajankohta on perjantaina 03.10.2014 klo 14 alkaen

CLT-hankkeen vetäjä Matti Yliniemi toimii isäntänä ja noudattanee jotakuinkin seuraavaa aikataulua:

+ CLT -hankkeen esittely ja toteutus

+ kahvittelu

+ tutustuminen CLT -valmistukseen käytännössä

+ tutustuminen CLT-koetaloon 

Edessä varmaan mielenkiintoinen vierailu.

Sitä se nimenomaan oli - hieno juttu!

Jos vielä rakentaisin jotain, niin erittäin suurella todennäköisyydellä tekisin sen CLT-elementeistä, sen verran olin tietoinen asiasta etukäteen ja vierailumme täydensi asiaa myönteisesti...